Suomen Palloliitossa on tällä hetkellä 915 jäsenseuraa. Näistä hieman alle puolella (416) on lasten ja nuorten toimintaa.
Viimeisimmän julkaistun Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan jalkapallo- ja futsaltoiminnassa on mukana noin 84 000 vapaaehtoista. He tekevät vapaaehtoistyötä lajiemme hyväksi keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa, mikä on lähes 50 % enemmän kuin liikunnan ja urheilun parissa keskimäärin (Lähde: Taloustutkimuksen Kansalaisareenan toimeksiannosta laatima tutkimusraportti vapaaehtoistyöstä Suomessa 2018). Rahaksi muutettuna jalkapallon ja futsalin vapaaehtoistyön arvo vuositasolla on noin 300 M€.
Pelaaja- ja seurakehitys strategian ytimessä
Elinvoimainen Seura on yksi neljästä kuluvan toimintastrategiakauden 2016-2020 päävalinnasta. Seurat mahdollistavat toiminnallaan kansallisen huippujalkapallon ja futsalin, järjestävät innostavaa ja monipuolista junioritoimintaa sekä edistävät suomalaista jalkapallo- ja futsalharrastusta ja jalkapallokulttuurin juurtumista alueellisesti ja paikallisesti. Seurat lisäävät liikettä ja hyvinvointia omalla alueellaan. Yhdessä ne ovat yhteiskuntamme suurin liikuttaja ja erittäin merkittäviä alueellisia vaikuttajia.
Elinvoimainen Seura yhdessä Pelaajan Laadukas Arki -valinnan kanssa muodostaa strategiamme ytimen, sillä laadukas arki pelaajalle on mahdollista toteuttaa ainoastaan seuraympäristössä. Tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa jokainen jalkapallo- ja futsaltoimintaan osallistuva lapsi ja nuori saa harrastaa lajejamme osaavan ja koulutetun valmentajan ohjaamana.
Laatujärjestelmä seurakehittämisen työkaluna
Seurojen laatujärjestelmä on ennen kaikkea seurojen omista tarpeista lähtevä kehittämistyökalu. Se on suunniteltu ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä seurojen kanssa. Toiminnan kehittyessä on mahdollista myös nostaa kriteerien tarkistamisen kautta seuratoiminnan yleistä vaatimustasoa.
Näin tehtiin ensimmäistä kertaa vuoden 2017 aikana kun Pelaajan Laadukas Arki -valinnasta vastuussa olevien toiveen mukaisesti urheilutoiminnan kriteeristöä tiukennettiin tavoitteena nostaa seurojen pelaajakehitystoiminnan tasoa Suomessa. Järjestelmän on tarkoitus olla dynaaminen myös jatkossa eli on mahdollista, että kriteeristöä tarkistetaan ajan kuluessa myös seurahallinnon sekä myynnin ja markkinointiviestinnän osalta.
75 % pelaajista laatujärjestelmäseuroissa
Toukokuussa 2018 laatujärjestelmässä on mukana jo noin 190 seuraa. Mukana olevissa seuroissa pelaa 75 % kaikista rekisteröidyistä pelaajista, joita on yhteensä 140 000. Liiton (palvelu)organisaatiolle laatujärjestelmä toimii eräänlaisena toiminnanohjausjärjestelmänä, jonka avulla tavoitteena on päästä tasalaatuisiin seurakehityspalveluihin kaikilla neljällä tammikuun ylimääräisessä liittokokouksessa päätetyllä yhteistoiminta-alueella. Vaikka alueiden koko laajenikin Seurojen Palloliitto -päätösten myötä, se ei missään oloissa voi tarkoittaa liiton organisaation etääntymistä seuroista.
Tavoitteena onkin siirtää resursseja hallinnosta kentälle. Näin voimme kohdentaa olemassa olevia henkilö- ja talousresursseja aiempaa voimakkaammin ja laajemmin seurakohtaisiin kehitysprosesseihin, joilla tartutaan laatujärjestelmävierailuissa yhdessä seuran kanssa sovittuihin kehityskohteisiin. Uudistuksen myötä tavoitteena on myös resurssien aiempaa joustavampi käyttö, minkä avulla uskomme pystyvämme vastaamaan erilaisten seurojen erilaisiin palvelu- ja kehitystarpeisiin merkittävästi nykyistä vaikuttavammin. Tavoitteena on jatkossa myös hyödyntää seuroissa olevaa osaamista palvelutuotannossa.
Seurojen profiloituminen
Seurojen profiloitumisella pyritään siihen, että seurat kykenisivät liiton palveluorganisaation tukemana kirkastamaan omat tavoitteensa ja roolinsa paikallisessa ja alueellisessa jalkapallo- ja futsaltoiminnassa. Seurat ovat tässä kehitystyössä itse kuskin paikalla. Profiloitumisen kautta uskomme pystyvämme järjestämään paremmin kohderyhmäkohtaisia palveluja seurojen kehittymisen tueksi. Erityisesti ns. ”alueellisten pääseurojen” roolia toiminnan kokonaisvaltaisempina kehittäjinä halutaan vahvistaa.
