Miesten futsalmaajoukkue kohtaa EM-karsintojen avausottelussa torstaina 28.1. vieraskentällä Belgian. Liègessä pelattavan ottelun jälkeen Suomi jatkaa matkaa Italian Pratoon, jossa se haastaa isäntämaan tiistaina 2.2. Ennakossa vilkaistaan Belgian maajoukkuehistoriaan ja joukkueen nykytilaan. Äänessä ovat Suomen päävalmentaja Mićo Martić, maajoukkueen kapteeni Mikko Kytölä, maalivahti Juha-Matti Savolainen ja nuori pivotpelaaja Aleksi Kylmälä.
Miesten futsalmaajoukkue kohtaa EM-karsintojen avausottelussa torstaina 28.1. vieraskentällä Belgian. Liègessä pelattavan ottelun jälkeen Suomi jatkaa matkaa Italian Pratoon, jossa se haastaa isäntämaan tiistaina 2.2.
(Lisäys 28.1.: YLE televisioi molemmat ottelut suorana lähetyksenä.)
Koko neljän maan karsintalohko pelataan tiiviissä tahdissa tammi-huhtikuun aikana. Suomi kohtaa Italian ja lohkon neljännen joukkueen Montenegron kotonaan Vantaalla maaliskuun alussa. Koronaviruksen suhteen karsinnat toteutetaan UEFA:n tarkka protokollaa noudattaen: joukkueet elävät, harjoittelevat ja pelaavat totaalisessa "UEFA-kuplassa".
>> EM-karsinnat UEFA:n kotisivuilla
Lohkon 7 UEFA-ranking:
8. Italia
...
14. Suomi
...
21. Belgia
...
31. Montenegro
Suomi matkassa uudistuneella joukkueella
Suomen joukkueessa on tapahtunut muutoksia joulukuussa päättyneiden MM-jatkokarsintojen jälkeen. Toistaiseksi poissa ovat pitkäaikaiset runkopelaajat Antti Teittinen, Miika Hosio, Antti Koivumäki ja kapteeni Panu Autio. Myös pohjapelaaja Jukka Kytölä joutuu jättämään ensimmäiset ottelut väliin loukkaantumisen johdosta.
Uusia pelaajia ringissä on Olli Pöyliö (Riemu), Taneli Kohonen (HauPa / FC Kemi) ja Mikko Heritty (Mad Max). Viisi maaottelua pelannut Aleksi Kylmälä (ToPV) nousee takasin rinkiin.
>> Palloliiton tiedote Suomen joukkueesta Belgia- ja Italia-otteluihin muutoksineen
Päävalmentaja Martić: Meillä on taitoa ja laatua
– Meillä on uusia pelaajia, jotka eivät kuitenkaan ole futsalväelle tuntemattomia. Tämä on hyvä hetki tulla mukaan. Uskon, että he tuovat joukkueeseen uutta energiaa, päävalmentaja Mićo Martić luonnehtii.
– Meillä on aika vaikea lohko, mutta eihän helppoja lohkoja olekaan. Tavoitteemme on paikka EM-lopputurnauksessa.
Martić ei ole hädissään runkomiesten poissaoloista ja joukkueen uudistumisesta.
– Jukka Kytölän ja Panu Aution poissaollessa peluutus ja ketjut menevät uusiksi. Yhtenä ketjuna saattaa pelata Mikko Kytölä – Jani Korpela – Sergei Korsunov – Tero Intala. Jokainen pelaaja täydentää toistaan, pelaajilla on erilaisia vahvuuksia, kuten koko joukkueessakin. Meillä on paljon taitoa ja paljon laatua.
– Pidämme tällä hetkellä tavallista isompaa pelaajarinkiä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Saamme hyökkäykseen ja puolustukseen eri vaihtoehtoja.
– Taneli Kohonen on nuorin pelaajamme, hän on vielä kokematon, mutta hänellä on useita hyviä ominaisuuksia. Hän on taistelija. Luotan myös kotimaan liigassa hyvin pelanneisiin Mikko Herittyyn ja Olli Pöyliöön; he ovat uusia kasvoja maajoukkueessa.
