Kotoutumisen edistäminen seuratoiminnassa -hankkeen (KES) tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja osallistaa heitä seuratoimintaan entistä vahvemmin. Tässä juttusarjassa kerrotaan seurojen hankkeista, niiden tavoitteista, onnistumisista ja haasteista. Tänään vuorossa on Korson Palloseura.
Vantaan koillisosasta ponnistavalla Korson Palloseuralla on pitkät ja rikkaat perinteet maahanmuuttajien kotouttamistyön saralla, jota on harjoitettu seuran perustamisesta saakka pitkälti talkoohengessä. Toistaiseksi erityisen hyvin toimivaa kotouttamismallia ei ole 40 vuoden yrityksestä huolimatta löytynyt, johon KOPSE toivoi saavansa apua Palloliiton kotouttamishankkeesta.
Hankkeen lähtökohtana oli haaste siitä, miten maahanmuuttajaperheet saadaan ohjattua kotoa kentän laidalle aiempaa runsaammissa määrin. Toinen merkittävä syy lähteä mukaan kotouttamishankkeeseen oli toive siitä, että sen myötä KOPSE saisi myös muilta kotouttamistyötä tekeviltä seuroilta hyväksi havaittuja toimintamalleja arkeensa. Tässä tavoitteessa KOPSE:ssa onnistuttiin, sillä seura teki hankkeen aikana runsaasti yhteistyötä muun muassa helsinkiläisen FC Kontun kanssa.
Merkittävä houkutin oli luonnollisesti myös taloudellinen puoli, sillä hankkeen avulla KOPSE sai osoitettua lisää resursseja Korson alueella erittäin merkittävässä roolissa olevaan kotouttamistyöhön, johon ei aiemmin pystytty keskittymään näin tarkasti.
Hankkeen edetessä KOPSE:ssa pohdittiin tarkasti sitä, mitä seura voisi tehdä maahanmuuttajien hyväksi. Tämä ajatustyö konkretisoitui muun muassa siten, että seurasta vierailtiin kuudessa erilaisessa vantaalaisessa maahanmuuttajayhteisössä kertomassa kotoutumisesta ja sen merkityksestä. Vierailuilla painotettiin lasten ja nuorten harrastamisen sekä koko perheen osallistumisen tärkeyttä ja vierailut saivatkin runsaasti positiivista palautetta maahanmuuttajayhteisöiltä.
Hankkeen aikana KOPSE:ssa pyrittiin pureutumaan myös arkaluontoisempiin haasteisiin varsin suoraviivaisella otteella. Pintaan nousi esimerkiksi ongelma siitä, että joissain uskonto- ja kulttuuriryhmissä tyttöjen harrastamista pyritään rajoittamaan jo varhaisessa iässä. Asiasta keskusteltiin hankkeen aikana muun muassa muslimi-imaamien ja muiden uskonnollisten johtajien kanssa. Keskusteluiden tulos koettiin KOPSE:ssa positiiviseksi, sillä niiden avulla uskonnollisten johtajien ja maahanmuuttajaperheiden välille saatiin avattua uudenlainen keskusteluyhteys, jonka avulla pyritään saamaan näihin ryhmiin kuuluvat tytöt harrastamaan jalkapalloa myös tulevaisuudessa.
Suoraviivainen lähestymistapa johti myös siihen, että KOPSE:n ja erilaisten uskonto- ja kulttuurityhmien väliset suhteet lähenivät ja laajenivat huomattavasti. Hankkeen suurimmaksi onnistumiseksi seurassa koettiinkin juuri laajentunut verkosto, jonka uskotaan nousevan tulevaisuudessa avainasemaan kotouttamistyön tehostamisessa.
Kotouttamistyö jatkuu KOPSE:ssa aktiivisena myös tämän hankkeen jälkeen. Lähitulevaisuudessa seura järjestää tilaisuuksia, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö kertoo KOPSE:n joukkueenjohtajille ja rahastonhoitajille siitä, mistä ja millaisia tukia maahanmuuttajat voivat hakea. Sen myötä raha-asioiden kanssa työskentelevät henkilöt osaavat suoraan kertoa taloudellisten asioiden kanssa painiville maahanmuuttajille, miten tukia voi konkreettisesti hakea.