Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Hollanti, 2009: Historialliset kotikisat

Suomen hienosti mennyt ensimmäinen EM-lopputurnaus vuonna 2005 oli nostanut naisten jalkapallon suuren yleisön tietoisuuteen. Tämän lisäksi alle 19-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue oli varmistanut paikan seuraavana vuonna pelattavaan MM-lopputurnaukseen. Menestysaskeleet nähtiin Palloliitossa isona mahdollisuutena, ja EM-lopputurnauksen jälkeisenä syksynä Palloliiton liittohallitus päätti hakea vuoden 2009 EM-lopputurnauksen järjestämistä. Kisojen järjestäminen ei edellyttäisi uusia investointeja ottelustadioneihin.

- Liittohallitus piti päätöstä luonnollisena jatkeena naisten A-maajoukkueen hienon menestyksen ja suuren yleisön kasvaneen mielenkiinnon myötä, sanoi Palloliiton puheenjohtaja Pekka Hämäläinen YLE:lle tuolloin.

Kesällä 2006 UEFA päätti Berliinin kokouksessaan myöntää kisat Suomelle Hollannin sijaan.

- Tämä on iso asia koko suomalaisen jalkapalloilun kannalta. 12 joukkueen naisten EM-lopputurnaus on suurin jalkapalloturnaus, jonka voimme saada järjestettäväksemme. Naisten EM-turnaus 2009 vie kotimaista jalkapalloa taas askeleen eteenpäin, iloitsi puheenjohtaja Hämäläinen.

Ottelukaupunkeina toimisivat Helsinki, Turku, Tampere, Lahti ja Vantaa. Aiemmin Suomessa oli järjestetty vuonna 2003 alle 17-vuotiaiden poikien MM-lopputurnaus sekä vuotta myöhemmin alle 19-vuotiaiden tyttöjen EM-lopputurnaus.

Osa-aikaisuudesta päätoimiseksi

A-maajoukkueen hienoon menestykseen luotsannut päävalmentaja Michael Käld solmi syksyllä 2006 kolmen vuoden jatkosopimuksen. Kahden ensimmäisen vuoden ajan hän oli roolissaan oman opettajan toimensa ohella, mutta lopputurnauksen koittaessa vuonna 2009 sopimus muuttui päätoimiseksi.

- En saanut virkavapaata kuin vuodeksi, joten Palloliiton kanssa sovittiin, että voisin satsata täysillä arvokisavuoteen. Kaikki valmistelu, matkustaminen, vastustajien tarkkailu ja muut asiat veivät kuitenkin todella paljon aikaa.

- Päätoimisena työskentely oli todella erilaista, sillä oli enemmän aikaa esimerkiksi käydä katsomassa otteluita. Toki rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että kyllä se jalkapallokin rupesi välillä tuntumaan ihan työltä, myöntää Käld kesäkuussa 2021.

Käldin sopimus oli yksi osoitus Palloliiton panostuksista naisten jalkapalloon. Liiton tuki erityisesti leiritysten suhteen oli tärkeää, sillä kisojen järjestäjänä Suomi pääsi suoraan lopputurnaukseen. Tämä tarkoitti sitä, ettei tiedossa ollut kilpailullisia otteluita vuosien 2007–2008 aikana. Käldille oli tärkeää, että joukkue pääsi viettämään mahdollisimman paljon yhteistä aikaa treenikentällä ja sen ulkopuolella.

- Leirit olivat todella tärkeitä valmistautumisessa, sillä meillä oli mahdollista kokeilla uusia pelaajia ja ajaa pelisysteemiä sisään.

Katkera tappio MM-karsinnoissa

Hienosti menneen EM-lopputurnauksen (2005) jälkeen Suomi lähti taistelemaan paikasta MM-lopputurnaukseen. Karsintalohkossa vastaan asettui Belgian, Puolan ja Espanjan lisäksi EM-lopputurnauksessa kaatunut Tanska. Karsintaurakka sujui Suomelta hienosti ja viimeiseen otteluun lähdettäessä, juuri Tanskaa vastaan, kaikki oli edelleen omissa käsissä. Olivathan joukkueet lohkon kärjessä tasapisteissä. Viborgissa pelattu ottelu kuitenkin päättyi tappioon ja näin ollen Suomi jäi niukasti rannalle MM-lopputurnauksesta.