Koska seuroissa on kiistatta kovaa osaamista, on luonnollista, että liiton palveluorganisaatio pyrkii ohjaamaan kehitystoimintaa suuntaan, jossa ns. pääseurojen parhaat osaajat voivat olla jatkossa osana palvelutuotannon ketjua.
Toivommekin liitossa, että kykenemme tukemaan alueellisten ja paikallisten paikkakuntastrategioiden rakentamista. Seurojen rooleja täsmentämällä uskomme pystyvämme vastaamaan ns. lähipalvelujen tarpeisiin siten, että seurat saavat toimintansa tarkoituksesta ja seurakoosta riippumatta juuri itselleen sopivia palveluja. Tässä työssä paikallinen ja alueellinen osaamisen jakaminen on merkittävässä roolissa.
Tavoitteena selkeyttää seurojen roolituksia eri alueilla
Seurayhteistyön vahvistaminen on helpommin toteutettavissa kun seurat ovat ensin selvittäneet itselleen ja alueella toimiville muille seuroille, miksi ne ovat olemassa ja mitä ne haluavat toiminnallaan saavuttaa. Liiton talenttivalmentaja- ja tutorohjelmien uudistamisessa on pyritty siihen, että vaikka noin 1M€ vuotuista tukea kohdennetaankin aiempaa pienemmälle joukolle jäsenseuroja, on ohjelmiin liitetyllä yhteistyöseuratoiminnalla haluttu korostaa tukea saavien seurojen roolia alueen muiden seurojen kehittymisen tukijana.
Tästä on jo saatu kokemusta mm. Kuopion seudulla, jossa Kuopion Palloseuran rooli alueen muiden seurojen toiminnan kehittämisen tukena on kehittynyt lupaavasti. Samaan pyritään myös kaikkien muiden tukiseurojen ja niiden yhteistyöseurojen kohdalla.
Laatu ja tavoitteellisuus on merkityksellistä jokaiselle seuralle. Se, mitä laatu kunkin seuran kohdalla tarkoittaa, on vahvasti sidoksissa seuran itselleen asettamiin tavoitteisiin. Strategiakauden tavoitteen mukaisesti jokaista suomalaista seuraa yhdistää pyrkimys siihen, että sen jokaisella toimintaryhmällä on jatkossa koulutettu ja osaava valmentaja.
Seurat hyvinvoinnin tuottajina
Seuratyön yhteiskunnallinen merkitys ei näy vain tuotettuna liikkeenä ja sitä kautta aikaan saatuna hyvinvointina yksilötasolla. 915 seurassa toimivat yli 8000 joukkuetta liikuttavat noin 110 000 lasta ja nuorta sekä noin 30 000 aikuista. Liikunnan lisäämisen ohessa seurat tarjoavat merkityksellistä ja arvokasta tekemistä noin 84 000 vapaaehtoistoimijalle sekä työllistävät päätoimisesti lähes 550 seura-ammattilaista.
Seuratoiminta on paljon enemmän kuin tehtyjä maaleja ja voitettuja tai hävittyjä matseja. Jalkapallo elämänkouluna tarjoaa toiminnassa mukana oleville lapsille, nuorille ja aikuisille fyysisen hyvinvoinnin ohella sosiaalista ja henkistä pääomaa, jota jokainen voi hyödyntää elämässään myös harrastustoiminnan ulkopuolella.
Vapaaehtoistoiminta arkioppimisen alustana
Vapaaehtoistoiminnassa ja seuratoiminnassa yleisemminkin on mahdollista saada ns. virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolista epävirallisempaa arkioppimista, joka mahdollistaa kehittymisen ja etenemisen yksilöllisillä urapoluilla. Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen näkyväksi tekemistä helpottava kehitystyö onkin erittäin ajankohtaista sekä EU:n neuvoston jo vuonna 2012 antaman suosituksen että ammatillisen koulutuksen reformin vuoksi.
On myös syytä nostaa esiin elinikäiseen oppimiseen, nuorisotakuuseen sekä (nuoriso)työttömyyden ja syrjäytymiseen ehkäisyyn liittyviä näkökulmia. Suomen Palloliitossa on aloitettu tähän liittyvä kehitystyö yhdessä Sitran, Partiolaisten ja MLL:n kanssa tavoitteena tehdä seuratoiminnassa saavutettua osaamista näkyvämmäksi ja siten tukea yksilöllisten urapolkujen edistämistä.
Timo Huttunen, apulaispääsihteeri ja seuratoiminnan valtakunnallinen vastaava
timo.huttunen(a)palloliitto.fi