Pitäisikö jalkapallon ratkaista liikkumattomuuteen liittyviä ongelmia? Entä luoda ratkaisuja maahanmuuttokysymyksiin, kuten maahanmuuttajien integroitumiseen yhteiskuntaan? Mistä siis syntyy jalkapallon tuottama hyvä? Sitä tutkimme pelillistetyllä kyselyllä.
Homma meni näin.
Ensin syötimme peliin 20 ideaa siitä, miten jalkapallo voisi tehdä hyvää yksilölle ja tai yhteiskunnalle. Tämän jälkeen kutsuimme eri kanavissamme ihmisiä pelin äärelle. Peli esitti meidän sinne syöttämiä ideoita pareina, joista osallistujat sitten valitsivat aina paremman idean hyvän tuottamiseksi. Ja joidenkin parien näyttämisen jälkeen peli kysyi pelaajalta itseltään ideoita, jotka nousivat peliin tasavertaisesti mukaan. Näitä ideoita syntyi runsaat 160 niiden 20 siemenidean lisäksi.
Kun peliä pelasivat 182 ihmistä, jotka osallistuivat peliin yhteensä 380 ja äänestivät 3575 kertaa, syntyy tiettyä parviälyä. Toki moni ideoista oli päällekkäisiä mutta silti ideoiden parikilpailuiden voitoista ja tappioista syntyy ranking, josta voi vetää joitakin johtopäätöksiä.
Lisää pelistä tässä blogikirjoituksessa >>
Tässä äänestyksen viiden kärki:
- Terveellinen elämäntapa (liikkuminen, ravinto, lepo) ja sosiaalisuus kasvaa. Oppii toimimaan ryhmässä ja kunnioittamaan muita. Voittoprosentti 80.
- Matalan kynnyksen harjoitusmahdollisuuksia. Jalkapallon harrastaminen ehkäisee lasten syrjäytymisestä ja lisää lasten hyvinvointia. Voittoprosentti 75.
- Opettamalla lapsille hyvän tiimihengen ja toisten arvostamisen merkityksen. Voittoprosentti 72
- Tarjoamalla kaikille mahdollisuuden harrastaa riippumatta taloudellisesta tilanteesta, sukupuolesta tai muusta taustasta. Voittoprosentti 67.
- Kiinnittää huomiota pelaajien hyvään kohteluun, opettaa huomaamatta käytöstapoja mm tervehtiminen kun tulee treeneihin, kaverin kannustaminen. Voittoprosentti 67.
Mitä vastaajajoukon äänestyksen rankingista voi päätellä? Ensinnäkin sen, että kaikkein tärkein niin yhteiskunnallinen kuin yksilöllinen hyvä, jota jalkapallo voi tuottaa, on järjestää jalkapallotoimintaa. Voidaankin – melkein – väittää, että jalkapallotoiminta on itseisarvoisesti hyvän tuottamista.
Toisin tämä olisi liian suoraviivainen leikkaus maalille. Heti pelin viiden kärki nimittäin asettaa sekä sisällölle että toiminnan toteuttamiselle myös vaatimuksia. Vaatimukset liittyvät kasvatuksellisiin tavoitteisiin ja harrastuksen saavutettavuuteen.
Jalkapallon yksilölle ja yhteiskunnalle tuottama hyvä syntyy tämän kyselyn perusteella kasvatuksellisesti laadukkaasta sisällöstä. Ja toisaalta hyvän tekeminen mahdollistuu, kun toiminta järjestetään kustannustehokkaasti tai ainakin siten, että harrastamisen mahdollisuudet ovat monipuoliset. Eli on tärkeää, että tarjolla on hinnaltaan ja sisällöltään eri tyyppistä toimintaa.
Ideat jalkapallon roolista yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana eivät saavuttaneet samanlaista menestystä kuin edellä mainittu top 5 -ideat. Toisaalta hyvien ideoiden joukossa sijoittuminen ylimpään kolmannekseen, on merkki näidenkin kysymysten arvostuksesta. Sinne sijoittuivat niin ikääntyneiden ihmisten liikuttaminen, erilaisuuden hyväksyminen sekä liikkumattomuuden ratkaisuihin liittyviä ideoita (jota matalan kynnyksen toiminnankin voidaan ajatella olevan).
Jalkapallo tekee joka päivä seuroissamme hyvää niin yksilöille kuin yhteiskunnalle kokonaisuutena. Tämän pelin tuloksena voidaan kuitenkin pitää perustoiminnan arvostuksen lisäksi myös lukuisia yksittäisiä ideoita (tutustu blogin lopussa), joita osallistujat syöttivät peliin.
On tärkeää, että tiedostamme sen hyvän, jota jalkapallotoiminta tuottaa. Sillä kehittämisen keskellä joskus hyvät rakenteet, joita olisi syytä vain korostaa, jäävät jalkoihin. Samalla on tärkeä nähdä myös uusia mahdollisuuksia. Sillä se mikä synnyttää hyvää, on tärkeää.
Tästä pelin kokonaisrankingiin.
Veli-Matti Rinnetmäki
Kirjoittaja on Palloliiton kehityspäällikkö (Seurojen Palloliitto)