Pokaali on vuosien varrella nähnyt myös monenlaista, kuten…
Cupin mestaruuspokaali koostuu kahdesta osasta, itse pokaalista ja kannesta. Kansi on useasti eksynyt pokaalista, mutta kaksikko on aina yhyttänyt toisensa lopulta. Kansi on ollut vuosien saatossa varmasti cup-mestareiden suosituin päähine, mutta tarinan mukaan vielä ei ole löytynyt niin pienipäistä cupin mestaria, jolle kansi olisi varsinaisesti päähän sopinut.
Vielä 1980-luvulla jalkapalloseuroja pyöritettiin pitkälti talkoovoimin. Seuroilla itsellään ei suuria tiloja ollut. Näin Antero Nymanin muistopalkintokin vietti yhden talven erään mestariseuran puheenjohtajan pojan huoneessa. Toki kunniapaikalla lasivitriinissä.
Tämän vuosituhannen alussa Antero Nymanin muistopalkintoa puolestaan kaipailtiin voittojuhlien jälkeisenä aamuna mestariseuran toimistolla. Huolestunut toiminnanjohtaja alkoi soitella pelaajia yksi kerrallaan läpi, mutta kaikki tuntuivat olevan autuaan tietämättömiä pokaalin kohtalosta. Viimein joukkueen kapteeni soitti takaisin ja ilmoitti, että oli vienyt pokaalin katoamisen pelossa mukanaan kotiin. Kapteeni kertoi peitelleensä pokaalin sohvalle nukkumaan, koska silloinen tyttöystävä ei kuulemma lämmennyt ajatukselle, että Antero Nyman olisi nukkunut yön heidän välissään...
Tämän kauden finaali-isäntä Valkeakoski on cup-kaupungeista varmasti se perinteisin, ja mestaruutta on Hakan toimesta juhlittukin jo 12 kertaa. Pokaali on perinteisesti kiertänyt Valkeakosken ravitsemusliikkeitä ahkerasti mestaruuden jälkeen, ja siellä on myös ”virallisesti” mitattu pokaalin vetoisuus: kahdeksan litraa.
Antero Nymanin muistopalkinto on toki ainutlaatuinen, mutta kaiverruksia lukuun ottamatta täsmälleen samanlainen pokaali on jaossa myös maailman suurimmassa koiranäyttelyssä Cruftsissa, joka järjestetään vuosittain Birminghamissa, Englannissa. IFK Mariehamn ja FC Inter taistelevat Suomen Cupissa samanlaisesta pokaalista, jonka tämän vuoden maaliskuussa vei nimiinsä terrieri McVan’s To Russia With Love - tai tuttavallisemmin ”Knopa”.