Kotoutumisen edistäminen seuratoiminnassa -hankkeen (KES) tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja osallistaa heitä seuratoimintaan entistä vahvemmin. Tässä juttusarjassa kerrotaan seurojen hankkeista, niiden tavoitteista, onnistumisista ja haasteista. Lue alta Ilveksen seuratarina.
Palloliiton organisoimaan kotouttamishankkeeseen lähteminen oli Ilveksen kannalta helppo valinta, sillä Tampereen suurehkosta maahanmuuttajamäärästä seura oli aiemmin onnistunut tavoittamaan vain hyvin pienen osan. Myös maahanmuuttajataustaisten harrastajien sitouttamisen kanssa ilmenneet haasteet saivat Ilveksen tarttumaan hankkeeseen. Sitouttamisessa ilmenneet haasteet ovat johtaneet siihen, että harrastustoimintaan mukaan saatujen maahanmuuttajien harrastaminen on toistaiseksi jäänyt yleisesti melko lyhytkestoiseksi.
Hankemuodoksi Ilves valitsi Kulttuuritulkin. Se oli tamperelaisille looginen valinta, jolla pyrittiin helpottamaan valmentajien ja maahanmuuttajataustaisten pelaajien ja perheiden välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä. Harrastamisen ja yhteistyön helpottamisella tavoiteltiin sitä, että maahanmuuttajien tavoittaminen helpottuu ja kynnys aloittaa jalkapalloharrastus madaltuisi.
Hankkeen aikana Ilves kohtasi myös erilaisia haasteita, joista merkittävimmiksi osoittautuivat paikallisten koulujen kanssa toimiminen sekä jo aiemmin esiin noussut maahanmuuttajien tavoittaminen.
Ilves pyrki hankkeen aikana tekemään yhteistyötä muun muassa maahanmuuttajalapsia normaaliin opetukseen valmistavien VaLma-luokkien kanssa. Kouluyhteistyön tarkoituksena oli se, että Ilveksestä olisi käynyt henkilö pitämässä nuorille kouluajalla jalkapalloryhmiä, joiden avulla lajia olisi saatu tuotua lähemmäksi kohderyhmään kuuluvia nuoria.
Tehokkaimmaksi vaikutuskanavaksi osoittautui lopulta koulujen sijaan vastaanottokeskukset, joiden kautta maahanmuuttajanuoria on saatu tavoitettua huomattavasti paremmin. Talven aikana Ilves muun muassa kustansi yhdessä Tampereen kaupungin ja vastaanottokeskuksen kanssa kymmenen maahanmuuttajanuoren ja -lapsen harrastuksen talven ajaksi. Tämä toimintamalli osoittautui varsin toimivaksi, sillä tuetut nuoret kävivät aktiivisesti harjoituksissa ja muissa tapahtumissa.
Suurimmaksi hankkeen aikana saavutetuksi onnistumiseksi Ilveksessä katsotaan se, että mukaan saatuja maahanmuuttajanuoria on saatu sitoutettua seuran toimintaan tehokkaasti. Tähän on myötävaikuttanut muun muassa se, että Ilveksen kentällä ja sen laidalla tarjoaman tuen lisäksi hankkeen alkuvaiheessa kaupungin työntekijät hoitivat joitain treenikyydityksiä.
Hankkeen aikana seuran sisällä on selkiytynyt huomattavasti käsitys siitä, miten ja mistä Ilves haluaa tavoittaa maahanmuuttajia, mitä reittejä pitkin se konkreettisesti onnistuu ja mihin ikäryhmiin kannattaa keskittyä. Hankkeen aikana seura sai runsaasti oppia myös kotoutumisen ja siihen liittyvän työn merkityksestä. Sen myötä seura onkin jatkamassa kotouttamistyötä myös tulevaisuudessa. Seurassa korostetaan, että kotouttamistyön tulee olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa, eikä hankerahoituksesta riippuvaa ja joka kerta nollapisteestä liikkeelle lähtevää.