Päävalmentaja Martić: kokenut Belgia valmiina yllättämään
Avausvastustaja Belgiaa Martić kuvaa kiinnostavaksi joukkueeksi.
– Heillä on kiinnostavia, hyviä yksilöitä. Belgia ei ole Euroopan terävintä kärkeä, mutta he voivat yllättää. Meidän täytyy olla hereillä. He eivät ole erityisen nopea joukkue, mikä on hyvä meille. Aiomme pelata omaa, aggressiivista peliämme ja prässätä laadukkaasti. Puolustus on tärkein osa-alueemme: jos puolustamme hyvin, tulemme menestymään.
– Suurin osa Belgian pelaajista on maan liigan kahdesta kovimmasta joukkueesta, Charleroista ja Halle-Gooikista. He voittivat sunnuntaina Hollannin 1–0, joten saamme olla varuillamme. Heillä on hyvä vasenjalkainen maalivahti Moustafa Idrissi, joka nousee usein hyökkäyksiin. Omar Rahou on erittäin vahva pivotpelaaja. Muista kenttäpelaajista esimerkiksi Reda Dahbi on yksi kokeneimpia, vasenjalkainen, oikea laituri.
– Belgian maajoukkueessa on myös erittäin kokeneita brassisyntyisiä pelaajia, Leonardo Carello Aleixo (41) ja Rafael Teixeira (37). Lisäksi Lillessä pelaava brassi Lucas Diniz Pinheiro (35) on erinomainen pelaaja. Marvin Ghislandi on mielenkiintoinen nuori vasuri, joka teki Hollantia vastaan viime hetken 1–0-voittomaalin harjoituspelissä sunnuntaina. MM-karsinnoissa heitä kohtasi pettymys, he eivät päässeet Elite Roundille, jossa Suomi ja Italia pelasivat. Tavoitteenamme on pitää Belgia kauempana maalistamme aggressiivisella koko joukkueen puolustuspelaamisella, Martić päättää.
>> Raportti sunnuntain Hollanti - Belgia -ottelusta hollanniksi Alankomaiden liiton sivuilla
Suomi pääsi aloittamaan nämä EM-karsinnat suoraan lohkovaiheesta (32 joukkuetta) MM-karsintamenestyksensä siivittämänä. Belgia sitä vastoin aloitti karsinnat tammi-helmikuussa 2020 karsintakierrokselta, jonka se selvitti kotikentällään puhtaalla pelillä. Nykyinen lohkovastustaja Montenegro oli samassa karsintalohkossa silloinkin.
Belgialla maineikas futsalhistoria
Belgia on nykyään muutaman pykälän Suomen alapuolella FIFA:n maailmanrankingissa ja viimeaikaista menestystä verraten, mutta maalla on maineikas historia yhtenä Euroopan suurista futsalmaista. Ensimmäisissä futsalin MM-kisoissa (FIFA Futsal World Cup) Alankomaissa 1989 Belgia eteni välieriin, joissa se hävisi Brasilialle vasta rangaistuspotkukilpailussa. Brasilia voitti maailmanmestaruuden ja Belgia jäi neljänneksi. Vuoden 2022 EM-kisat pelataan myös Alankomaissa, mutta onko Belgialla eväitä palata maanosan ylimpään eliittiin?
Myös 1990-luvun molemmissa MM-kisoissa Belgia eteni puolivälieriin saakka; sen jälkeen se ei ole yltänyt UEFA:n MM-karsinnoista itse kisoihin saakka. Tuorein MM-karsinta belgeillä karahti puhtaalla pelillä suoritetun Preliminary Roundin jälkeen Main Roundille, jossa Ranska ja Suomen myöhemmin pelistä pudottanut Serbia olivat liian vahvoja. Kuitenkin vain kuusi UEFA:n maata on esiintynyt Belgiaa useammin MM-kisoissa.
