"Muistojen maanantai – Ikimuistoiset ottelut" -juttusarjassa muistellaan ikimuistoisia otteluita naisten ja miesten A-maajoukkueiden matkan varrelta. Lue myös juttusarjan muut osat: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8.
Vuosina 1996–97 pelatut Ranskan vuoden 1998 MM-lopputurnauksen karsinnat olivat vedenjakaja Suomen A-maajoukkueelle. Tuolloin huomattiin, että Suomikin voi menestyä, eikä arvokisapaikka ehkä olekaan pelkkää harhaista unelmointia. Vaatimustaso koveni, toiminta ammattimaistui entisestään ja rimaa nostettiin uudelle tasolle. Samoissa karsinnoissa sateisella Olympiastadionilla lokakuussa 1997 pelatun Unkari-ottelun voimme unohtaa, mutta vain reilua kuukautta aiemmin Suomi otti voiton, jota voidaan edelleen pitää yhtenä maajoukkueen kovimmista päänahoista. Sveitsi-voittoa Lausannen illasta voimme muistella hyvillä mielin.
Katseet ulkomaille
Karsinnat vuoden 1996 Englannin EM-lopputurnaukseen alkoivat Tommy Lindholmin alaisuudessa. Avausottelun kotitappio Skotlannille ja heti perään Kreikassa kärsitty 0–4-selkäsauna johtivat Lindholmin eroilmoitukseen kesken kotimatkan. Palloliitto nimesi hänen korvaajakseen väliaikaisesti Jukka Ikäläisen, jonka sopimus tehtiin ulottumaan vuoden 1995 loppuun. Suomi voitti Färsaaret ja San Marinon molemmissa otteluissa, sekä vielä kotonaan vielä Kreikan, mutta 0–6-tappio Venäjälle kotikentällä palautti maajoukkueen karulla tavalla maan pinnalle. Lopulta Suomi sijoittui lohkossaan neljännelle sijalle, kahdeksan pisteen päähän toisena kisoihin selvinneestä Skotlannista.
Palloliitto päätti palkata ulkomaisen valmentajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1958 ja saksalaisen Kurt Weinrichin. Tähän vaikutti paljon jääkiekon kokemus ulkomaisesta päävalmentajasta, jonka ajateltiin tuovan ulkopuolelta Suomelle kaivattua itseluottamusta. Peräsimeen löytyi Tanskan neljä vuotta aiemmin Euroopan mestaruuteen luotsannut Richard Möller Nielsen. Tanskalaisen kanssa tehtiin neljän vuoden sopimus lokakuussa 1995, jonka oli määrä alkaa heti seuraavan kesän EM-kisojen jälkeen.
Palloliitolle Möller Nielsenin palkkaaminen oli iso panostus rahallisesti. Puheenjohtaja Pentti Seppälä vakuutti, ettei sopimukseen käytetä lisenssirahoja, eikä palkkausta varten tarvinnut ottaa myöskään pankkilainaa. Tämän mahdollisti Seppälän kauden loppupuolella solmittu rahakas viisivuotinen tv-sopimus saksalaisen ISPR-yhtiön kanssa.
Möller Nielsen oli saanut hyviä tarjouksia myös Saudi-Arabiasta ja olisi voinut moninkertaistaa palkkansa Suomen maajoukkueen valmentamiseen verrattuna. Hänen valintaansa tulla Suomeen ihmeteltiin laajasti, ja tuleva päävalmentaja perustelikin päätöstään sopimuksen julkistamistilaisuudessa.
- Minulla oli kolme pääsyytä, miksi vastasin myöntävästi. Ensinnäkin voin pitää Tanskaa keskuspaikkana, jolloin voin viettää perheen kanssa enemmän aikaa. Toiseksi uskon Suomen mahdollisuuksiin jalkapallossa. Tanskan ja Suomen väliset maaottelut ovat olleet tiukkoja ja olemme voittaneet ne vain maalilla. Kolmanneksi pidän tärkeänä, että Palloliitossa on sama malli käytössä kuin Tanskassa hyväksi havaittu, eli se että Jukka Ikäläinen jatkaa maajoukkueen kakkosvalmentajana ja Jyrki Heliskoski valmennuspäällikkönä sekä 21-vuotiaiden valmentajana.
