Palloliiton kurinpitovaliokunta on käsitellyt miesten Suomen Cupin finaalin IFK Mariehamn - Ilves tapahtumia ja antanut ratkaisunsa asiassa.
Kurinpitovaliokunta käsitteli 15.6. pelatussa ottelussa tapahtuneita turvallisuusmääräysten rikkomisia.
Päätös julkaistaan poikkeuksellisesti kokonaisuudessaan lukuun ottamatta osapuolten kurinpitovaliokunnalle toimittamia selvityksiä ja vastineita sekä jo aiemmin julkaistua SUEKin selvitystä asiasta.
SELOSTUS ASIASTA
Delegaatin raportti
Ottelun IFK Mariehamn – Ilves delegaatti on laatinut 16.6.2019 päivätyn raportin ottelun järjestyshäiriöistä. Raportti on toimitettu kurinpitovaliokunnalle 4.7.2019.
Raportin mukaan ottelun järjestelyt, mukaan lukien koti- ja vieraskannattajien turvatarkastukset, olivat moitteettomasti ja selkeästi hoidettu.
Tunnelma kentällä ja sen ympärillä oli erinomainen. Kaikki meni hyvin siihen asti, kun ottelun päätössignaalin jälkeen Ilveksen kannattajat kentän päässä kaatoivat aidan ja neljä kannattajaa tuli kentälle asti. Kentälle ryntääjät otettiin kiinni, ja heti tämän jälkeen kolme järjestyksenvalvojista alkoi ruiskuttaa kyynelkaasua tai vastaavaa kannattajien päälle. Tämän johdosta tunnelma oli melko kireä ja vihamielinen kannattajien ja järjestyksenvalvojien välillä. Tilanne rauhoittui lopulta ja kannattajat saatiin katsomosta pois kenttäalueelta. Raporttiin on liitetty video tapahtuneesta.
Turvallisuuspäällikön raportti
Jari Luomi on laatinut ottelusta 16.6.2019 päivätyn turvallisuusraportin. Raportti on toimitettu kurinpitovaliokunnalle 4.7.2019.
Raportin mukaan sisäänpääsy estettiin seitsemältä henkilöltä. Stadionin ulkopuolella laukaistiin yksi pyro. Kentälle ryntäsi kuusi henkilöä.
Rajavartiolaitos sekä poliisi ottivat kiinni soihduttaneen vierasfanin lähellä satamaa vierasfanien joukosta, soihduttajalta löytyi myös lisää tulitteita. Ennen ottelua tehtyjen kiinniotettujen määrä nousi kahdeksaan. Stadionin porteilta käännytettiin seitsemän joko aggressiivisesti käyttäytynyttä tai erittäin juovuksissa ollutta vierasfania.
Ottelutapahtuma sujui hienossa tunnelmassa loppuvihellykseen saakka. Välittömästi loppuvihellyksen jälkeen vieraskannattajat kaatoivat kaksi peräkkäistä aitalinjaa heidän ja kentän väliltä yrittäen rynnätä kentälle noin 30 fanin voimalla. Järjestyksenvalvojat käyttivät tässä yhteydessä järeitä voimakeinoja ryntäämisen estämiseksi; ensimmäiset ryntääjät otettiin voimakeinoja käyttäen kiinni yhtä lukuun ottamatta. Toista, isompaa aaltoa vastaan järjestyksenvalvojat käyttivät OC-kaasusumuttimia tyrehdyttäen ryntääjien aikeet ja vierasfanit vetäytyivät hetkellisesti aitalinjojen taakse. Pienen tauon jälkeen tuli uusia kentälleryntäämisyrityksiä, jotka estettiin järjestyksenvalvojien toimesta käyttämällä sekä fyysisiä voimakeinoja, että OC-sumutetta. Kiinniotetut siirrettiin rajavartiolaitoksen ja poliisin haltuun ja samalla varmistettiin, ettei enempää kentälleryntäyksiä tapahtunut.
