Faren järjestämä #FootballPeople -kampanja tukee monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Jalkapallo ja futsal on tärkeä kotouttamiskeino, jonka seurat ympäri Suomea ovat todistaneet. Turun Nappulaliiga toteuttaa tyttöjen jalkapallotoimintaa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla Turussa Jussi Pajuniemen johdolla.
Palloliitto käynnisti Kotoutumisen edistäminen seuratoiminnassa -hankkeen (KES) vuoden 2019 alussa yhteistyössä Walter ry:n ja Opetushallituksen kanssa. Seurakehitysprojektin tavoitteena oli edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja osallistaa heitä seuratoimintaan entistä vahvemmin.
KES-projektin avulla seurat kehittivät konkreettisia kotoutumista edistäviä työkaluja. Seurojen toimenpiteiksi valikoitui esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten nuorten ja aikuisten kerho- ja joukkuetoimintaa sekä kulttuuritulkkitoiminta. Turun Nappulaliigan seuratulkkitoiminta tuotti heti nopeita tuloksia >>
Huhtikuussa 2021 seura käynnisti uutta tytöille suunnattua toimintaa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla. Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen saaminen mukaan seuratoimintaan on haaste, jonka kanssa seurat ympäri Suomea painivat. Turun Nappulaliigan uusissa tyttöjen joukkueissa valtaosa pelaajista on kantasuomalaisia, vaikka viestintää ja markkinointia on kohdennettu maahanmuuttajayhteisöihin.
- Se haaste on edelleen olemassa, miten saamme heitä kentälle ja jäämään mukaan toimintaan. Olemme harjoitelleet sitä nyt puoli vuotta ja se harjoittelu jatkuu edelleen. Mikään ei tietysti heti muutu, kun kyse kulttuurillisista asioista, projektin koordinaattori Jussi Pajuniemi kertoo.
Kielimuuriin liittyviin ongelmiin on pyritty vastaamaan monissa KES-projektiin osallistuneissa seuroissa kulttuuritulkkien avulla. Jos kommunikaatio seuran ja vanhempien välillä tapahtuu ainoastaan lapsen kautta, joutuu lapsi vaikeaan asemaan.
- Kulttuuri rakentuu myös kielestä. On usein tilanteita, joissa lapsi on tulkkina äidille ja isälle. Silloin lapsi kantaa vastuuta asioista, jotka eivät tietenkään kuuluisi hänen vastuulleen. Kun jaamme tiedotteita kouluissa tai muualla, emme voi olla varmoja, mihin ne menevät ja kuka niitä ymmärtää. Siinä on tietynlainen kuilu meidän ja vanhempien välillä ja mahdollisesti sen lapsen ja vanhemman välillä, Pajuniemi avaa.
Harrastuksella on vahva pohja, kun koko perhe sitoutuu seuratoimintaan. Valitettavan usein lapsen harrastus on perheen ulkopuolinen asia.
- Integroitumisen täytyy olla aika pitkällä, että vanhempi tulee käymään harjoituksissa ja esittäytymään. Se ei tapahdu aina automaattisesti. Tämä ei päde mihinkään yhteen kulttuuriin, vaan se pätee kaikkiin. Se on meille yksi haaste saada vanhemmat käymään harjoituksissa ja sitoutumaan toimintaan.
Maahanmuuttajataustaisten tyttöjen mukaan saaminen on ollut haasteellista, mutta Pajuniemi iloitsee siitä, mitä jalkapallo on antanut toimintaan sitoutuneille tytöille.
- Olen ihan hämmästynyt siitä, kuinka tytöt oppivat rohkeudesta. Tytöillä on joskus vaikeaa olla rohkea pallon kanssa. Se on vieras väline ja se ei ole luontaista. Minun kirjoissani jalkapallo on väline opettaa rohkeutta. Rohkeus on sitä, että kannamme itsestämme ja muista vastuuta ja yritämme parhaamme. Sitä rohkeutta pitää kasvattaa, Pajuniemi päättää.
Faren järjestämiä #FootballPeople -viikkoja on vietetty 7.-21.10. Kampanjan tarkoitus yhdistää kannattajat, seurat, pelaajat, vähemmistöryhmät ja yhteisöt taistelemaan tasa-arvon ja inkluusion puolesta. Lue lisää >>