Takaisin
8.9.2020 klo 13.00

”Jokaisen tulee katsoa peiliin” - SUEK julkaisi tutkimuksen häirinnästä urheilussa

Jaa:

Ⓒ SPL / Jussi Eskola

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen urheilijoiden kokemasta tai havainnoimasta seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilutoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Palloliitto on mukana nostamassa suomalaisen urheilun puhe- ja käyttäytymiskulttuurin normeja 2020-luvulle. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä kaikissa muodoissaan aiotaan kitkeä kentiltä, kopeista ja katsomoista. 

Palloliitto on yksi SUEKin tutkimukseen osallistuneista 48 lajiliitosta. Tutkimusaineiston perusteella kaikista vastaajista seksuaalista häirintää oli kokenut noin joka neljäs (26 prosenttia). Seksuaalisen häirinnän muodoista yleisintä oli häiritsevä puhe. 

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

- Urheilu on osa yhteiskuntaa ja häirintää tapahtuu myös siellä, mutta meidän ei pidä sietää sitä. Jalkapalloyhteisö aikoo kitkeä häirinnän kaikissa muodoissaan. Tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä on lisätiedon saaminen ilmiöstä, sen yleisyydestä, ilmenemismuodoista ja syistä, Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen sanoo.  

Tutkimuksen mukaan urheilijoiden mielestä keskeisimmät keinot häirinnän ennaltaehkäisemiseen ovat avoin keskustelu, tietoisuuden lisääminen ja koulutus häirinnästä. 

- Oli myös merkittävä havainto, että häirintä kytkeytyy urheilussa kulttuurisiin rakenteisiin, kuten sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ja vähemmistöjen asemaan. Tieto antaa meille lisää työkaluja häirinnän torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Urheilijat ja heidän kokemuksensa ovat se arvokkain taho ohjaamaan toimiamme asiassa, Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen sanoo.  

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet.) Kysely lähti sähköisesti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018 vastausprosentin ollessa 5,6. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen. 

Eroon häiritsevästä puheesta kentillä, kopeissa, katsomossa ja somessa

SUEKin tutkimukseen osallistui 358 jalkapalloilijaa. Kysely lähetettiin 32 979 urheilijalle eli vastausprosentiksi jäi 1.

Tutkimukseen osallistuneista jalkapalloilijoista kolmasosa (33%) kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpänä häirinnän muotona oli koettu häiritsevää puhetta.  

Eniten häirintää oli koettu toisten urheilijoiden taholta: kolmasosa häirinnästä tulee toiselta pelaajalta. Esimerkiksi harjoitustilanteissa ja pukukopeissa esiintyvät epäasialliset kommentit ja vitsit ovat tulosten perusteella mahdollisia.

– Kyselyyn vastanneiden urheilijoiden ääni on kuultu. Perinteinen olettamus häirinnän teemassa liittyy usein valmentajan ja urheilijan väliseen suhteeseen, jossa on aina läsnä myös valtarakenteita. Uudet tutkimustulokset nostavat selvästi esiin myös sosiaalisen median ja kannattajien roolin sekä urheilijoiden välillä tapahtuvat häirintäkokemukset, Huttunen kertoo.

SUEK toteaa raportissa, että erittäin matalan vastausprosentin sekä vastaajien sukupuolijakauman vahvan naispainottuneisuuden vuoksi näiden tulosten perusteella ei voida tehdä suoria yleistyksiä koko lajia koskien. Tuloksiin on syytä suhtautua suuntaa antavina. Toisaalta on huomioitava, että vastaajamäärä on lukumäärällisesti merkittävä (358 urheilijaa). Tulokset kertovat näiden urheilijoiden todellisista kokemuksista. 

-Ääritapauksien osalta rajojen vetäminen on tietysti selkeää ja jokainen tunnistaa asiattoman käytöksen. Aiheeseen liittyy kuitenkin myös urheilijoiden oman kokemuksen mukaan harmaata aluetta, jolloin häirinnän tunnistaminen, nimeäminen ja nostaminen keskusteluun on vaikeaa. 

- Tähän meidän pitää päästä kiinni entistä pontevammin ja olla mukana nostamassa ja johtamassa keskustelua sekä syventämässä ja kehittämässä toimenpiteitä urheilijoiden turvaksi kentällä, kopissa ja katsomossa, Huttunen sanoo.

Palloliitto on ollut mukana kehittämässä viime vuosina tiivistynyttä urheilujärjestöjen ja SUEKin välistä yhteistyötä sekä yhteisiä menetelmiä turvallisen urheiluympäristön edistämiseksi. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma sekä Et ole yksin -palvelu ovat hyviä esimerkkejä urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyvää koulutusta järjestetään yhä enemmän.

Millaista on hyvä pukukoppipuhe?

Jalkapallon pelaajayhdistyksen yhteyspäällikkö ja Suomen futsalmaajoukkueen kapteeni Panu Autio pitää tutkimukseen osallistumista tärkeänä asiana. 

- Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä. Meidän jokaisen pelaajan tulee katsoa peiliin ja pysähtyä pohtimaan keskustelukulttuuria omissa joukkueissa, pukukopeissa ja pelimatkoilla. Joukkueessa saattaa olla parikymmentä pelaajaa, joista suurin osa pitää jotain juttua hauskana ja harmittomana, kuitenkin yksi tai kaksi pelaajaa voi kokea sen häiritsevänä. Näitä tilanteita pitäisi meidän kaikkien pystyä tunnistamaan herkemmin ja välttämään, Autio toteaa.

Pelaajayhdistyksen hallituksen jäsen ja HJK:n kapteeni Linda Ruutu tunnistaa pukukopin joukkuetta yhdistävän positiivisen vaikutuksen. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa sitä, että asioista pitäisi pyrkiä keskustelemaan, vaikka aihe on vaikea.

- Häirinnän ennaltaehkäisyn kannalta äärimmäisen tärkeää on asiasta keskustelu avoimesti. Esimerkiksi pukukoppikulttuuriin liittyy valtavan paljon positiivisia asioita, mutta varmasti osa häirinnästä on tapahtunut pukukoppien sisällä. Meidän tulee kyetä pohtimaan, millaista on hyvä pukukoppipuhe tai minkälainen käytös on urheilussa ylipäänsä ok. Kaikkeen ei välttämättä löydy yksiselitteisiä vastauksia, mutta näistä teemoista on todella tärkeä käydä keskustelua. 

Lue lisää Panu Aution ja Linda Ruudun ajatuksia tutkimuksesta:
1990-luvun vitsipelikirjalla ei voi jatkaa enää 2020-luvulla" - Jalkapalloyhteisö aikoo kitkeä häirinnän kentältä ja kopeista kaikissa muodoissaan >> 

Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa raportti >>

Jalkapallon lajikohtainen raportti >>

Lisätietoa: Timo Huttunen, Palloliiton seurapalvelujohtaja, 040 823 5270

Palloliiton ja urheiluyhteisön käynnissä olevat toimenpiteet häirinnän kitkemiseksi:
Et ole yksin – Urheiluharrastuksen on oltava turvallista
ILMO-palvelu – Ilmoita urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta
Kannusta mua -kampanja
Vihreä kortti
Urheilun pelisäännöt
Koulutusmateriaali

Lisäksi:
- Seuratoimijakoulutukset SPL 1 ja SPL 2 -koulutusten sisällöissä ennaltaehkäisevästi
- Seurojen joukkueenjohtajakoulutusvastaavien koulutussisällöt häirinnän ehkäisemiseksi
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
- SPL valmentajakoulutuksissa osana henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyvät osiot ja positiivisen ilmapiirin luominen