Ennätykselliset 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa vuoden 2021 päätteeksi

Julkaistu

  • Seuratoiminta

Koronapandemian piinaaman vuoden 2020 aikana jalkapallon ja futsalin harrastajamäärät olivat pudonneet 6,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Luvut olivat matalat myös vuoden 2021 alussa, mutta kesästä 2021 alkaen harrastajamäärien kasvu on ollut huimaa. Vuoden 2021 päätteeksi jalkapalloa ja futsalia harrasti useampi suomalainen kuin koskaan ennen.

Kesän ja syksyn 2021 aikana suomalaiseen jalkapallon ja futsalin harrastajamäärien kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Vaikka keväällä 2021 edellisen "normaalin" vuoden eli 2019 lukemista oltiin vielä jäljessä monen tuhannen harrastajan verran, oli Suomessa vuoden 2021 päätteeksi peräti 141 433 rekisteröitynyttä jalkapallon ja futsalin pelaajaa sekä erotuomaria. Määrä oli 13 901 (10,9%) suurempi kuin vuoden 2020 päätteeksi ja 5 378 (4%) suurempi kuin 2019 päätteeksi.

Harrastajamäärien kasvulle on monta syytä. Kesän tullen koronapandemian aiheuttamat rajoitukset höllenivät ja myöhässä alkaneita sarjoja sekä lajin tutustumistapahtumia päästiin kiitollisina aloittamaan. 

Seurojen Palloliitto -organisaation mukaisesti seurojen kanssa on tehty vahvaa yhteistyötä harrastajamäärien kasvun eteen. Seurat ovat voineet hyödyntää Palloliiton valmiita konsepteja, seuravalmennusta tavoitteiden asettamisessa ja toiminnan organisoimisessa sekä saaneet yhä enemmän apua ja tukea markkinointiviestintään. Harrastajamäärien kasvuun tähtäävistä seurojen uusista toiminnoista suosituiksi ovat osoittautuneet Perhefutis, aikuisten harrastetoiminta sekä ensiaskeleensa jalkapallon parissa tytöille tarjoava UEFA Playmakers -ohjelma. Eittämättä myös kesän 2021 EM-kisojen aiheuttama kansallinen jalkapallohuuma näkyi harrastajamäärien kasvussa. 

Luonnollisesti harrastajamäärien kasvattaminen on syntynyt seurojen suunnitelmallisen työn tuloksena. Palloliiton seurapalvelujohtaja Timo Huttunen alleviivaakin seurojen tärkeyttä siinä, että koronatilanteen jatkumisesta huolimatta ne ovat pystyneet tarjoamaan lapsille, nuorille ja aikuisille yhä monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia iästä tai taidosta riippumatta. 

- Seuroissa on tehty hienoa työtä terveysturvallisesti. On upea tulos, että ensimmäisen koronavuoden aikana syntynyt takamatka kurottiin umpeen korkojen kanssa, Huttunen iloitsee. 

- Tehdyn työn tuloksena saavutettiin kaikkien aikojen lukemat niin kokonaismäärissä kuin tyttöjen ja naisten määrissä.

Palloliiton seurakehittäjä Silja Ranta on samaa mieltä seurojen tekemän tavoitteellisen työn tärkeydestä.

- Kasvua tavoittelevissa seuroissa on tehty valtavasti työtä, jotta lajin harrastaminen olisi mahdollista yhä useammalle. Moni seura on laajentanut suunnitelmallisesti toimintaansa ns. ”perhefutiksesta aikuisten harrastetoimintaan”. Tätä kehitystä on tukenut osaava seurajohto, jatkuvasti kehittyvä valmennus sekä markkinointiviestintä, johon erityisesti on kiinnitetty huomiota viime aikoina, Ranta kommentoi.

- Samalla kun valtakunnallisesti on tapahtunut kasvua, on tärkeää huomioida, että kasvu ei jakaudu tasaisesti alueittain ja seuroittain. Kukin seura on kokenut viime vuodet omalla tavallaan.

Naisten ja tyttöjen harrastajamäärät olivat pyörineet 32 000:n tienoilla jo useamman vuoden ajan. Siksi oli erityisen positiivinen uutinen, että tyttö- ja naispelaajien kokonaismäärä kasvoi ennätykselliseen lukemaan 37 337.

- Naisten ja tyttöjen jalkapallo on yksi strateginen painopiste ja olemme todella iloisia, että toimenpiteet ovat tuottaneet toivottavia tuloksia. Seurat ovat hienosti onnistuneet houkuttelemaan tyttöjä pelaamaan jalkapalloa alle 11-vuotiaissa, jossa harrastajamäärien kasvu on suurinta.  Ennen kaikkea on tehty tavoitteellista yhteistyötä sekä seurojen että kollegoiden kanssa. Kiitos kaikille, jotka ovat tämän uuden ennätyksen takana. Saamme olla ylpeitä tästä onnistumisesta, Ranta painottaa.

Harrastajamääriä voi tarkastella myös Palloliiton pelipassidata-tietokannasta >>