OC-sumutteelle altistuneiden vierasfanien auttamiseksi paikalle hälytettiin heti ensimmäisen sumutuksen jälkeen koko ensiapuhenkilöstö, jotka palopostista saatua vettä käyttäen suorittivat normaalit ensiaputoimenpiteet, eli kasvojen ja silmien huuhtelua. Auttamassa oli myös järjestyksenvalvojia sekä vierasfaneja. Osa altistuneista faneista kieltäytyi avusta, ja jatkoi matkaansa muiden fanien tukemana pois stadionilta.
Kaksi OC-sumutteelle altistunutta fania vietiin paikalla olleella ambulanssilla sairaalaan jatkohoitotoimenpiteitä varten. Yksi vierasfani huitaisi häntä auttamaan tullutta ensiapuhenkilöä aiheuttaen lieviä vammoja auttajalle; vierasfani otettiin kiinni ja toimitettiin ensiavun jälkeen poliisin haltuun. Ensiaputoimenpiteitä jatkettiin siihen asti kuin tarvetta oli, ja stadion saatiin tyhjennettyä.
KURINPITOVALIOKUNNAN PÄÄTÖS
Kurinpitovaliokunnan toimivalta
Palloliiton rangaistusmääräysten 4 §:n 1 kohdan mukaan kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja voi käyttää yksin rankaisuvaltaa Veikkausliigassa ja liiton järjestämissä kilpailuissa, kun rangaistuksena on varoitus, peli- tai toimitsijakielto enintään kolmen ottelun ajaksi tai enintään 2.000 euron määräinen sakko.
Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on katsonut olevan mahdollista, että asiassa annetaan ratkaisu, joka ei ole puheenjohtajan yllä kuvatun toimivallan piirissä. Näin ollen, ja asian laadun vuoksi, puheenjohtaja on siirtänyt asian kurinpitovaliokunnan ratkaistavaksi.
Perustelut
Keskeiset sovellettavat säännökset
Rangaistusmääräysten 2 §:n 1 momentin a) kohta kuuluu seuraavasti:
"Rangaista voidaan sitä, a) joka rikkoo liiton tai sen jäsenpiirin voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton tai piirin sääntöjen nojalla annetaan"
Palloliiton turvallisuusmääräysten kohta 1.3 kuuluu seuraavasti:
"Turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Suomen Palloliiton rangaistusmääräysten mukaisiin rankaisutoimenpiteisiin."
Turvallisuusmääräysten kohta 3.1 kuuluu seuraavasti:
"Jalkapallo- ja futsal-ottelut on kokoontumislain mukaan yleisötilaisuus, jonka järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa tilaisuuden järjestäjä. Kotijoukkue on tilaisuuden järjestäjä, jollei muuta ole määrätty. Järjestäjällä on tuottamuksestaan riippumaton eli ankara vastuu, mutta mikäli järjestäjä pystyy näyttämään toteen, että se on tehnyt kaiken tarpeellisen häiriöiden estämiseksi ja/tai niihin puuttumiseksi, voidaan se ottaa huomioon vähentävänä rangaistuksen määrää harkittaessa."
Turvallisuusmääräysten kohta 3.5 kuuluu seuraavasti:
"Seura on tuottamuksestaan riippumattomassa eli ankarassa vastuussa pelaajiensa, joukkueen taustahenkilöiden, toimihenkilöidensä, johtajiensa ja kannattajiensa käytöksestä kaikissa ottelutapahtumissa."
Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.1 mukaan
"Jalkapallo- ja futsal-ottelun järjestäjän tulee pyrkiä ottelun turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä estämään ennakolta häiriöt ja vaaratilanteet."
Turvallisuusmääräysten kohdan 4.1.9 mukaan
”Katsojien pääsy pelikentälle on estettävä ottelutapahtuman aikana. Katsojat eivät saa poistua katsomosta pelikentälle päin ottelutapahtuman aikana. (…)”
Turvallisuusmääräysten kohdan 6.1.1 mukaan
”Järjestyksenvalvojan ensisijaisena velvollisuutena on varmistaa ja huolehtia kaikkien ottelutapahtumassa mukana olevien ihmisten turvallisuudesta.”