- Tanska-ottelu oli valtava pettymys. Olimme niin lähellä. Tasapeli olisi riittänyt MM-kisoihin, mutta emme ihan jaksaneet loppuun asti. Oikeastaan suurin moka tapahtui jo heti karsintojen alussa, kun hävisimme Espanjalle 0–1. Meillä oli paikkoja tehdä useampi maali, mutta ei onnistuttu. Espanja teki ainoansa sivuvapaapotkusta, joka painui suoraan sisään, manaa Käld 16 vuoden takaista ottelua.

Käsistä luiskahtanut MM-kisapaikka tarkoitti siis sitä, ettei tiedossa ollut kilpailullisia otteluita ennen EM-kotikisoja. Suomi kuitenkin leireili ahkerasti ja haki näin kokemusta erilaisista vastustajista. Portugaliin matkustettiin kolmesti, Kiinaan pari kertaa ja kerran joukkue leireili myös Kyproksella. Lisäksi yksittäisiä A-maaotteluita pelattiin aina Kaliforniaa myöten.

Joukkueessa rutkasti lopputurnauskokemusta

Edellisestä EM-joukkueesta kotikisoissa oli mukana yhdeksän pelaajaa: Petra Vaelma, Tiina Salmén, Jessica Julin, Laura Österberg Kalmari, Sanna Malaska, Anna-Kaisa Rantanen, Sanna Valkonen, Sanna Talonen ja Anne Mäkinen. Arvokasta lopputurnauskokemusta joukkue sai myös, kun alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa pelanneita pelaajia oli mukana kisajoukkueessa.

- Jos verrataan näitä 2005 ja 2009 EM-joukkueita, suurin ero oli kyllä nopeudessa. Kotikisoihin lähtiessä tämä mahdollisti sen, että yritimme päästä nopeammin etenemään esimerkiksi laitojen kautta”, vertailee Käld kahta kisajoukkuettaan.

- A-maaottelussa Italiaa vastaan tapahtui kisajoukkuetta ajatellen yksi paha loukkaantuminen. Nopea laitapelaaja Leena Puranen loukkaantui pahasti ja hän missasi lopputurnauksen. Tämä oli todella ikävä juttu, mutta Purasen loukkaantuminen oli oikeastaan ainoa, joka osui kohdalle näitä kahta kisajoukkuetta rakentaessa. Siinä mielessä selvisimme todella vähällä”, sanoo Käld.

Joukkueen rakentaminen ja pelaaminen perustui vuoden 2005 lopputurnauksen tapaan toimivaan puolustuspeliin, joka mahdollisti toimivan hyökkäyspelin. Vaikka vastustajia tarkkailtiin todella tarkkaan ennen ottelua, ei se kuitenkaan vaikuttanut pelaajavalintoihin tai kenttäryhmitykseen. Käld luotti pelijärjestelmään ja kenttäryhmitykseen, eikä lähtenyt tekemään pikkuviilauksia vastustajan mukaan.

EM-avaus Tanskaa vastaan

- Kävin Tanskassa, kun he pelasivat viimeiset valmistavat ottelunsa. Tuolloin silmiin pisti heidän puutteensa puolustuslinjassa. Se oli hitaamman puoleinen ja hieman huono reagoimaan tilanteisiin pallottomana. Tämä voisi tarjota meille hyvän aseen, jos vain reagoisimme tilanteissa nopeasti. Vaikutti, että heidän joukkueensa oli rakennettu vain toimivan hyökkäyspelin varaan” muistelee Käld avausvastustaja Tanskaa.

Olympiastadionille oli tullut ennätykselliset 16 324 katsojaa seuraamaan EM-avausta. Suomen aloitus muistutti neljän vuoden takaisten ensimmäisten arvokisojen avausjaksoa Englantia vastaan. Tanska hallitsi jaksoa mielin määrin, mutta ei onnistunut pääsemään vaarallisille maalipaikoille. Suomella oli ongelmia saada omaa syöttöpeliään toimimaan ja joukkue vaikutti jännittyneeltä.

Toisen jakson alussa Suomi meni johtoon, kun Maija Saaren vasemman jalan vapaapotku painui tanskalaisten maaliin. Ottelun kulku muuttui tämän jälkeen ja koko Suomen joukkue heräsi taistelemaan. Tästä huolimatta Tanska oli vähällä tasoittaa pelin pariin kertaan läpiajoista, mutta Tinja-Riikka Korpelan torjunnat veivät Suomen hienoon voittoon EM-kotiavauksessa.

