Takaisin
30.11.2021 klo 15.00

Juha Kanerva saa jalkapallosta virtaa luovaan työhön

Jaa:

”Jalkapallo on erinomainen peli. Se on fyysinen laji, tulee vähän mustelmia, jotka kuitenkin muuttuvat kopissa treenien jälkeen suunnilleen sydämenmuotoisiksi asioiksi. Se endorfiini, joka huokuu kropassa suihkun jälkeen, sillä elää kyllä koko loppupäivän”, sanoo toimittaja-kirjailija Juha Kanerva.

Juha Kanerva istahtaa Helsingin Pallokentän nurmelle ja aloittaa venyttelyn. Raittius- ja urheiluseura Zoomin tiistaiaamuiset harjoitukset ovat juuri päättyneet.

– Jalkapallo on loistava tapa toteuttaa samaan aikaan kilpailuviettiä ja ihmisessä olevaa leikkielementtiä. Ihan sama mikä on ammatti, mutta kun saa pallon, nämä molemmat puolet tulee esiin, Juha Kanerva sanoo.

Zoomilla on aamutreenit kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin kello 8-9. Keskimäärin treeneissä käy kerrallaan parisen kymmentä pelaajaa.

Joukkueessa pelaa eri alan taiteilijoita: näyttelijöitä, elokuvantekijöitä, kirjailijoita, toimittajia, professoreita. Hyvin kirjava joukko elämäntaiteilijoita, Juha Kanerva kiteyttää.

Kanerva on koulutukseltaan historioitsija ja ammatiltaan urheilutoimittaja. Hiljattain markkinoille on tullut hänen yhdessä Petri Lahden kanssa kirjoittama Litmanen, kympin matkassa.

HIFK täyttää ensi vuonna 125 vuotta, ja juhlan kunniaksi julkaistaan teos seuran historiasta. Kanerva on kutsuttu kirjan tekijäksi. Tämän takia hän on jäänyt vuodeksi virkavapaalle heinäkuun alusta lähtien.

– Kustantaja haluaa kirjan, joka kertoo IFK:sta ilmiönä, IFK-brändistä. Kirja hakee vastauksia siihen, mitä IFK merkitsee kaupunkilaisille, miten seura peilaa Helsingin historiaa ja miksei nykypäivääkin. Tämän parissa aherran parhaillaan.

Juha Kanerva on ollut Ylen aamu-tv:n Jälkihiki-raadin jäsen alusta eli alkuvuodesta 2010 asti. Jälkihiki ruotii viikonlopun tärkeimpiä urheilutapahtumia leppoisan keskustelun merkeissä. Jälkihiki on noussut kovaa suosioon.

– Jokaisella kolmesta panelistista on aiheisiin oma tulokulmansa ja selväpiirteiset mielipiteet, jotka uskalletaan sanoa ääneen. Panelistit kunnioittavat toisiaan, mutta voivat myös olla eri mieltä ja kommentoida rohkeasti toistensa näkemyksiä. Yhdessä juontajan kanssa jokainen tuo oman mausteensa keskusteluun.

Aiheesta kuin aiheesta syntyy monipuolinen kattaus, jota urheilun ystävät pääsevät nauttimaan maanantaiaamuisin kello 7.45.

Jalkapallojournalismi on nostanut Suomessa koko ajan tasoaan. Fanijournalismi on vähentynyt, ja jalkapallosta on alettu kirjoittaa yhä kriittisemmin.

– Jos haluamme, että jalkapallojournalismi on yhtä laadukasta kuin talous-, kulttuuri- ja poliittinen journalismi, siihen pitää päteä samat lainalaisuudet. Asioita pitää tarkastella analyyttisesti ja rakentavan kriittisesti, mutta pitää mielessä, että ilkkuminen ja haukkuminen ilman argumentteja ei ole järkevää. Median tehtävä on nostaa esiin asiat, jotka ovat rempallaan ja joita pitää kehittää.

Kanerva on Suomen johtavia jalkapallojournalisteja. Hän on aika ajoin ottanut vahvasti kantaa suomalaisen jalkapallon epäkohtiin. Kolmen neljän viime vuoden aikana jalkapallon imago on parantunut, osin varmaan senkin takia, että Palloliitto on ollut median tiukassa syynissä, Kanerva pohtii.

– Viime aikoina Palloliitolle on tullut onnistumisia viestinnässä, yhteistyökumppanien hankinnassa, taloudenpidossa ja tyttöjen ja naisten osuuden nousun korostamisessa. Miesten arvokisapaikka on johtanut siihen, että vähättelevät kommentit potkupallosta ovat vähentyneet selvästi. Jalkapallon harrastaminen kaikilla tasoilla koetaan mielekkäämmäksi kuin joskus ennen.

Vaikka jalkapallon tilanne näyttää nyt Suomessa paremmalta kuin pitkään aikaan, tuudittautumiseen ei ole varaa. Toisin kuin Suomessa, muualla maailmassa jalkapallo on lähes kaikissa maissa ykköslaji, joka kerää uomaansa urheilun runsaimmat rahavirrat.

– Poikien ja miesten puolella lähitulevaisuuden tavoitteena voisi olla valmennuksen laadun kasvattaminen sekä tyttöjen ja naisten puolella sen lisäksi pelaajamäärän kasvattaminen. Se nostaa jalkapallon tasoa. Mutta miten paljon suhteessa muihin maihin, sitä pitää selvittää esimerkiksi vertailulla muihin Pohjoismaihin, Kanerva sanoo.

– Tärkeintä on järjestää mielekäs ympäristö kaikille jalkapallon harrastajille, olivat he sitten huippu- tai ruohonjuuritasolla. Se on ikuisuusongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä esimerkiksi opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden kanssa, jotta valmentajat olisivat pedagogisesti ja henkisesti kypsempiä ja parempia kuin nykyään.

Jalkapallon hyöty Suomen yhteiskunnalle on 1,25 miljardia euroa vuodessa – näin se syntyy >>