Turvallisuusmääräysten kohdan 6.2.6 mukaan
”Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja, mikäli järjestystä tai turvallisuutta vaarantava tilanne on välittömästi uhkaamassa eikä sitä tilanteen vaaran, vakavuuden ja kiireellisyyden vuoksi kyetä millään muilla keinoin hoitamaan. Voimankäyttö saa jatkua vain niin kauan, kuin edellytykset sen aloittamiselle olisivat jatkuvasti olemassa. Voimakeinoja saa kohdistaa niin henkilöön kuin omaisuuteen.”
Turvallisuusmääräysten kohdan 6.3.1 mukaan
”Järjestyksenvalvojan tehtävänä jalkapallo- ja futsal-ottelussa on ylläpitää viihtyisyyttä, järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia.”
Turvallisuusmääräysten kohdan 6.3.2 mukaan
”Asiallinen toiminta sekä täsmällinen ja rauhallinen käytös antavat hyvän kuvan järjestäjästä ja lisäävät yleisön viihtyvyyttä.”
Turvallisuusmääräysten kohdan 6.3.4 mukaan
”Järjestyksenvalvoja ei saa provosoida yleisöä omalla käytöksellään.”
Urheilun oikeusturvalautakunta on antanut joulukuussa 2016 kaksi Palloliiton turvallisuusmääräyksiä koskevaa ratkaisua, joissa oikeusturvalautakunta on todennut, ettei turvallisuusmääräyksiin sisältyvää ankaraa vastuuta ole pidettävä kohtuuttomana vastuuperusteena. Toisaalta oikeusturvalautakunta on todennut, että kun tuottamusta ei ole tai kun se on vähäinen, seuraamus tulee määrätä vastuuperusteen ennaltaehkäisevä tarkoitus huomioon ottaen alhaisempana. (Urheilun oikeusturvalautakunnan päätökset nro 30/2016 ja 31/2016.)
Urheilun oikeusturvalautakunta on 24.10.2017 antanut Palloliiton turvallisuusmääräyksiä koskevan ratkaisun, jossa oikeusturvalautakunta on vahvistanut, että ottelun järjestäjän vastuu ottelutapahtuman järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä seuran vastuu omien kannattajiensa käyttäytymisestä ottelutapahtumassa ovat tuottamuksesta riippumatonta eli ns. ankaraa vastuuta. Seura on tuottamuksestaan riippumatta ottelun järjestäjänä ja myös omien kannattajiensa osalta vastuussa siitä, jos katsojat poistuvat ottelutapahtuman aikana katsomosta peli-kentälle päin. (Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös nro 23/2017.)
Ilveksen vastuu
On riidatonta, että Ilveksen kannattajia on poistunut katsomosta kenttätasolle ja edelleen pelikentälle saakka ottelun jälkeen. Kannattajat ovat rikkoneet aitoja kentälle menon yhteydessä.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että turvallisuusmääräysten kohta 4.1.9 yksiselitteisesti kieltää katsojien poistumisen katsomosta pelikentälle ja pelikentälle päin. Lisäksi turvallisuusmääräysten mukaan katsojien pääsy kentälle on estettävä. Näin ollen Ilves ja sen kannattajat ovat rikkoneet turvallisuusmääräyksiä. Koska Ilves on ankarassa vastuussa kannattajiensa käytöksestä ottelutapahtumassa, Ilvekselle voidaan määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta rangaistus. Ilveksen toimenpiteet ja tilannetta koskevat ohjeistukset voidaan kuitenkin ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa.
Suomen Palloliiton vastuu
Edellä todetusti on riidatonta, että Ilveksen kannattajia on poistunut katsomosta kenttätasolle ja edelleen pelikentälle ottelun jälkeen. Näin ollen Palloliitto ei ole noudattanut turvallisuusmääräysten kohtaa 4.1.9.
