Maajoukkuetoimintaa kohti ponnistavan poikien C14-ikäluokan perinteinen Tähtitarha järjestettiin alkuviikolla Eerikkilässä. Tosin koronapandemian vuoksi tapahtuma poikkesi perinteistä ja pilkottiin kahdeksi yhteisalueleiriksi. Ensin Eerikkilässä hikoili kolmen päivän ajan ryhmä Muu Suomi, sitten Uusimaa.
Pelaajien fyysisiä ominaisuuksia testattiin Tähtitarhassa viimeksi syksyllä 2014. Sen jälkeen testeistä luovuttiin, koska niiden koettiin syövän aikaa ja energiaa itse peliltä ja sen opettamiselta. Lisäksi uskottiin, että seurat pystyvät yhä useammin testaamaan pelaajansa itse kiitos päätoimisten valmentajien ja tarvittavien laitteiden kasvaneen määrän.
Nyt testit tekivät osittaisen paluun, kun jaettua Tähtitarhaa maustettiin kestävyyttä mittaavalla 1200 metrin viivajuoksutestillä.
- Haluttiin ottaa mukaan sellainen uusi testi, jota voidaan myös seuroissa helposti hyödyntää. Testi on helppo organisoida ja toteuttaa kenttäoloissa, kertoo Palloliiton fyysisen valmennuksen asiantuntija Joni Ruuskanen.
- Tämän testin avulla näemme, mikä on ikäluokan kärjen taso, saamme vertailtua tuloksia kansainväliseen tasoon sekä täsmennettyä omia viitearvojamme. Testin tulos antaa myös mahdollisuuden yksilöidä harjoittelun tehoa seurajoukkueiden arjessa.
Testillä ja sen tuloksilla pyritään tukemaan pelaajien kehittämistä seuraoloissa. Hyötyjä ropisee myös maajoukkueiden laariin.
- Tietysti tiedämme testin jälkeen näiden pelaajien maksimisykkeet, mikä taas tukee kuormituksen seurantaa maajoukkuetapahtumissa. Testituloksia on tarkoitus hyödyntää myös valmentajakoulutuksessa.
Miksi juuri kestävyys?
Huippufutiksessa vaaditaan monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Miksi nyt testattiin juuri kestävyyttä?
- Nopeusominaisuudet ja yleisesti kyky liikkua nopeasti on edelleen se tärkein juttu, mutta voidakseen pelata jalkapalloa, on oltava kestävä. Lisäksi riittävä kestävyys takaa kyvyn harjoitella entistä paremmin, Ruuskanen yksinkertaistaa.
Testitulosten luotettavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Jaetussa Tähtitarhassa juostun 1200 metrin viivajuoksun tulokset voivat parantua, kun pelaaja oppii tuntemaan oman kuntonsa, tietää testin ja osaa jakaa voimansa oikein.
- Näillä voi olla vaikutusta, mutta vain hieman. Kun testin valmistelee perusteellisesti, käy pelaajien kanssa sen tarkasti läpi, juoksuttaa lämmittelyksi osan testistä oikealla vauhdilla, päästään hyvään toistettavuuteen, Ruuskanen sanoo.
Fyysisen valmennuksen asiantuntija puolustaa faktojen merkitystä. Pelkkä valmentajan silmä ei enää tahdo riittää.
- Meidän pitää olla varmoja havainnoista. On pitkään oletettu, että kestävyyden voi hoitaa kuntoon koska tahansa, mutta kyllä pelaajan täytyy pystyä jo melko varhain harjoittelemaan kunnolla ja tekemään otteluissa sellaisia suorituksia, joita peli vaatii. Kun meillä on tämän testin tulos tiedossa, pystymme paremmin analysoimaan myös muuta otteluista kerättävää kuormitukseen liittyvää dataa.
Ruuskanen on ollut monien muiden tavoin huolissaan myös lasten ja nuorten liikkumisen vähenemisestä.
- Nyt varmaan nähdään, onko se vaikuttanut myös tällaiseen valittuun joukkoon.
Tulkintojen kanssa tarkkana!
Testituloksia voi olla helppo mitata, mutta niiden tulkinta vaatii jo enemmän osaamista.
Pahimmillaan johtopäätökset ja niitä seuraavat toimet pelaajan arjessa menevät syvälle metsään ja aiheuttavat enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Ruuskanen muistuttaa oikeiden tulkintojen merkityksestä.
- On todella tärkeää muistaa, että nuoret pelaajat ovat eri kehitysvaiheessa fyysisesti ja biologiselta iältään. Me pystymme huomioimaan tämän 2006 syntyneen ikäluokan erot paremmin, koska teimme elokuun Huuhkajaturnauksessa poikien kasvua arvioivan phv-mittauksen.
Ajoitus on kaikki kaikessa, väitetään. Pelaajakehityksessäkään sen roolia ei voi väheksyä.
- Kestävyys on merkittävä osa pelaamista ainakin 14-15 vuodesta eteenpäin. Siihen voi ja pitää kiinnittää huomiota jo aiemmin, jos kestävyys ei ole riittävällä tasolla. Erillisharjoittelu on yksi monista tavoista, Ruuskanen muistuttaa.
Tutkimustieto antaa viitteitä siitä, että erinomaiset kestävyysominaisuudet parantavat mahdollisuuksia kehittyä kansainvälisen tason pelaajaksi.
- Valistunut arvaukseni on, että hyvät kestävyysominaisuudet kertovat paljon pelaajan motivaatiosta, kilpailullisuudesta, halusta oppia ja tehdä kaikki asiat jokaisessa tapahtumassa satasella. Lisäksi kestävyyden kehittymiseen vaikuttavat tietysti harjoittelun ja yleisen liikunnan määrä lapsena, sekä ympäristö, jossa futaaja harjoittelee ja pelaa, Ruuskanen sanoo.
- Täysillä tekeminen kehittää ja tasoittaa tietä kohti huippua.