Uusi luotsi sai käsiinsä loistavia yksilöitä täynnä olevan maajoukkueen; uransa huippuvuosia pelaavan kapteeni Jari Litmasen, juuri Hollantiin siirtyneet Sami Hyypiän ja Joonas Kolkan, sekä edellisvuonna ensimmäisenä suomalaisena Valioliigassa pelanneen 29-vuotiaan Mika-Matti Paatelaisen ja hollantilaisessa Twentessä pelaavan Antti Sumialan. Hyvää kenttäpelaajien perusrunkoa täydensivät kovat maalivahdit. Lupaava Antti Niemi siirtyi kesällä 1997 skottijätti Rangersiin, kun taas Teuvo Moilanen loi uraansa hieman etelämpänä Prestonin paidassa.
Suomen pelitaktiikaksi Möller Nielsen kaavaili vahvasti vastaiskuihin perustuvaa taktiikkaa; pallolliseen iskettäisiin kiinni vastustajan kenttäpuoliskolla, mutta samalla Suomella olisi syvyydessä 1–2 hyökkääjää odottamassa iskun paikkoja. Pelaajilta päävalmentaja odotti lähinnä itseensä luottamista, “tervettä itsetuntoa jolla homma saadaan hoidetuksi”.
- Möller Nielsen toi tiettyä vaatimustasoa, ei pelkästään maajoukkuetoimintaan vaan suomalaiseen futikseen ylipäätänsä. Auktoriteetti riitti, kun ansioluettelossa on Euroopan mestaruus. Pelitapa oli hyvin pelkistetty ja pelasimme omilla vahvuuksillamme. Suoraviivaista menoa, jossa fysiikalla oli iso merkitys, toteaa Möller Nielsenin aikana ykkösvahdiksi noussut Antti Niemi joukkueen taktisesta puolesta.
Vierasvoitot tiukassa
Suomi aloitti karsintaurakkansa syyskuussa 1996 vierasottelulla Unkaria vastaan. Tuloksena oli maalin tappio, samoin kuin seuraavassa kotipelissä Sveitsiä vastaan. Tuplavoitto Azerbaidžanista sekä yllättävä vieraspiste Norjasta nostivat Suomen asemia lohkossa. Kotiottelu Norjaa vastaan, joka samalla toimi Palloliiton 90-vuotisjuhlaotteluna, näytti 0–4-tappion myötä hautaavan Suomen kisahaaveet lopullisesti. Tuosta pelistä Suomelta puuttui riveistään käsivamman takia Niemi sekä Willem II:n duo Sami Hyypiä ja Joonas Kolkka.
Jatkokarsintaan olisi ollut vielä mahdollisuudet, mutta se olisi vaatinut ensin vierasvoittoa kovasta Sveitsistä sekä viimeisestä kotiottelusta Unkaria vastaan. Lisäksi lohkovoiton jo varmistaneen Norjan piti viedä Sveitsiltä ainakin yksi piste viimeisessä ottelussaan.
Sveitsi oli vielä neljä vuotta aiemmin ollut FIFA-rankingin 3. sijalla ja pelannut kaksissa edellisissä arvokisoissa. Joukkueen runko rakentui kotimaan pelaajien ympärille, mutta täydentyi muutamalla todella kovan luokan pelimiehellä, kuten esimerkiksi Interin Ciriaco Sforzalla, Dortmundin Stéphane Chapuisatilla ja Blackburnin Stéphane Henchozilla. Suomea vastaan Sforza oli pelikiellossa, samoin kuin Murat Yakin. Lisäksi Tottenhamin toppari Ramon Vega sekä hyökkääjä Kubilay Türkyimaz olivat loukkaantumisten takia pois.
- Sveitsi oli taitava, urheilullinen ja heillä oli muutamia todella hyviä pelaajia. En muista, että olisin kuitenkaan pitänyt heitä minään Italiana tai Saksana. Altavastaajina toki lähdettiin, mutta ei heidän kohtaamisensa mitenkään erityisesti pelottanut, sanoo Niemi.