11 kertaa kautta aikojen järjestetyissä EM-kisoissa (UEFA Futsal Championship) Belgia on ollut viisi kertaa; vain kahdeksan maajoukkuetta on yltänyt EM-kisoihin useammin. Myös EM-kisojen puolella Belgian suurin menestys on lajin arvokisatoiminnan alkuvuosilta: ensimmäisissä EM-kisoissa 1996 Belgia eteni välieriin ja voitti pronssiottelussa Italian. Muissa neljässä EM-lopputurnauksessa Belgian tie karahti alkulohkoon.
Vuoden 2010 jälkeen Belgian ainoa arvokisaesiintyminen on vuoden 2014 EM-kisoista, joita maan jalkapalloliitto isännöi Antwerpenissä.
Belgian arvokisa- ja karsintahistorian erityispiirteenä on, että se on joutunut Ukrainan pudottamaksi peräti seitsemän kertaa. Ukraina jätti Belgian taakseen lohkovaiheessa vuosien 2003, 2010 ja 2014 EM-kisoissa, vuosien 2012, 2016 ja 2018 EM-karsinnoissa sekä vuoden 2016 MM-karsinnassa.
>> Belgian joukkueen esittely suomeksi Futsalmaailman sivuilla
Italia uusiutunut, yhä maailman eliittiä
Suomen tiistain vastustaja Italia on aivan Euroopan ja maailman eliittiä, joskin aivan viime vuosina menestys on ollut hieman laihempaa. Italia on ollut mukana kaikissa 11 EM-lopputurnauksessa ja voittanut Euroopan mestaruuden kahdesti (2003, 2014). Vain futsalin mahtimaa Espanja on Italiaa menestyneempi. Viime vuosina Portugali ja Venäjä ovat kuitenkin menneet tuloksissa mitattuna Italian ohi.
Italialla ei ole maailmanmestaruutta, mutta se saavutti MM-hopeaa 2004 ja MM-pronssia 2008 ja 2012. Suomi pudotti Italian MM-karsinnan Main Roundilla vuosi sitten Portugalissa; keskinäinen ottelu päättyi tasan 2–2.
Kapteeni Mikko Kytölä: puolustuspelimme on kirurgisen tarkkaa
Kapteeninnauhaa ensimmäisissä EM-karsintaotteluissa kantaa Mikko Kytölä. Kytölä kuvailee joukkueen elävän eräänlaista murrosvaihetta.
– Sieltä on nyt poissa ikonisia pelaajia kuten Panu (Autio), Jukka (Kytölä), Antti Teittinen, Miika Hosio. Nyt on siis isompaa roolia tarjolla sekä uusille pelaajille että hieman kokeneemmille pelaajille, esimerkiksi Sergei Korsunoville, Jani Korpelalle ja Tero Intalalle, jolla on ollut nyt hyviä otteita liigassa.
– On suuri kunnia olla kapteeni; ja varakapteenihan olen ollut jo Mićon kauden alusta alkaen.
– Kirurgisen tarkka puolustuspeli on perusidentiteettimme, jonka kautta lähestymme kaikkia otteluita. Hyökkäyspuolella tavaramerkiksemme on muodostunut diagonaalipallojen peluu puolustuslinjan taakse. Saamme niistä maalipaikkoja suoraan tai vähintään hyviä hyökkäyspään erikoistilanteita.
– Tulossa on mielenkiintoinen uusi konsepti, kun arvokisakarsinnat pelataan yksittäisinä otteluina eikä turnausmuotoisena. Tulee toisaalta enemmän matkustusta, mutta jokainen joukkue saa näin myös kotiotteluita.
Maalivahti Juha-Matti Savolainen: helppoa kansainvälistä peliä ei olekaan
Suomen ykkösmaalivahti Juha-Matti Savolainen on pelannut kuluvan kauden Italian Serie A:ssa Mantovassa.
– Belgia-matsista on tulossa tiukka ja tasainen peli. En ole perehtynyt Belgian pelaamiseen aiemmin. Ei olla kohdattu Belgiaa minun maajoukkueurallani (Suomen edellinen Belgian kohtaaminen oli lokakuussa 2012 Vantaan Energia Areenassa*, toim. huom.). Helppoa maaottelua tai kansainvälistä peliä ei ole olemassakaan; parastaan pitää esittää, että pisteitä tulisi. Oman peli-identiteetin kautta lähestytään ottelua.
