Ikimuistoiset ottelut – Saksa-Suomi, 1923: Vierasvoitto Saksasta

Julkaistu

  • Maajoukkueet

Joka toinen maanantai julkaistavassa "Muistojen maanantai – Ikimuistoiset ottelut" -juttusarjassa muistellaan ikimuistoisia otteluita naisten ja miesten A-maajoukkueiden matkan varrelta. Lue myös juttusarjan ensimmäinen osa.

Marraskuussa 2020 Huuhkajat teki kolmen ottelun vieraskiertueen, jonka aikana Suomi kohtasi Ranskan, Bulgarian ja Walesin. Jo vajaa sata vuotta sitten, vuonna 1923, nuoren itsenäisen Suomen maajoukkue kävi niin ikään kolmen ottelun turneella. Tuolloin kohteena oli Keski-Eurooppa ja kentällä vastaan asettuivat Saksa, Itävälta ja Unkari.

Jokainen kiertueen maista oli käynyt Suomen vieraana jo aiemmin, joten oli hyvin luonnollista että yhteistyöhön kuului myös vastavierailu. Itävalta oli käynyt voittamassa Suomen 3–2 kesällä 1921. Myöhemmin samana syksynä vierailulla oli Saksa, jonka kanssa pelattiin nykymittapuulla runsasmaalinen 3–3-tasapeli. Seuraavana kesänä Unkari kävi murskaamassa isäntänsä lukemin 5–1.

Kolmen ottelun kierros Keski-Euroopassa

Elokuussa 1923 oli Suomen vuoro tehdä pidempi vieraskiertue. Vajaa parikymmentä henkeä käsittänyt joukkue hyppäsi keskiviikkona 8. elokuuta saksalaisen höyrylaiva Rügerlin kyytiin Helsingissä. Kolmen tunnin kuluttua laiva saapui Tallinnaan, josta kyytiin nousivat paikallisen Kalevin pelaajat, jotka olivat matkalla omalle vieraskiertueelleen Saksaan.

Perjantaiaamuna joukkue saapui Stettiniin. Vuoteen 1945 asti Saksalle kuulunut puolalainen satamakaupunki tunnetaan tänä päivänä paremmin nimellä Szczecin. Passi- ja tullitarkastus sujuivat tyydyttävällä nopeudella ja tämän jälkeen joukkue pääsi oppaansa, Saksan jalkapalloliiton jäsenen herra Lindemannin, hoteisiin (toim. huom. kyseessä saattoi olla vuosina 1925–1945 Saksan jalkapalloliiton puheenjohtajana toiminut Felix Linnemann).

Ruokailun jälkeen seurue matkasi junalla Berliiniin. Suomalaiset ihastelivat suurkaupungin menoa, joskin lukuisat rahakerjäläiset olivat pelaajien riesana. Tunnin kestäneen kiertoajelun jälkeen edessä oli vielä junamatka ottelupaikkakunnalle Dresdeniin. Junassa ei istumapaikkoja kaikille riittänyt, joten osa pelaajista sai seistä koko kolmen tunnin matkan. Perilllä Dresdenin jalkapallopomot ottivat suomalaiset autojensa kyytiin ja kuljettivat heidät majapaikkaansa Palats-Hotel Weberiin.

Saksan kaatoon

Suomen joukkue Saksa-ottelun joukkuekuvassa. Kuva: Urheilumuseo.

Sunnuntaina suomalaisilla oli edessä todella kova haaste. Saksa oli hävinnyt vain reilu kuukausi aiemmin Ruotsille ja paikallinen lehdistö ei odottanut ottelusta mitään muuta tulosta kuin kotivoittoa. Dresdenin stadion veti 25 000 katsojaa ja ottelu oli myyty loppuun jo edellisenä päivänä. Kello 16.02 teikkauksen hävinnyt Suomi suoritti avauspotkun Verner Eklöfin toimesta.

Vierasjoukkue pelasi ottelun alun todella hienosti. Pallo liikkui mieheltä toiselle nopeasti ja Suomi eteni vaarallisesti erityisesti keskustan kautta. Hyvä alku toi myös palkinnon, kun suomalaispelaajien paine oli liikaa saksalaisten puolustajalle Henry Müllerille, joka teki oman maalin 10. peliminuutin kohdalla. Johtomaali nosti suomalaisten itseluottamuksen pilviin.

