Futsal: "Mä oon aina rakastanut pelaamista" - Panu Autio

• Klikkaamalla uutiskuvaa pääset katselemaan Suomen kapteenin Panu Aution videohaastattelun

Pihapelit kasvattajana

“Olen aina rakastanut pelaamista”. Näin Panu Autio aloittaa haastattelun ja jatkuva tarinoiden virta vie eteenpäin niin, ettei loppua näy ja kysymyksiäkään ei tarvitse esittää. Autio on niin innoissaan kertoessaan omasta urastaan ja omasta rakkaasta lajistaan, futsalista, että pysähtyy kysymään haastattelijaltakin mikä oli se kysymys. Muistatko edes itse, hän kysyy minulta. Annan tarinan jatkua.

-Pelaaminen on ollut aina osa elämääni ja identiteettiäni. Pihapeleistä se on lähtenyt liikkeelle. Pikkunappulasta asti olen pelannut pihapelejä paljon. Olin jo vuosikaudet hinkunut päästä joukkueeseen pelaamaan. Olin neljävuotias, kun pääsin EsPan jalkapallokouluun. Lajikirjo oli laaja, pelasimme kaikenlaista salibandyä, pihalätkää, squash, tennis, sulkkis, pingis... Jääkiekko oli myös iso laji ja siitä minulla on tällainen “peppukin” ja paljon ominaisuuksia joista on futsalissakin ollut hyötyä.

Pihapelien monipuolinen liikunnallinen anti on tutkittu asia. Lapsen tärkeimmät liikuntakasvatukselliset pilarit ovat tutkimuksien mukaan pihapelit ja leikit. Sieltä Autiokin on sammumattoman pelikipinän jalkoihinsa saanut.

-Kesämökillä serkusten kanssa painettiin nurmikolla menemään paljainjaloin ja aina kesän huipennus oli isät vastaan pojat ottelut. Jokainen peli on aina uusi seikkailu ja tarina. Lopputulos on arvaamaton ja saa pistää itsensä likoon ja haastaa itsensä. Tunteiden kirjo on hyvin laaja ja itsensäilmaiseminen ja tunteiden eläminen on mahdollista pihapeleissä, kertoo Autio.

Pitkä maajoukkueura ja kehittyvä pelitapa ja toimintakulttuuri

Vuodesta 2006 Suomea edustanut Panu Autio on Suomen miesten futsalmaajoukkueen pitkäaikainen kapteeni ja on jo aktiiviuransa aikana kaikkien aikojen maajoukkuepelaaja otteluiden ja maalien määrässä. 14. vuodessa huikeat 132 maaottelua ja 91 maalia ovat todiste ‘Pandan’ rakkaudesta lajiin nimeltä futsal. Aution ensimmäiseksi maaotteluksi kirjattiin Suomi-Unkari vuonna 2006 ja samana vuonna maalintekokin onnistui Suomi-Kypros-ottelussa 19.12.2006 Tampereella kahteen otteeseen. Toisena pelimäärässä Aution perässä maajoukkueen aktiivipelaajista tulee Antti Teittinen (116 ottelua).

-Olen ollut itse mukana futsalmaajoukkueessa pelaajana vuodesta 2006. Sinä aikana lajin kehitys on ollut aivan uskomaton, kun puhutaan kuitenkin suhteellisen nuoresta lajista. Lajievoluutio menee kovaa eteenpäin. Olemme onnistuneet futsalmaajoukkueena ensinnäkin hyvin valmentajien ansiosta. Varsinkin kun Mico Martic tuli 2013, niin pelimme nousi uudelle tasolle. Saimme kovaa ulkomaista lajiosaamista ja samalla meille muodostui hyvin vahva suomalainen peli-identiteetti, pelitapa.

Vuonna 2010 Autiosta tuli myös Suomen ensimmäinen futsalammattilainen, kun El Pozo Murcia otti nuoren ja lahjakkaan pelaajan oppiinsa. Ulkomaan pelivuosilta Autio on tuonut Suomeen mukana valtavasti lajioppia ja kokemuksia, joita hän jakaa seurajoukkueessaan ja maajoukkueessa pelaajille eteenpäin. Hänen jälkiänsä futsalammattilaisuralla Euroopassa ovat kulkemassa miesten puolella maajoukkuepelaajat Kytölän veljekset Mikko ja Jukka, Miika Hosio, Jani Korpela, Antti Koivumäki, Juha-Matti Savolainen ja naisten puolella maajoukkuepelaajat Leena Lepikonmäki, Emilia Jokisalo, Tiia Ropanen ja Maria Ropanen.