Möller Nielsenin mukaan Sveitsi-ottelusta oli tulossa todella vaikea, mutta peli olisi täysin voitettavissa. Juutti lupasi herätellä Norjaa vastaan alussa nukkuneet pelaajansa tällä kertaa vaikka “kurkusta ravistellen hereille”.
Historian tilastot eivät tosin vierasvoittoa tukeneet, sillä 48 vuoden aikana Suomi oli voittanut vierasottelun MM-karsinnoissa vain neljästi. Kaksi voitoista oli tosin tullut 90-luvulla; Azerbaidžanista aiemmin samana vuonna ja Israelista vuonna 1993. Niemen mukaan maajoukkueen itseluottamus oli kaikesta huolimatta tapissa.
- Meidän joukkueessa rupesi silloin olemaan mentaliteetti, että voimme voittaa kenet tahansa. Onhan se fakta, että Jari Litmasen merkitys kansainvälisellä tasolla oli yksi iso tekijä itseluottamuksen sekä pelaamisen kannalta. Myös muut pelaajamme alkoivat päästä parempiin seuroihin ja isompiin rooleihin. Lisäksi Richard oli erinomainen sytyttämään joukkueen ja hänen pitämiensä ottelupalaverien jälkeen kaikki uskoivat onnistumiseen.
Loukkaantumiset huolena
Jo valmiiksi vaikeasta vierasottelusta haastavamman tekivät loukkaantumiset. Sami Hyypiä joutui jäämään vatsalihaksen revähtämisen takia pelistä pois, kun taas Rangersin Jonatan Johansson poti takareittään. Heidän tilalleen Möller Nielsen kutsui Myllykosken Pallon Toni Kuivaston ja Vaasan Palloseuran Juha Reinin. Lisäksi alun perin hieman vajaata ryhmää täydennettiin FC Interin Samuli Lindelöfillä sekä Helsingin Jalkapalloklubin Ville Nylundilla. Vielä loppumetreillä VPS:n Jari Jäväjä korvasi nilkkavaivaisen Joonas Kolkan. Sveitsiin matkasi 18 pelaajan mukana myös nimettömän sormen murtumasta kärsinyt Antti Niemi, joka oli palannut harjoituksiin ja pelasi elokuun lopussa Rangersin reserveissä.
Suomi lähti otteluun kokoonpanolla, josta puolet kenttäpelaajista pelasi Veikkausliigaa ja puolustuslinjasta ainoastaan Jukka Koskinen palloili ulkomailla. Oikeaksi pakiksi Möller Nielsen heitti Vaasan Palloseuran debytantin Juha Reinin.
- Ennen peliä en tiennyt kuka hän on ja mistä tulee, totesi Niemi ottelun jälkeen Helsingin Sanomille Reinistä.
Lisäksi Möller Nielsen joutui tekemään jo ensimmäisellä jaksolla muutoksia, kun varoituksen saanut keskikentän keskustan Simo Valakari pelasi muutaman tilanteen turhan kovaa. Kentälle juoksi toppari Toni Kuivasto.
Sveitsi oli heti ottelun alusta lähtien niskan päällä. Jo pelin toisella minuutilla David Sesa oli nokikkain Niemen kanssa, joka torjui tilanteen. Sveitsi jatkoi myllytystään, kunnes stadion hiljeni hetkeksi 16. minuutilla. Suomi sai kulmapotkun, jonka puolustaja purki Jari Litmaselle. Hän otti pallon nopeasti alas ja tälläsi vasurilla maalin kattoon rangaistusalueen rajalta.
- Olihan se jälkikäteen ajateltuna tärkeä maali, mutta kuitenkin vain osuma muiden joukossa, 50:ttä A-maaotteluaan pelannut Litmanen kommentoi vaatimattomaan tyyliinsä Helsingin Sanomille ottelun jälkeen.
Maalin jälkeen kotijoukkue jatkoi painostustaan, mutta Suomen puolustus ja useamman avopaikan torjunut Niemi kestivät.
