Huuhkajaturnaus on lähtölaukaus kohti A-maajoukkuetta – ”Tällä on iso merkitys meille”

Julkaistu

  • Maajoukkueet

Perinteinen Huuhkajaturnaus pyörähti käyntiin torstaina Eerikkilässä, jossa 270 ikäluokkansa lahjakkainta pelaajaa kamppailevat turnauksen voitosta. 

Vaikka turnaus järjestetäänkin vasta viidettä kertaa Huuhkajaturnauksen nimellä, on kyseessä äärimmäisen perinteinen tapahtuma. Ensimmäisen kerran vuonna 1973 järjestetty tapahtuma on tunnettu aiemmin niin Piirijoukkue Cupina kuin Pohjola Cupinakin, ja sen läpi ovat kulkeneet monet koko kansalle tutut nimet.

Vuoden 1978 turnausta tähditti nykyinen Huuhkajat-luotsi Markku Kanerva, vuosina 1984 ja 1985 pelaajatarkkailijat hurmasi Lahden Reipasta tuolloin edustanut taituri nimeltä Jari Litmanen ja vuoden 2004 turnauksessa maaleja latoi Teemu Pukki. Litmasen tavoin kahdesti tapahtumaan osallistuneita pelaajia ovat myös muun muassa Huuhkajat-kapteeni Tim Sparv (2001 ja 2002), Bayer Leverkusenin kapteeniksi hiljattain nimetty Lukas Hradecky (2003 ja 2004) sekä A-maajoukkueen monivuotinen luottotoppari Joona Toivio (2001 ja 2002).

Tapahtuma, jossa pelaajat ja valmentajat kehittyvät

Nykymuotoisessa Huuhkajaturnauksessa pelaajatarkkailun ja -kehityksen lisäksi keskiössä on myös valmennusosaamisen kehittäminen. Siitä pitää huolen Palloliiton koulutuspäällikkö Matti Lähitie

– Turnauksessa joukkueita valmentaa pääasiassa alueen innokkaita ja tavoitteellisia valmentajia, joita sparrataan koko turnauksen ajan muun muassa Seurayhteisön valmennusosaamisen kehittäjien ja SPL-kouluttajien toimesta, Lähitie avaa.

– Huuhkaja- ja Helmariturnauksissa valmennusosaamisen kehittäminen on tärkeässä osassa. Valmentajat opettelevat ennen kaikkea valmennustiimissä toimimista ikäluokkien parhaiden pelaajien kehittämiseksi. Koulutuksia pitää usea eri taho, ja niiden järjestämisessä eri toimintojen yhteistyö on keskeistä.

Turnauksen urheilutoiminnasta vastaava U15-poikien vastuuvalmentaja Kai Nyyssönen korostaa niin ikään tapahtuman laajuutta ja merkittävyyttä. 

– Tällä on iso merkitys meille. Täällä työskennellään torstaista sunnuntaihin. 270 pelaajaa on täällä pelaamassa ja mittelemässä voitosta, mutta sen lisäksi meillä on täällä valmentajakoulutus. Meillä on täällä 127 henkilöä tekemässä töitä näiden pelaajien eteen, Nyyssönen kertoo.

Huuhkajaturnauksen joukkueiden valmentajien lisäksi mukana on UEFA Goalkeeper B -kurssilaisia sekä UEFA A -kurssilaisia, jotka eivät päässeet osallistumaan muutaman viikon takaiselle malliryhmäleirille. 

Kurssilaiset ovat tavanneet aiemmin pääasiassa etänä, mutta heille on järjestetty myös lähijaksoja. Lähitie kokee, että niin kouluttajille, valmentajille kuin pelaajille on tärkeää päästä toimimaan yhdessä. 

– Oli hienoa, että pääsimme järjestämään tapahtuman. Olemme korostaneet paljon sitä, että menemme tapahtumassa turvallisuus edellä – muun muassa maskeista ja turvaväleistä pidetään kiinni.

Lähitie muistuttaa, että valmentajakoulutuksista huolimatta pelaaja on keskiössä. Yli sadan liigaottelun konkari kertoo muistavansa omat kokemuksensa silloisessa Pohjola Cupissa, ja näin hän tietää, kuinka ikimuistoinen tapahtuma on pelaajille.

– Olin mukana sekä 14- että 15-vuotiaana. Pohjola Cupit järjestettiin silloin Turussa ja Tuusulassa, ja sieltä on tosi hyvät muistot. Me aikuiset olemme täällä pelaajia varten.

Lähtölaukaus kohti A-maajoukkuetta

Omalla pelaajaurallaan yli 200 Veikkausliigaottelua ja kymmeniä maaotteluita pelannut Nyyssönen kertoo, että Huuhkajaturnauksesta alkaa maajoukkuetoiminta pitkällä tähtäimellä sekä varsinaisen Huuhkajapolun kulkeminen. Pelaajatarkkailu ei suinkaan pääty nelipäiväisen tapahtuman jälkeen, vaan siinä vaiheessa kuvaan astuvat Pohjoisen, Pohjanmaan, Idän, Etelän ja Lännen alueiden aluevalmentajat.