Miten Suomi on ottanut isoja harppauksia kohti eurooppalaista futsalkärkeä? Yksi syy on määrätietoinen työ suomalaisessa futsalissa Martić ’n johdolla. Vuodesta 2013 asti miesten päävalmentajana toiminut kroaatti saakin kapteenilta kehuja. Joukkueen sisäinen henki on aina ollut hyvä ja Marticin johtamistapa on pelaajia kuunteleva ja osallistava. Joukkue istuu palavereissa välillä lumoutuneena hiirenhiljaisena ja kuuntelee kun ´professori´ puhuu loputtoman kauan pelin yksityiskohdista ja nyansseista. Välillä joukkue ottaa ohjat ja Mico seuraa tyytyväisenä sivusta. Sisäistä johtajuutta löytyy varsin laajasti, sillä joukkueen pelaajat ovat aina olleet futsalholisteja ja kiinnostuneita pelinsä kehittämisestä jopa niin paljon, että jokaisen pelin jälkeen peli-iltana pelaajat kerääntyvät palaverihuoneeseen katsomaan ja analysoimaan edeltänyttä peliään yksityiskohtia myöden. Tämä on erityisen hieno ominaisuus tässä joukkueessa. Keskustelua, väittelyä, parannusehdotuksia ja onnistumisten esiinnostamista. Tapana on tuoda fysioiden hierontapöydät paikanpäälle, jotta hoitoa tarvitsevat saisivat olla mukana tässä videosessiossa. Kaikki tämä on vapaaehtoista, mutta suurin osa näihin osallistuu silti. Valmentajat mukaanlukien.

Hyvä valmistautuminen ja yksityiskohtiin huomion kiinnittäminen on osa Suomen maajoukkueen pelifilosofiaa. Panu Autio avaa Suomen pelitapaa seuraavasti.

-Prässäämme agressiivisesti ylhäältä ja teemme täsmällisesti asiat, kuten miten liikumme syötön aikana ja miten peitämme tietyt syöttölinjat ja miten luemme vastustajamme jalkaisuuksia. Siihen liittyy hyvä skouttaaminen ja valmistautuminen peleihin. Meillä on selkeä ajatus pallolliseen hyökkäyspelaamiseen, miten saamme luotua vaaraa ja mentyä eteenpäin (kohti vastustajan maalia). Ja miten saamme luotua pallonhallintajaksoja. Meillä on selkeät rakenteet miten pystymme sitä tekemään. Meille on syntynyt vahva usko siihen, että meidän tapa on hyvä tapa ja sillä saa menestystä.

Lajien välinen siirtovaikutus taidon oppimisessa ja futsalpallo pedagogisena välineenä

Kaikissa joukkuepeleissä pelaajana toiminen vaatii universaalisti samoja elämän perustaitoja, jotta yhteinen päämäärä voi olla saavutettavissa. Mitä yhteistä futsalilla ja jalkapallolla on ja miten lajit tukevat toisiaan?

-Futsalissa jalkapohjatekniikat ovat erilaisia, suojaaminen pienessä tilassa, jalkapohjan käyttö, syöttäminen ja laukaisutaito. Tilanteen tunnistaminen ja kentän hahmottaminen. Nämä taidot ovat tärkeitä molemmissa lajeissa. Futsalpallolla on pedagogisena työkaluna hyvä opettaa pallopelin elementit. Erilaiset alustat, erilaiset pallot ja erilaiset säännöt, mutta futsal on niin lähellä jalkapalloa, että siirtovaikutukset ovat suuret, Autio kertoo.

Autio on pelannut jalkapalloa ja futsalia ammattilaisena ja kokee molempien lajien olleen hyödyksi toisilleen. Lisäksi hän nostaa mukaan footvolleyn ja beachfutis oheisharjoittelumuotona.  

-Pehmeä hiekka hermottaa jalkoja erilailla ja hyödyttää näin taidon oppimista. Jokainen laji antaa työkaluja ja taitoja pelaajalle pelin kautta ja näkisin enemmänkin sitä, että voisimme hyödyntää enemmän kun puhumme monipuolisuudesta lasten urheilussa. Sitä että miten monipuolisesti eri jalkapallolajeja otetaan harjoitteluun mukaan.

-Kun me puhutaan joukkuepeleistä ja pallopeleistä niin yhteistyön taito on tärkeää. Kaikilla on yhteinen päämäärä tehdä maaleja tai estää vastustajaa tehdä maaleja. Kommunikaation taito, verbaalinen ja kehonkieli ja miten viestit asiasi. Pukukopissa toimiminen ja erilaisten ihmisten kanssa toimiminen. Kyllä nämä ovat olleet sellainen suurin oppi mitä on elämää varten saanut.

Kohti MM-karsintojen Elite Roundia

Teemu Terholta vuonna 2013 Hollanti-Suomi-ottelussa kapteeninnauhan perinyt Autio on johdattanut Suomen viidesti peräkkäin pohjoismaiden futsalin mestariksi. Monien arvokisakarsintojen jälkeen Suomi on edennyt hänen johdollaan ensimmäistä kertaa futsalin MM-karsinnoissa Elite Roundille, 16 parhaan Euroopan maan joukkoon. Saavutuksella olisi jo päässyt EM-kisoihin, mutta Liettuassa syyskuussa 2020 pelattaviin MM-kisoihin etenee vain 6+1 Euroopan maata. Suomella on edessään kaikkien aikojen karsinnat Elite Roundilla ja mahdollisuudet tehdä historiaa. Johtaako kapteeni Suomen ensimmäistä kertaa futsalin arvokisoihin? Siihen Suomen joukkueella on sisäisesti vahva usko ja unelmointi asettaa riman korkealle.

• Katso koko Panu Aution tarina >> HuuhkajaTV
• lue artikkeli Suomen maajoukkueen toiminnasta: Suomen futsalmaajoukkue valmistautuu Elite Roundille
• Kuuntele Panu Aution haastattelupodcast Suplasta >> HUUCAST: Nyt puhutaan futsalista! Vieraana Panu Autio #44

Artikkeli:
Petteri Tyni
Tiedottaja
Suomen futsalmaajoukkue