- Erityisesti laidalla pelannut Hjalmar Kelin oli oivalla pelipäällä pujotellen saksalaisten ohi, mutta ratkaisusyöttö antoi odottaa eikä hienot hyökkäykset tuoneet tulosta. Itsepäisyyden paholainen oli jälleen kerran vallannut Kelinin, Dresdenissä pelannut Eino “M-o-n-i” Soinio kirjoitti Urheilulehdessä.

Ottelun 27. minuutilla saksalaisyleisö vaikeni. Eklöfin hieno syöttö puolustuslinjan taakse vapautti Aarne Linnan, jonka kova laukaus laittoi maalin rautalankaiset kudokset helähtämään – Suomi johti 2–0! Saksalaiset eivät olleet ennen tätä maalia saaneet mitään mainittavaa aikaiseksi, mutta maalin jälkeen he kokosivat rivinsä ja alkoivat hyödyntää vasemmalla laidalla pelannutta taitavaa Hans Sutoria.

- Nürnbergiläinen ihmeellinen pallotaituri veti Ilmari Lainetta alahuulesta yhtä tehokkaasti kuin dresdeniläinen parturi varamaalivahtiamme Harald Belewitziä vierailumme ensimmäisenä päivänä, Soinio ihasteli arvaamattoman Sutorin otteita.

Vain muutama minuutti Suomen johtomaalin jälkeen Saksa kavensi kulmapotkusta. Arminia Bielefeldin legenda Walter Claus-Oehler teki maalin, joka tosin suomalaisten mielestä olisi pitänyt hylätä. Puskiessaan palloa sisähyökkääjänä pelannut Claus-Oehler hyppäsi Arthur Englundin hartioille, pitäen käsiään hänen olkapäällään. Hollantilaistuomari Job Mutters hyväksyi kaikesta huolimatta kavennusmaalin.

Toisella jaksolla saksalaiset jatkoivat painostustaan Sutorin johdolla suomalaisten jo väsyessä. Suomen puolustus yhdessä maalivahti Niilo Tammisalon kanssa kesti kotijoukkueen lähentelyt, mutta joukkuetoveri Hjalmar Kelin ei saanut synninpäästöä Soinion verbaalisessa käsittelyssä.

- Saksalaiset keskusmiehet olivat liian hautovia ja etenkin oikea sisähyökkääjä vielä kauheampi egoisti kuin Hjalmar Kelin, tiivisti Soinio saksalaisten ongelmat hyökkäyspelissä.

Aarne Linnalle avautui toisen jakson paras maalipaikka, mutta mies epäonnistui avoimessa paikassaan. Saksalaiset painostivat ottelun lopun rajusti, mutta Suomi kesti ja nappasi historiallisen voiton.

Ottelun jälkeen Suomen joukkue osallistui Saksan jalkapalloliiton järjestämälle juhlaillalliselle hotellissaan. Pidettyjen puheiden lisäksi suomalaisille pelaajille jaettiin muistoksi hopeiset lipputelineet Saksan lipuilla varustettuina, kun taas vastalahjaksi saksalaisille annettiin Suomen Palloliiton kansainväliset pelaajamerkit.

Tappiot Itävallassa ja Unkarissa

Suomen kiertue jatkui vielä Itävallassa ja Unkarissa. Matka helteiseen Wieniin oli todella kova koettelemus, sillä peräti 26 tuntia kestäneen junamatkan aikana joukkue ei saanut mitään syötävää. Perillä Itävallassa pelaajat pääsivät ensin peseytymään Hotel Imperialiin, jonka jälkeen Itävallan jalkapalloliiton presidentti vei seurueensa ravintolaan syömään.

Itse ottelussa kotijoukkue oli parempi 45 000 katsojan edessä maalein 2–1. Suomi tuli vielä tasoihin ensimmäisellä jaksolla Verner Eklöfin maalilla, mutta Euroopan absoluuttisiin huippuihin tuolloin kuulunut Itävalta korjasi potin toisella jaksolla pallotaituri Gustav Wieserin maalilla. Palloliiton valtuuttamat “valitsijamiehet” olivat nostaneet tuolloin Budapestissa asuneen ja huonosti harjoitelleen Arvi Katajavuoren avauskokoonpanoon ja tämän valinnan aiheuttamat muutokset näkyivät selkeästi muutamien suomalaispelaajien pelihuumorissa.