– Oikeastaan heti tämän turnauksen jälkeen alkaa aluetoiminta. Meillä on aluetoimintaa viidellä alueella ja meillä on viisi aluevalmentajaa, jotka seuraavan 1,5 vuoden ajan tulevat toimimaan vahvasti näiden samojen pelaajien kanssa. Ja myös niiden pelaajien, jotka eivät täällä turnauksessa olleet mukana. Se on meidän alueellista maajoukkuetoimintaa, Nyyssönen sanoo.

Ja kun maajoukkueesta puhutaan, on luonnollista, että lopullinen tähtäin siintää vajaat kaksi kuukautta sitten ensiesiintymisensä arvokisoissa tehneessä miesten A-maajoukkueessa. Tämä tähtäin on mielessä myös pelaajatarkkailua tehdessä.

– Tästä se pitempiaikainen pelaajatarkkailu sitten jatkuu aina sinne A-maajoukkueeseen asti, Nyyssönen jatkaa.

Hyviä pelaajia etsitään isolla porukalla

Aina kun pelaajatarkkailusta puhutaan, niin me pyritään löytämään hyviä pelaajia, Nyyssönen toteaa ytimekkäästi.

Kuulostaa fiksulta ja yksinkertaiselta, mutta millaisia ne hyvät pelaajat sitten konkreettisesti ovat ja miten sellaiset tunnistaa?

– Se on se haaste tässä vaiheessa. Puhutaan 14-vuotiaista, 2007 syntyneistä pelaajista, niin tässä vaiheessa erot ovat aika isoja, kun puhutaan pelaajien kehityksestä. Täällä on pelaajia, jotka ovat 190-senttisiä ja täällä on pelaajia, jotka ovat 137-senttisiä, Nyyssönen havainnollistaa.

– On todella vaikeaa arvioida, mutta kuten sanoin, yritämme löytää hyviä pelaajia. Perusominaisuudet, jotka pelaajalta pitää löytyä ja perustaidot, jotka ovat erittäin tärkeitä jalkapallossa, niin yritetään löytää niitä kykyjä pelaajista täällä neljän päivän aikana.

Pelaajien tarkkailuun ja kehittämiseen osallistuu pitkän viikonlopun aikana Eerikkilässä suuri määrä ihmisiä. Maalivahteja ja maalivahtivalmentajia koulutetaan Veikkausliiga-kentiltä muistettavan Eemeli Reposen johdolla, jonka lisäksi oman panoksensa turnaukseen tuovat muun muassa lääkärit ja fysioterapeutit.

– Esimerkiksi pelien jälkeen he (fysiot) voivat kertoa, miten pelaajat voisivat toimia. Lisäksi meillä on täällä tutoreita ja valmennuksellisia kehittäjiä, Nyyssönen kertoo.

– Meillä on täällä paljon henkilöitä, jotka toimivat ja työskentelevät yhdessä. Tämä on vähän niin kuin tällaisen ison ja tärkeän asian ympärillä, eli kokoonnutaan yhteen tänne Eerikkilään hyviin huippuolosuhteisiin ja työskennellään yhdessä. Yritetään auttaa pelaajia kehittymään eteenpäin ja viedään suomalaista jalkapalloa yhdessä eteenpäin, Nyyssönen kiteyttää viikonlopun syvimmän olemuksen.

Halu vaikuttaa kehitykseen ajoi nuorten valmentamisen pariin

Urallaan Veikkausliigan lisäksi Kreikassa, Espanjassa, Belgiassa ja Skotlannissa pelannut Nyyssönen lopetti pelaajauransa vuonna 2006 kotikaupungissaan KuPS:n riveissä. Viimeisellä kaudellaan hän toimi pelaamisen ohella myös kuopiolaisseuran akatemiavalmentajana sekä nykyisin Pikkuhuuhkajia valmentavan Juha Malisen apuvalmentajana edustusjoukkueessa.

Kahden KuPS:n päävalmentajana vietetyn vuoden jälkeen Nyyssönen hyppäsi vuonna 2010 maajoukkuevalmentamisen pyörteisiin. Vuonna 2009 UEFA Pro -valmentajalisenssin suorittanut entinen hyökkäyspään taituri toimi niin aluevalmentajana kuin U19-maajoukkueen vastuuvalmentajana ennen kuin otti vastuulleen U15-maajoukkueen.

– Tämä on sellainen paikka, jossa näkee kehitystä. Tässä voi vielä vaikuttaa ja voi inspiroida lapsia lajiin. Lisäksi voi olla mukana vaikuttamassa heidän toimintaansa ja luoda malleja, jotta he kaikki ymmärtävät, että heillä on mahdollisuus mennä eteenpäin urheilijoina, jalkapalloilijoina ja ihmisinä, Nyyssönen päättää.