- Ensimmäinen jakso oli hankala ja vaikutti siltä, että pelaajia jännitti aika paljon, mikä muistutti hieman 2005 kisojen Englanti-ottelua. Tinja-Riikka teki muutaman hyvän torjunnan ja pysyimme pelissä mukana. Sitten toisen jakson alkuun saimme johtomaalin. Olin painottanut, että sivuvaparit pitää vetää aina kierteisenä maalia kohti ja nyt siinä kävi juuri niin, kun Saaren veto meni suoraan maaliin” kertaa Käld avauspeliä.

Kohti puolivälieriä

Suomi lähti otteluun Hollantia vastaan tietoisena siitä, että voitto varmistaisi paikan puolivälierissä. Oranssipaidat tunnettiin hyvin, sillä Suomi oli kohdannut heidät neljästi muutaman viimeisen vuoden aikana. Hollanti oli voittanut otteluista yhden ja Suomi kaksi – muun muassa Oulussa vuonna 2005 lukemin 4–0.

- Hollanti pelaa eri tavalla kuin Tanska. Yritämme ottaa heidän vahvuutensa pois. Meidän pitää reagoida heidän hyvää laitapeliinsä, mutta tärkeintä on keskittyä omaan pelaamiseen” sanoi päävalmentaja Käld ennen oranssipaitojen kohtaamista.

Suomen maajoukkueen valmennus oli panostanut tulevaan otteluun lähettämällä oman kuvaajan Turussa pelattuun Hollannin ensimmäiseen otteluun. Tällä toimella saatiin käyttöön kuvamateriaalia, joka keskittyi vain ja ainoastaan tulevan vastustajan pelaamiseen.

- Ensin katsoin ottelun kerran läpi ja pistin merkintöjä paperille. Sitten yritin katsoa heidän pelaamisestaan tiettyjä osa-alueita tarkemmin; pelin avaaminen, puolustuspelaaminen, missä on prässitaso ja erikoistilanteet. Lisäksi tarkkailin avainpelaajia sekä hieman maalivahdin pelaamista. Tämän jälkeen Pekka Luhtanen teki näistä toivomistani kohdista videoklipit”, kertaa Käld videoskouttausta.

- Hollanti oli pelaavampi ja taitavampi ryhmä kuin Tanska, joka luotti enemmän fyysisyyteen ja suoraviivaiseen hyökkäyspeliin. Hollanti halusi pitää palloa, eivätkä he lähteneet väkisin ylöspäin, joka taas antoi meille aikaa ryhmittäytyä puolustuspeliin esimerkiksi pallonmenetyksen jälkeen. Tanska oli taas näissä tilanteissa paljon aggressiivisempi”, Käld kertaa kahden päävastustajan eroja.

Suomi aloitti ottelun todella vahvasti ja meni johtoon 6. minuutin kohdalla. Petra Vaelman keskitys löysi Laura Österberg Kalmarin jonka pusku lensi hollantilaismaalivahti Loes Geurtsin yli. Ottelu oli sinivalkoisten näpeissä, eikä Hollanti päässyt peliin kiinni laisinkaan. Se kyttäsi pelkästään vastaiskuja, eikä Hollannin prässipeli ollut lähelläkään samalla tasolla Suomen avausvastustaja Tanskan kanssa.

- Ottelu oli todella tasainen, emmekä jääneet mitenkään jyrän alle. Vaikutti siltä, että Hollanti kunnioitti meitä todella paljon ja he olivat meidän kanssa todella varovaisia, Käld muistelee.

Hollanti pelasi ehkä jopa Suomen omilla aseilla, vastaiskuja odottaen. 25. minuutilla Suomella oli hyvä paine Hollannin maalilla. Vierasjoukkue purki paineen, Kirsten van de Ven lähti pitkään kuljetukseen, harhautti muutaman puolustajan solmuun ja laittoi pallon maaliin.

Toisella jaksolla Olympiastadionin yli 16 000 katsojaa saivat jälleen hurraamisen aihetta. Vasemmalta lähetettiin aikainen keskitys, johon Laura Österberg Kalmari meni yhdessä puolustajan sekä maalivahdin kanssa. Suomalainen nousi kuitenkin korkeimmalle ja puski Suomen jälleen johtoon, kun ottelua oli pelattu 69 minuuttia.

Maalin jälkeen tapahtui jotain odottamatonta. Kaikki odottivat Hollannin rynnistystä, mutta sitä ei tapahtunut. Hollantilaisten valmentaja Vera Pauw viestitti joukkuettaan ryhmittymään omalle kenttäpuoliskolleen, eikä se lähtenyt prässäämään palloa pitäviä suomalaisia. Tämä taktinen liike hämmensi jopa hollantilaispelaajia.