Kannattajien pysäyttämisessä on käytetty voimakeinoja ja OC-sumutetta siten, että sitä on levinnyt laajalti Ilveksen kannattajien katsomonosaan. Turvallisuusmääräysten mukaan katsojien pääsy kentälle on estettävä ja järjestyksenvalvojilla on oikeus käyttää voimakeinoja. Toisaalta kurinpitovaliokunta toteaa, että turvallisuusmääräysten mukaan järjestyksenvalvojien ensisijaisena tehtävänä on huolehtia tapahtumassa olevien ihmisten turvallisuudesta ja voimankäytön saa aloittaa ainoastaan, jos turvallisuutta vaarantavaa tilannetta ei kyetä millään muulla keinoin hoitamaan. Voimankäyttöä saa jatkaa vain niin kauan, kuin edellytykset sen aloittamiselle olisivat jatkuvasti olemassa.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että Palloliitto on epäonnistunut ottelun järjestelyissä erityisesti voimankäytön osalta. Kurinpitovaliokunnalle esitetyistä selvityksistä ilmenee, että Palloliitto ei ole suhtautunut ottelutapahtuman turvallisuuteen ja järjestyksenvalvontaan riittävällä ammattimaisuudella.
Turvallisuuspalavereissa eivät ole olleet läsnä kaikki relevantit tahot eikä palavereista ei ole pidetty pöytäkirjaa. Voimankäyttövälineitä koskeva ohjeistus on ollut puutteellista, kun toisaalta Palloliiton mukaan sumutteita ei käytetä otteluissa, mutta kuitenkin Safetorin työntekijöillä on ollut sumutteita mukana ja niitä on käytetty. Katsojien pääsy kentälle olisi ollut mahdollista ja tullut estää muilla tavoilla kuin sumutteilla, esimerkiksi paremmilla aidoilla ja paremmalla kommunikaatiolla Ilveksen kannattajiin nähden. Sumutteiden käyttäminen on merkinnyt, että järjestyksenvalvojat eivät ole noudattaneet Palloliiton turvallisuusmääräyksiä voimakeinojen käyttämisestä ja kaikkien ihmisten turvallisuuden ja viihtyisyyden ylläpitämisestä.
Edellä todetuin perustein myös Palloliiton voidaan katsoa rikkoneen turvallisuusmääräyksiä. Koska Palloliiton vastuu tapahtuman järjestäjänä on ankaraa vastuuta, Palloliitolle voidaan määrätä turvallisuusmääräysten rikkomisesta rangaistus. Palloliiton ennaltaehkäisevät ja tarpeelliset reaktiiviset toimenpiteet voidaan kuitenkin ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa.
Rangaistuksen mittaaminen - taustaa
Kurinpitovaliokunnan ratkaisukäytännössä pääsarjatason joukkueille on määrätty turvallisuusmääräysten rikkomuksista ottelutapahtumassa sakkorangaistuksia erityisesti, kun turvallisuusmääräyksiä on rikottu samassa ottelutapahtumassa useita kertoja. Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisten rikkomusten osalta sakkojen suuntaa antavaksi perustasoksi pääsarjatason joukkueille on kurinpitovaliokunnan aiemmassa käytännössä muodostunut 1.000 euroa. Määrää on usein vähennetty lieventävien seikkojen perusteella 700 euroon. Kun turvallisuusmääräysten rikkominen on ollut toistuvaa tai siihen on muutoin liittynyt raskauttavia tekijöitä, rangaistusta on puolestaan kovennettu noin 1.500–2.000 euroon ja sen yli.
Vuonna 2017 kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on määrännyt pääsarjatason kotijoukkueelle 500 euron sakon ja vierasjoukkueelle 1.200 euron sakon, kun vierasjoukkueen kannattajat olivat kahdesti poistuneet katsomosta kohti pelikenttää kaataen samalla mellakka-aitoja ja katsomonlaitamainoksia. Lisäksi kyseisessä tapauksessa eräs vierasjoukkueen kannattaja löi järjestyksenvalvojaa nyrkillä.
Vuoden 2017 Suomen Cupin loppuottelun tapahtumien osalta kurinpitovaliokunta on määrännyt finaalin järjestäneelle Palloliitolle 1.500 euron sakon ja vierasjoukkueelle 2.500 euron sakon, kun vierasjoukkueen kannattajat olivat sytyttäneet useita pyroja sekä noin sata kannattajaa oli laskeutunut kenttätasolle ja juossut kentälle ottelun päätyttyä (Kurinpitovaliokunnan päätös 61/2017).
Kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on tuominnut Suomen Cupin turvallisuusmääräysten rikkomista koskevassa asiassa 2018 Palloliitolle 1.000 euron sakon ja HJK:lle 1.700 euron sakon. Tapauksessa oli kyse useiden pyrotuotteiden käytöstä, mutta koska kannattajia ei juossut kentälle, vaan ainoastaan kenttätasolle, alennettiin HJK:lle määrättävää sakkoa edellisen Suomen Cupin sakkotasosta.
Lisäksi kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja on useita kertoja määrännyt koti- ja vierasjoukkueille 1.500 euron sakkoja, kun molempien seurojen kannattajat ovat syyllistyneet useiden pyroteknisten tuotteiden käyttöön ja poistumiseen katsomosta pelikentälle päin kenttätasolle asti.
Ilveksen rangaistuksen määrä
Urheilun kurinpidossa voidaan käyttää lähtökohtana rikosoikeuden yleisiä oppeja mitattaessa kurinpitoseuraamuksia. Yleisiä rikosoikeudellisia rangaistuksen mittaamisperiaatteita ovat mm. suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteet.
Suhteellisuusperiaate tarkoittaa sitä, että rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikkomuksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikkomuksesta ilmenevään tekijän muuhun syyllisyyteen. Rangaistuksen ankaruuden ja teon törkeyden välillä tulee siten vallita oikeudenmukainen suhde.
Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan samanlaisia tapauksia tulee kohdella samalla tavalla ja erilaisia eri tavalla. Kurinpitoelimen on rangaistusta mitatessaan kiinnitettävä erityistä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.
Kurinpitovaliokunta toteaa, että edellä esitetyin tavoin seuran vastuu kannattajiensa käytöksestä on ankaraa vastuuta. Turvallisuusmääräyksissä ei sinällään ole tältä osin säädetty rangaistuksen alentamisesta seurojen mahdollisten häiriöitä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja häiriöihin puuttumisen perusteella. Ne on kuitenkin otettava huomioon rangaistuksen mittaamisessa osana suhteellisuusperiaatetta.
Mitä tulee käsiteltävänä olevaan tapaukseen, kurinpitovaliokunta pitää Ilveksen osalta raskauttavana seikkana, että kentälle on juossut ja kenttää kohti on poistunut lukuisia kannattajia – kyse ei siis ole ollut vain yksittäisestä kannattajasta ja siksi kannattajien pyrkimys kentälle on ollut omiaan aiheuttamaan merkittävän turvallisuusriskin pelaajille, taustoille ja erotuomaristolle. Kannattajat ovat olleet piittaamattomia kentälle tunkeutumista estämään tarkoitetuista aidoista, kuulutuksista sekä järjestyksenvalvojien ketjusta Ilveksen katsomon edessä. Myöskään Ilveksen jälkikäteisiä toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä rangaistuksen vähentämiseksi perustasosta. Ilveksen vastineesta ei esimerkiksi käy ilmi, että seura olisi tapahtuneen johdosta määrännyt sääntöjä rikkoneille kannattajilleen esimerkiksi porttikieltoja tai että seura olisi aikeissa vyöryttää tapahtuneen aiheuttamia negatiivisia taloudellisia seurauksia kannattajilleen.
Toisaalta Ilves on eri tavoilla pyrkinyt ennaltaehkäisemään järjestyshäiriöitä. Ilveksen edustaja on pyrkinyt vaikuttamaan mellakka-aidan korkeuteen ja kiinnittänyt huomiota järjestyksenvalvojien varustukseen sekä on ollut valmis osallistumaan turvallisuuskokouksiin.
Aikaisempiin Suomen Cupeihin verrattuna kyseisessä tapauksessa ei ole käytetty pyrotuotteita, ja käsiteltävänä olevassa tapauksessa kentälle juosseiden henkilöiden määrä on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2017. Näin ollen myös nyt määrättävän sakon tulee olla vuoden 2017 Suomen Cupin finaalissa määrättyä sakkoa pienempi.