- Alussa tullut torjunta oli tärkeä ja sain siitä hyvän vireen jatkoon, sanoi Niemi pelin jälkeen ensimmäisestä jaksosta, jonka aikana hän torjui peräti neljä sveitsiläisten avopaikkaa.
Kuin käpyä raapiva orava
Pelin kuva ei muuttunut toisella jaksolla mihinkään, vaan Sveitsi jatkoi painostustaan. Antti Niemi sai maalissa venyä parhaimpaansa muun muassa Stephane Henchozin laukauksen kanssa.
- Ei ole tilastoja tullut katseltua, mutta olihan siinä ottelussa töitä ihan tarpeeksi. Yleensäkin voidaan sanoa, että aika harvoin Suomen maalivahti on täysin työttömänä kansainvälisissä otteluissa, ja voitto vaatii melkein aina maalivahdilta onnistunutta peliä, kommentoi Niemi peliä ja maajoukkuemaalivahdin roolia reilut 23 vuotta myöhemmin.
Suomi sai hieman helpotusta kymmenen minuuttia ennen loppua. Niemi avasi pitkällä pallolla omalta maaliltaan. Paatelainen ja sveitsiläispuolustaja kamppailivat pallosta ilmassa, ilman että kumpikaan pystyi voittamaan sitä. Irtopallo ajautui Antti Sumialalle, joka veivasi rangaistusalueen rajalla Christophe Ohrelin täysin solmuun ja viimeisteli vasurillaan alanurkkaan.
- Ajattelin ensin vetää etukulmaan, mutta sitten muutin suunnitelmaa ja sinne upposi, kertasi Sumiala 2–0-maaliaan Helsingin Sanomille.
Suomalaiset eivät voineet ottaa ottelun loppuakaan rennosti, sillä Sveitsin Adrian Kunz pääsi kaventamaan etukulmasta, kun varsinainen peliaika tuli täyteen. Tuota maalia Niemi ei ole vieläkään pystynyt antamaan itselleen täysin anteeksi.
- Minun maali. Se meni todella helposti sisään. Torjuntayritys näyttää lähinnä siltä kuin orava raapisi käpyä. Harmitti todella paljon, koska peli meni muuten todella hyvin.
Suomi kuitenkin kesti jäljellä olevat minuutit ja otti todella ison päänahan Lausannen illassa. Jotain ottelusta kertoo se, että keskushyökkääjänä tunnettu Mika-Matti Paatelainen pelasi miehistön muutosten takia osan ottelusta puolustavaa keskikenttää. Lisäksi debytantti Juha Reini selvisi tulikokeestaan loistavasti.
- Varmasti puolustuspeli olisi voinut toimia paremminkin, tilanteita kuitenkin riitti läpi ottelun. Mutta meidän asenteesta se ei kyllä ollut kiinni, Sveitsi oli vaan niin hyvä, kommentoi Niemi suomalaisten taistelua.
Euroopan paras
Ottelun jälkeen tunnelmat olivat Suomen leirissä tietenkin pilvissä. Päävalmentaja Richard Möller Nielsen päästi suomalaistoimittajat pukukoppiin todistamaan pelaajien juhlintaa ja lehtimiehet pääsivät jopa pelaajien bussilla stadionilta 40 kilometrin matkan majapaikkana toimineeseen Nyoniin.
Sormivammasta kärsineelle Antti Niemelle Sveitsi-ottelu toi lisää murheita. Noin tunnin kohdalla Niemi jäi kasan alimmaiseksi kun Mika-Matti Paatelainen ja Marco Walker väänsivät ilmaherruudesta Suomen maalin edustalla.
- Sormi taittui uudestaan siinä tilanteessa. En siinä pelin aikana adrenaliinihöyryissä tajunnut, että se meni niin pahasti. Pari viikkoa sitä yritettiin Skotlannissa kuntouttaa, kunnes sormi kuvattiin ja nähtiin että kaikki nivelsiteet olivat rikki. Leikkauspöytä kutsui.
Rangers-maalivahdin hyvät otteet Sveitsissä eivät kuitenkaan jääneet huomaamatta. Palloliiton pääsihteerinä toiminut ex-maalivahti Pertti Alaja kommentoi Niemen olevan Euroopan kolmen parhaan maalivahdin joukossa. Maajoukkueen kakkosvalmentaja Jukka Ikäläinen ei puolestaan liiemmin kumarrellut muille eurooppalaisille maalivahdeille.