– Nykyisessä asuinmaassani Italiassa ensi tiistaina varmasti kotijoukkue Italia hallitsee peiä ja palloa enemmän kuin Suomi. Mutta se ei ole vielä tae mistään, ei pisteistä eikä voitosta. Italiassa on MM-karsinnan jälkeen valmentaja vaihtunut ja pelaajisto uusiutunut, varmasti muutoksiakin on tullut sitten viime kohtaamisen (tammikuu 2020 MM-karsinta).
*) (Korjaus 27.1.2021: Suomi pelasi Belgiaa vastaan lokakuussa 2012 Vantaalla eikä Salossa.)
Nuori pivot Aleksi Kylmälä: "Nuoret pelaajat haluavat kehittyä ja imeä oppia"
Tornion Palloveikkojen 21-vuotias pivotpelaaja Aleksi Kylmälä palaa maajoukkueen rosteriin pienen tauon jälkeen. Kylmälä debytoi Futsal-liigassa 2018-2019 Sievi FS:n riveissä, minkä jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden Rovaniemellä ja siirtyi pelaamaan liiganousija ToPV:iin. Kuluvalla kaudella Kylmälä jatkaa toista vuottaan Torniossa ja opiskelee Oulun yliopistossa.
Ensimmäinen maajoukkueleirikutsu kolahti Kylmälän postiluukkuun joulukuussa 2018; ensimmäistä kertaa raamikas pivot puki maajoukkuepaidan päälleen heti tammikuussa 2019 Pohjois-Irlantia vastaan MM-karsintojen ensimmäisellä kierroksella.
– Oma rooli on ehkä enite juuri pivot-pelaaja, riippuen ketjukoostumuksesta tietystikin. Maajoukkueen kanssa treenaaminen ja pelaaminen on erittäin kehittävää. Mićosta on taidettu jo kaikki ylisanat käyttää, eikä suotta. Joukkueen ikärakenne mielestäni on erinomainen: kokeneemmat pelaajat opettavat lajin saloja valmennuksen tukena, nuoret pelaajat haluavat kehittyä ja imeä oppia.
– Tiukat ottelut varmasti tulossa; Italian kanssa olikin kova vääntö ja tasapeli jo MM-karsintojen Elite Roundilla. Belgia on rankingissa kohtuullisen lähellä Suomea, vain muutamia sijoja alempana. Näissä otteluissa tulee varmasti totuttuun kokoonpanoon muutoksia, kun useita viime vuosien vakiokasvoja ei ole mukana. Mielenkiintoista seurata, miten uudistunut kokoonpanomme menestyy. Erikoistilannepelaaminen Suomella tiedetään vahvaksi, joten sitä kannattaa seurata, Kylmälä pohtii.
Jarmo Junno ja Aleksi Kylmälä. (Kuva: Sievi FS:n Twitter)
Suomen ottelut EM-karsinnoissa:
to 28.1.2021 Belgia–Suomi, Liege, 21.00
ti 2.2.2021 Italia–Suomi, Prato, 16.00
pe 5.3.2021 Suomi–Italia, Vantaa 18.30
ma 8.3.2021 Suomi–Montenegro, Vantaa 18.10
pe 9.4.2021 Montenegro–Suomi, Podgorica 19.00
ti 13.4.2021 Suomi–Belgia, Vantaa 18.10
(kaikki ajat Suomen aikaa)
Joukkueen mukana Belgiassa ja Italiassa on futsalmaajoukkueen tiedottaja Petteri Tyni.
Haastattelupyynnöt ja lisätietoja:
Petteri Tyni
+358 50 466 7025
[email protected]
Futsalmaajoukkueen sosiaalisen median kanavat:
Facebook: https://www.facebook.com/Suomenfutsalmaajoukkue
Instagram: https://www.instagram.com/suomen_futsalmaajoukkue/
Twitter: https://twitter.com/FutsalSuomi