- En ymmärtänyt yhtään, miten se on mahdollista. Heidän valmentaja antoi pelaajille ohjeet, että kun meillä oli omalla kenttäpuoliskolla pallo, ei yksikään hollantilainen saanut tulla meidän alueelle. Kyse oli ilmeisesti siitä, että hollantilaisvalmentaja ei halunnut päästää enempää maaleja vaan luotti siihen, että he hoitavat jatkopaikan viimeisessä ottelussa. Jälkeenpäin voidaan sanoa, että valmentaja oli nero, koska he menivät lohkosta jatkoon. Pidimme palloa ja tyydyimme siihen koska tulos riittää jatkopaikkaan. Mutta olihan se jännä loppu ottelulle, naurahtaa Käld.

Huolimatta hienosta turnauksen aloituksesta ja jatkopaikan aikaisesta ratkeamisesta, suurempi menestys kotikisoissa jäi Suomen osalta niin sanotusti piippuun. Viimeisessä lohkovaiheen ottelussa Suomi hävisi etukäteen lohkon heikoimmaksi arvioidulle Ukrainalle, mutta vielä suurempi pettymys oli edessä loppuunmyydyssä puolivälieräottelussa Englantia vastaan, jonka Suomi hävisi Turussa maalein 2–3. Tämä ottelu kaivelee päävalmentaja Käldiä vieläkin.

- Englanti-peli on minulle ehkä se isoin pettymys. Miten yhdessä ottelussa voi tapahtua useita sellaisia virheitä, joita emme olleet tehneet vuosiin. Saimme 1–2 kavennuksen toisella jaksolla, mutta päästimme heti aloituksesta englantilaispelaajan purjehtimaan läpi ja peli oli 1–3. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että koimme ison menetyksen ennen ottelua, kun Sanna Valkonen loukkaantui.

Moskovan tapahtumat vahvana mielessä

Koska Michael Käld ei saanut opettajan työstään enää virkavapaata, päätti hän jäädä sivuun maajoukkueesta sopimuksen loputtua vuoden 2009 päätteeksi. Käld hoiti kuitenkin syksyllä vielä neljä ensimmäistä MM-karsintaottelua. Suomi voitti Armenian kahdesti, sekä kertaalleen Slovenian ja Portugalin maalierolla 15–0. Tästä oli seuraaja Andrée Jeglertzin hyvä jatkaa.

Käldin viimeinen ottelu oli 21.11.2009 Töölön jalkapallostadionilla pelattu ottelu Armeniaa vastaan, joka päättyi 7–0-voittoon. Tuossa ottelussa pelasi kaksi pelaaja, jotka olivat mukana myös Käldin ensimmäisessä maaottelussa Norjaa vastaan vuonna 2001; Anna-Kaisa Rantanen sekä hattutempun tehnyt Laura Österberg Kalmari.

- Kyyneleet tulivat silmiin Armenia-ottelun jälkeen, muistelee Käld tunteikasta viimeistä A-maaotteluaan.

Yhteensä 107 A-maaottelussa Suomen peräsimessä ollut Käld jää jalkapallohistoriaan valmentajana, joka vei naisten A-maajoukkueen ensimmäistä kertaa arvokisoihin. Hänen päävalmentajakaudellaan tyttöjen ja naisten jalkapallo otti valtavia harppauksia eteenpäin, erityisesti ulkoisen arvostuksen osalta.

EM-lopputurnaukset ovat luonnollisesti vahvana ja tunteikkaana muistona Michael Käldin mielessä, mutta onko joku muu yksittäinen tapahtuma jäänyt mieleen maajoukkueen reissuilta tai peleistä?

- Kyllähän se vuoden 2004 Moskovan EM-jatkokarsintaottelu on jäänyt mieleen. Erityisesti, kun kulkukoira tuli kentälle ja keskeytti ottelun. Paikalliset järjestysmiehet eivät sitä saaneet kiinni, niin sveitsiläinen naistuomari näytti, että hänellä oli kokemusta koirista ja nappasi sen itse kiinni, kun katsoi aikansa muiden yrityksiä”; lopettaa Käld tuttuun tyyliinsä nauraen.