- Antti on Euroopan paras maalivahti, totesi Ikäläinen ykskantaan.
Suomea vuodet 1996–99 valmentanut Richard Möller Nielsen menehtyi vuonna 2014. Antti Niemen mukaan tanskalaisen merkitys Suomen A-maajoukkueelle oli suuri.
- Hänellä oli halu ja kyky uudistaa maajoukkuetta. Samalla hänestä huokui ammattimaisuus, kova vaatimustaso ja ääretön karisma. Richard oli upea ihminen kaikin puolin.
Loukkaantumisesta ja helpohkosta kavennusmaalista huolimatta, Niemi nostaa Sveitsi-ottelun yhdeksi oman maajoukkueuransa parhaimmista peleistä.
- Arvostan tuon voiton todella korkealle, se oli todella iso voitto. Harmi tietenkin, ettemme saaneet vastaavia voittoja riittävän säännöllisesti, jotta arvokisapaikka olisi ollut silloin mahdollinen.
Vihdoin kisoihin
Tänä kesänä Antti Niemi pääsee vihdoin arvokisoihin, Huuhkajien maalivahtivalmentajan roolissa.
- Nykyisen ryhmän puolesta olen todella iloinen. Jokainen on loistava pelaaja, mutta kaikki ovat myös aivan upeita ihmisiä – tämän takia maajoukkueessa on erinomainen joukkuehenki.
- Suomessa on iso joukkue ihmisiä, jotka ovat vuosikymmenien ajan tehneet pyyteettömästi töitä jalkapallon parissa, silkasta rakkaudesta lajiin. He ansaitsevat tämän. Valitettavasti vain osa heistä ei ole enää keskuudessamme todistamassa EM-kisoja.
- Arvokisapaikka merkitsee itselleni niin paljon, ettei sitä voi oikein sanoin kuvata, Niemi päättää puhuessaan sukupolvien ajan unelmoidusta lopputurnauspaikasta.
MM-karsinnat, 6.9.1997, Lausanne, Sveitsi
Sveitsi - Suomi 1–2 (0–1)
0–1 Jari Litmanen (16')
0–2 Antti Sumiala (79')
1–2 Adrian Kunz (90')
Yleisöä: 15 000
Sveitsi: Stephan Lehmann; Christophe Ohrel, Stefan Wolf, Stephane Henchoz, Marco Walker; Mario Cantaluppi (70. Sebastien Zampaz), Raphael Wicky, Sebastian Fournier, Dario Zuffi; David Sesa (62. Adrian Kunz), Stephane Chapuisat
Suomi: Antti Niemi; Marko Tuomela; Juha Reini, Kari Rissanen, Jukka Koskinen; Sami Mahlio, Simo Valakari (36. Toni Kuivasto); Jari Vanhala (46. Mika Lehkosuo), Jari Litmanen, Mika-Matti Paatelainen; Antti Sumiala
Suomen joukkue:
Teuvo Moilanen, Preston
Antti Niemi, Rangers
Jukka Koskinen, Willem II
Toni Kuivasto, MyPa
Ville Nylund, HJK
Juha Reini, VPS
Kari Rissanen, FinnPa
Marko Tuomela, Jaro
Jari Jäväjä, VPS
Mika Lehkosuo, HJK
Jari Litmanen, Ajax
Sami Mahlio, MyPa
Kai Nyyssönen, Molenbeek
Simo Valakari, Motherwell
Samuli Lindelöf, Inter
Mika-Matti Paatelainen, Wolverhampton
Antti Sumiala, Twente
Jari Vanhala, FinnPa
Kirjoittanut: Harri Laine
Lähteet:
Antti Niemi 2021
HS 28.10.1995
HS 3.7.1996
HS 29.8.1997
HS 2.9.1997
HS 3.9.1997
HS 6.9.1997
HS 8.9.1997
HS 22.3.2003
Lautela & Wallén: Rakas jalkapallo (2006)