Ottaen huomioon Ilveksen kannattajien ottelutapahtuman jälkeen aiheuttaman järjestyshäiriön laatu, piittaamattomuus kuulutuksista sekä järjestyksenvalvojista ja kentälle poistuminen, aikaisempi ratkaisukäytäntö sekä Ilveksen ja sen kannattajien menettelyn moitittavuus ja tuottamuksen aste, kurinpitovaliokunta pitää 1.200 euron sakkoa oikeasuhtaisena rangaistuksena Ilveksen ja sen kannattajien menettelyn moitittavuuteen nähden.
Suomen Palloliiton rangaistuksen määrä
Kurinpitovaliokunta toteaa aluksi, että Palloliitolta suomalaisen jalkapallon kattojärjestönä voidaan edellyttää ensiluokkaista kykyä ottelutapahtumien järjestämiseen. Suomen Cupin loppuottelussa 2019 Palloliitto ei täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia ja vaatimuksia.
Palloliitto on sinänsä suorittanut siltä edellytettäviä toimenpiteitä: se on esimerkiksi hankkinut järjestysmiehiä, pitänyt turvallisuuskokouksia, sijoitellut kannattajia tiettyihin katsomoihin ja kuuluttanut turvallisuusasioista ottelun aikana. Kurinpitovaliokunnalle toimitetuista selvityksistä kuitenkin muodostuu kuva, että Palloliitto on hoitanut ainakin osan toimenpiteistä rutiininomaisesti ja lopulta huolimattomasti sekä epäammattimaisesti. Puutteellista valmistautumista osoittaa mm. se, että ottelua edeltävistä turvallisuuskokouksista ei ole pidetty pöytäkirjaa, eivätkä kaikki turvallisuudesta vastaavat tahot ole olleet mukana kyseisissä kokouksissa. Kommunikaatio turvallisuusasioista on muutoinkin osoittautunut puutteelliseksi. Erityisesti kurinpitovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestyksenvalvojilla on ollut mukana sumutteita, joita ei pitäisi Palloliiton mukaan jalkapallo-ottelussa olla. Tähän seikkaan ei ole kiinnitetty huomiota ennen ottelua eikä sen aikanakaan. Puutteellista valmistautumista osoittaa myös se, että toisaalta kentälle menolle on ohjeistettu olevan nollatoleranssi, mutta sallittuja voimakeinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole käyty läpi ja ohjeistettu. Kommunikaation onnistumista ei ole edesauttanut useiden kielten käyttö dokumentaatiossa ja tapahtuman aikana. Myös yhteys Ilveksen SLO:hon tai muuhun edustajaan on jäänyt puutteelliseksi ja epäonnistunut. Ensiavun onnistumisesta on esitetty siinä määrin ristiriitaisia näkemyksiä, ettei kurinpitovaliokunta ole kyennyt muodostamaan tästä seikasta kantaa.
Aikaisempi rangaistuskäytäntö huomioon ottaen ja tapausta kokonaisuutena arvioiden kurinpitovaliokunta pitää 2.500 euron sakkoa oikeasuhtaisena rangaistuksena Suomen Palloliiton menettelyn moitittavuuteen nähden.
Päätöslauselma
Ilvekselle määrätään sakkoa 1.200 euroa.
Suomen Palloliitolle määrätään sakkoa 2.500 euroa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Palloliiton rangaistusmääräysten 2 § 1 momentin a) kohta, 3 § l e), 4 § 1 ja 8 §
Palloliiton turvallisuusmääräysten kohdat 1.3, 3.1, 3.5, 4.1.1, 4.1.9, 6.1.1, 6.2.6, 6.3.1, 6.3.2, 6.3.4
MUUTOKSENHAKU
Ilves ei voi rangaistusmääräysten 8 §:n perusteella hakea tähän päätökseen muutosta Palloliiton valitusvaliokunnalta. Ilves saa hakea muutosta tähän ratkaisuun valittamalla kirjallisesti Urheilun oikeusturvalautakunnalle sen säännöissä mainituin edellytyksin 30 päivän kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista. Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöt ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.oikeusturvalautakunta.fi
Suomen Palloliitolla on rangaistusmääräysten 8 §:n 2 kohdan mukaisesti oikeus hakea muutosta tähän ratkaisuun valittamalla kirjallisesti Palloliiton valitusvaliokunnalle viikon kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus voidaan toimittaa myös faksin tai sähköpostin välityksellä.