SUOMEN OTTELUT EM-KOTIKISOISSA 2009

23.8.2009, Olympiastadion, Helsinki
Suomi–Tanska 1–0
1–0 Maija Saari (49’)

Yleisöä: 16 334

Suomi: Tinja-Riikka Korpela [Honka], Petra Vaelma [Klepp], Sanna Valkonen [KIF Örebro], Tiina Salmén [Amazon Grimstad], Maija Saari [Umeå IK], Anna Westerlund (v) [Honka], Jessica Julin [Stattena IF] (85. Annica Sjölund [AIK]), Anne Mäkinen (C) [AIK], Essi Sainio [AIK] (60. Sanna Talonen [KIF Örebro]), Laura Österberg Kalmari [AIK], Linda Sällström [Djurgården] (73. Susanna Lehtinen [KIF Örebro])

26.8.2009, Olympiastadion, Helsinki
Suomi–Hollanti 2–1
1–0 Laura Österberg Kalmari (7’)
1–1 Kirsten van den Ven (24’)
2–1 Laura Österberg Kalmari (69’)

Yleisöä: 16 148

Suomi: Tinja-Riikka Korpela [Honka], Petra Vaelma [Klepp], Tiina Salmén [Amazon Grimstad], Sanna Valkonen [KIF Örebro], Maija Saari [Umeå IK], Essi Sainio [AIK], Jessica Julin [Stattena IF] (78. Anna-Kaisa Rantanen [Djurgården]), Anne Mäkinen (C) [AIK], Anna Westerlund [Honka] (46. Annica Sjölund [AIK]), Laura Österberg Kalmari [AIK], Linda Sällström [Djurgården]

29.8.2009, Olympiastadion, Helsinki
Suomi–Ukraina 0–1
0–1 Ljudmila Pekur (69’)

Yleisöä: 15 138

Suomi: Minna Meriluoto [Hammarby], Maija Saari [Umeå IK], Petra Vaelma (v) [Klepp], Tiina Salmén [Amazon Grimstad] (58. Miia Niemi [Amazon Grimstad]), Tuija Hyyrynen [HJK], Anna-Kaisa Rantanen [Djurgården], Jessica Julin [Stattena IF], Anne Mäkinen (C) [AIK] (46. Linda Sällström [Djurgården]), Katri Nokso-Koivisto [Vfl Wolfsburg] (54. Sanna Talonen [KIF Örebro]), Laura Österberg Kalmari [AIK], Annica Sjölund [AIK]

3.9.2009, Veritas Stadion, Turku
Suomi–Englanti 2–3
0–1 Eniola Aluko (14’)
0–2 Fara Williams (49’)
1–2 Annica Sjölund (66’)
1–3 Eniola Aluko (67’)
2–3 Linda Sällström (79’)

Yleisöä: 7 247

Suomi: Tinja-Riikka Korpela [Honka], Petra Vaelma [Klepp], Maija Saari [Umeå IK], Jessica Julin [Stattena IF] (72. Anna Westerlund [Honka]), Tiina Salmén [Amazon Grimstad], Anne Mäkinen (C) [AIK], Laura Österberg kalmari [AIK], Tuija hyyrynen [HJK], Linda Sällström [Djurgården], Essi Sainio [AIK] (52. Annica Sjölund [AIK]), Sanna Talonen [KIF Örebro] (75. Susanna Lehtinen [KIF Örebro])

Suomen joukkue EM-lopputurnauksessa 2009

Minna Meriluoto, Hammarby
Tinja-Riikka Korpela, FC Honka
Petra Häkkinen, HJK
Maiju Hirvonen, Nice Futis
Petra Vaelma, Klepp Elite
Maija Saari, Umeå IK
Tiina Salmén, Amazon Grimstad
Tuija Hyyrynen, HJK
Miia Niemi, Amazon Grimstad
Sanna Valkonen, KIF Örebro
Anna-Kaisa Rantanen, Djurgården
Anne Mäkinen, AIK
Sanna Malaska, Amazon Grimstad
Jessica Julin, Stattena IF
Anna Westerlund, FC Honka
Susanna Lehtinen, KIF Örebro
Katri Nokso-Koivisto, WfL Wolfsburg
Annica Sjölund, AIK
Essi Sainio, AIK
Laura Österberg Kalmari, AIK
Linda Sällström, Djurgården
Sanna Talonen, KIF Örebro

Edit. 28.6. klo 21.58. Korjattu kisajoukkuueen pelaajalistaan Maiju Hirvonen (Nice Futis) Heini Tiilikaisen (KMF, Kuopio) tilalle.

Kirjoittanut: Harri Laine

Lähteet:

Mikael Käld 2021
Helsingin Sanomat
Yle
Wikipedia