Ottelun jälkeisenä aamuna maajoukkue jatkoi matkaansa laivalla Tonavaa pitkin Budapestiin. Joukkueen kapteeni Arthur Englund sairastui matkan aikana, eikä voinut pelata ottelussa. Myös Unkarissa valintakomitean kokoonpanovalinnat aiheuttivat närää joukkueessa.

Suomen ja Unkarin joukkueet yhteiskuvassa. Kuva: Urheilumuseo.

- Yhteishenki oli poissa ja etenkin Linna pelasi haluttomasti ja laiskasti. Oliko Budapestin pippurin runsaudella pilattu ruoka vaikuttanut katkeroittavasti, vai oliko syynä se, ettei omat ehdotukset joukkueen kokoonpanoon saaneet kannatusta Palloliiton valtuuttamassa “tärkeiden asioiden komiteassa”, puntaroi Soinio.

Budapestissä peli ei sujunut yhtään sen paremmin ja tuloksena oli 3–1-tappio Unkarille. Suomen maalista vastasi kritiikin kohteeksi joutunut Aarne Linna.

Vaikka reissun päätöksenä oli kaksi tappiota, suomalainen jalkapallo teki itseään tunnetuksi hienolla tavalla, sillä otteluita oli seuraamassa yhteensä vajaa 100 000 ihmistä. Voitto Dresdenin illassa 98 vuotta sitten on edelleen Suomen miesten A-maajoukkueen historian ainoa voitto Saksaa vastaan.

Suomalaisten pitkä kotimatka käynnistyi maanantai-aamuna ja kotiin Helsinkiin maajoukkue saapui höyrylaiva Ariadnella vasta perjantaina.

- Kaikessa tapauksessa muistuu mieliin tämä matka tyydytyksellä, vaikkakin pitkät ja usein vaivalloiset matkat usein harmittavat. Vieläkin soi korvissa joukkueenjohtajan, diplomi-insinööri Kauko Karvosen miltei jokailtainen toimi: herätys huomisaamuna klo 6, syödään klo 7 ja juna lähtee klo 8, päätti kaikki kolme ottelua pelannut Eino Soinio raporttinsa Urheilulehdessä.

Dresden 12.8.1923
Saksa - Suomi 1-2

0-1 Müller om (10')
0-2 Linna (27')
1-2 Claus-Oehler (31')
Yleisöä: 25 000

Saksa: Carl Zörner; Walter Risse, Henry Müller; Rudolf Leip, Ernst Eikhof, Walter Claus-Ohler; Erich Pohl, Walter Krause, Josef Lüke, Carl Hartmann, Hans Sutor

Suomi: Niilo Tammisalo; Sven Lydman, Ilmari Laine; Arthur Englund, Verner Eklöf, Kalle Fallström; Eino Soinio, Väinö Moisio, Hugo Mantila, Aarne Linna, Hjalmar Kelin

Wien 15.8.1923
Itävalta - Suomi 2-1

1-0 Wieser (5')
1-1 Eklöf (33')
2-1 Wieser (75')
Yleisöä: 45 000

Itävalta: Karl Ostricek; Josef Blum, Vinzenz Dittrich; Leopold Nitsch, Josef Brandsätter, Karl Kurz; Ferdinand Wesely, Richard Kuthan, Moses Häusler, Franz Eckl, Gustav Wieser

Suomi: Niilo Tammisalo; Verner Eklöf, Sven Lydman; Tuovi Koskinen, Arthur Englund, Eino Soinio; Hugo Mantila, Kalle Fallström, Arvi Katajavuori, Aarne Linna, Hjalmar Kelin

Budapest 19.8.1923
Unkari - Suomi 3-1

0-1 Linna (37')
1-1 Braun rp. (50')
2-1 Braun (53')
3-1 Hirzer (86')
Yleisöä: 16 000

Unkari: Karoly Zsak; Gabor Kleber, Gyula Mandi; Karoly Fogl, Robert Winkler, Vilmos Kertesk; Jozsef Braun, Zoltan Blum, Ferenc Hirzer, Jozsef Takacs, Antal Siklossy

Suomi: Niilo Tammisalo; Verner Eklöf, Tuovi Koskinen; Sven Lydman, Kalle Fallström, Paul Kulves; Hugo Mantila, Eino Soinio, Vilho Kettunen, Aarne Linna, Hjalmar Kelin

Kirjoittaja: Harri Laine

Lähteet:
Urheilulehti 8/1923
Idrottsbladet 8/1923

www.worldfootball.net

Kuvat:
Urheilumuseo

  • Huuhkajat
  • miesten A-maajoukkue