Kulttuuritulkit lisäävät ymmärrystä seuran ja perheen välillä

Julkaistu

  • Seuratoiminta

Helsinkiläinen jalkapalloseura FC Kontu tekee pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kotouttamiseksi jalkapallon avulla. Kontu on yksi Palloliiton, Walter ry:n ja Opetushallituksen kotouttamisen edistämishankkeessa mukana olevista seuroista.

Kontulassa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, joita Kontu toivoo mukaan toimintaansa. Aivan ongelmatonta yhteistyö ei kuitenkaan ole, ja haasteita Kontun ja perheiden välillä aiheuttavat kulttuurierot ja kielimuuri.

Suomalaisessa yhteiskunnassa vanhemmat perinteisesti hoitavat lastensa jäsenmaksut, treeneihin ja peleihin kyyditsemisen sekä varustehankinnat, mutta monissa kulttuureissa näin ei ole, ja lapset kantavat itse vastuun harrastuksestaan. Vanhemmat saattavat käydä kentän laidalla ensimmäisissä treeneissä, mutta sen jälkeen heitä ei välttämättä enää näy, mikä vaikeuttaa yhteydenpitoa.

Kontu vastaa haasteeseen kouluttamalla niin sanottuja kulttuuritulkkeja, joiden tarkoituksena on helpottaa yhteydenpitoa, mutta myös opettaa perheille suomalaisia käytäntöjä. Seuran toiminta-alueella on paljon muun muassa arabi-, kurdi-, ja somalitaustaisia maahanmuuttajia, ja kommunikointia perheiden ja seuran välillä halutaan jouhevammaksi. Kulttuuritulkit ovat itsekin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka tuntevat sekä suomalaiset että oman kulttuurinsa tavat ja käytännöt.

- Kulttuuritulkkien tehtävä on molemminpuolisen tiedon ja ymmärryksen lisääminen. Kun ymmärrämme toisiamme ja tulemme aidosti kohdatuksi, se on luottamuksen syntymisen kannalta tärkeä juttu, kertoo Kontun grassrootsvastaava Sanna Vara.

Vanhempien rooli seurassa tärkeä

Kontun C-junioreiden joukkueenjohtaja Anita Tatti on syntynyt Neuvostoliitossa ja muuttanut Suomeen teini-ikäisenä. Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on toimia ympäristössä, jossa tavat ja kieli ovat erilaiset. 

Tatti on auttanut venäjänkielisiä yksinkertaisissa asioissa. Hänen kauttaan vanhemmat voivat kysyä epäselviksi jääneitä asioita kuten tapahtumien paikkaa ja aikaa.

- Voi tuntua, että ne ovat helppoja asioita. Mutta eivät ne välttämättä aina ole, Tatti huomauttaa.

- Yksi asia on myös selittää, mistä seura- ja joukkuemaksut koostuvat. Sitä ei kantaväestökään aina tiedä.

Kontun toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön kuten monessa muussakin seurassa. Kuplahallin pystyttäminen ja purkaminen tapahtuu talkootyönä. Kontulla on Kontulassa kioski, jota vanhemmat pyörittävät. Kyse on pienistä asioista, joista on suuri hyöty koko joukkueelle. Siksi kaikkien mukana olevien on ymmärrettävä, minkä takia heidän panoksensa on tärkeä.

- Sen takia kustannukset pysyvät edullisina. Pari tuntia vuodessa on jo iso panos. Jos vanhemmille selittää miksi tätä tehdään, he kyllä lähtevät mukaan, Tatti sanoo.

”Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus harrastaa”

Taloudelliset ongelmat ovat kenelle tahansa vaikeita keskustelun aiheita. Perheet voivat joutua tilapäisesti tai odottamatta tilanteeseen, missä harrastemaksut jäävät rästiin. Yleensä asiat ovat neuvoteltavissa esimerkiksi antamalla perheelle lisää maksuaikaa tai sopimalla vaihtoehtoisia korvaustapoja. Tällaisissa tapauksissa perheen ja seuran välistä keskustelua helpottaisi yhteinen kieli.  

- On todella paljon helpompaa käydä vaikeista asioista keskustelua omalla äidinkielellä, Vara sanoo. 

Vaikka perheen vanhemmat eivät puhuisi suomea, lapset yleensä puhuvat. 

- Olen joutunut sanomaan pojalle, että nyt et voi jatkaa tätä harrastusta maksurästien takia. Monet viestit on laitettu vanhemmille sekä tekstiviestillä että sähköpostilla, mutta mitään vastausta ei tule. Se on surullista, että lapsi joutuu lopettamaan harrastuksen, koska vanhemmat eivät ota kantaa asiaan, Tatti kertoo. 

Kulttuuritulkkien avulla halutaan varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi pidetään jatkossa mukana pelissä. Jalkapallon parissa lapset pääsevät mukaan yhteisöön ja oppivat kielen nopeammin, mitkä ovat tärkeitä asioita integroitumisen kannalta. Kontu on monelle alueen lapselle todella tärkeä paikka, jossa he kohtaavat ikätovereitaan ja kokevat yhteenkuuluvuutta. 

- Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus harrastaa ja kuulua johonkin yhteisöön, Vara toteaa.