Kaksi vuosikymmentä erilaisissa valmennustehtävissä toiminut Mäkelä palasi aluetoimintaan vuosien tauon jälkeen.
Ilkka Mäkelä muistetaan paitsi komeasta pelaajaurastaan myös valmennuspesteistään MyPa:ssa, FC Lahdessa ja Suomen poikamaajoukkueissa. Pitkän linjan valmentaja on toiminut viimeiset pari kuukautta uusissa tehtävissä – Mäkelä aloitti joulukuussa työt Jyväskylän hybridiakatemiaverkoston jalkapalloakatemian johtajana sekä Idän U14-U16 tyttöjen aluevalmentajana.
– Viime vuonna pääsin tutustumaan naisten ja tyttöjen jalkapalloon aiempaa enemmän valmennuskoulutusten kautta. UEFA A -kurssilla ja Idän ryhmässäni oli niin liigamestarien kuin junioreiden valmentajia, ja toiminta heidän kanssaan avasi omaa ajatusmaailmaani, Mäkelä kertoo.
– Uskon, että vastaavia siirtymiä miesten ja poikien puolelta tulee jatkossa entistä enemmän. Naisten ja tyttöjen puolella on paljon kehityspotentiaalia, ja valmennustehtäviä voi jatkossa avautua lisää.
Mäkelä on huomannut sekä koulutustehtävissä että talven aikana, että tytöt ovat isossa kuvassa erinomaisia valmennettavia. Samanikäisten poikien kanssa toiminut Mäkelä toteaa tyttöjen tunnollisuuden olevan joskus poikia edellä.
– Uskoisin, että moni muu on tehnyt saman havainnon. Urheilijana poikien ja tyttöjen välillä löytyy tiettyjä eroja, mutta kun mennään lajiin, pätevät samat lainalaisuudet. Samat asiat erottavat huippupelaajat keskivertopelaajista, oli kyse pojista tai tytöistä.
Mikkelissä asuva Mäkelä käyttää noin puolet työajastaan jalkapalloakatemian kanssa ja puolet aluevalmentajan tehtävissä. Akatemiatoiminta on säännöllisempää tasaisine viikkorytmeineen, kun aluevalmentajan leiripäivät taas tulevat epätasaisemmin – esimerkiksi ensi viikolla on edessä kaksi alueleiripäivää.
Aluevalmennus on Mäkelälle jo entuudestaan tuttua vuosien varrelta, sillä hän toimi poikien maajoukkuevalmentajana aluetoimintaa käynnistettäessä. Aluetoiminta on tärkeää maajoukkueiden kannalta, vaikka Mäkelä muistuttaakin, että maajoukkueeseen voi nousta myös myöhäisemmässä vaiheessa.
– Aluetoiminta on väliporras seurojen ja maajoukkueiden välillä. Tuemme edistyneimpien pelaajien kehitystä kohti maajoukkuetoimintaa, ja kun maajoukkuekutsu tulee, toiminta on pelaajille pitkälti tuttua. Kehityksen kannalta on tärkeää, että pelaajat pääsevät välillä uuteen ympäristöön uusien ihmisten ohjaukseen sekä vieraampien pelikavereiden rinnalle. Sitä sopeutumista tarvitaan juuri maajoukkueissa.
Pelaajatarkkailu on tärkeä osa Mäkelän työtä, mutta toistaiseksi sen osuus on ollut hyvin pieni, koska Mäkelän ikäluokkien (T2006–2007) sarjat eivät ole vielä käynnissä. Tarkkailu lisääntyy sarjojen alkaessa, jolloin myös aluevalmentajan käsitys Idän alueen kokonaiskuvasta paranee.
– Pelaajamäärissä jäämme valitettavasti monen muun alueen jälkeen. Tämä johtaa siihen, että idässä tehdään monin paikoin YJ-joukkueita, mikäli oma seura ei pysty tarjoamaan tarpeeksi kilpailullisia pelejä. Pienten seurojen YJ-joukkueista on hyviä esimerkkejä, Mäkelä avaa.
– Tytöt saattavat myös pelata tai harjoitella omien joukkueidensa lisäksi poikien joukkueissa. Näillä eri ratkaisuilla pystytään varmistamaan, että pelaajat saavat hyvän kehitysympäristön. Moni pelaaja on näyttänyt, että myös täältä idästä on mahdollista ponnistaa maajoukkueisiin asti.