Suomen Cupin erillismääräykset / Finlands Cups särskilda bestämmelser

NAISTEN SUOMEN CUPIN ERILLISMÄÄRÄYKSET 2019

Miesten Suomen Cup 2019 –
Miesten Kakkosen Cup 2019 –

Suomen Cup

Suomen Cup pelataan kaksivaiheisena niin, että aluksi pelattavien karsintakilpailuiden kautta 16 joukkuetta pääsee Suomen Cupin, jossa pelataan perinteisellä cupin pelitavalla finaaliin asti.

Karsinta Suomen Cupiin (16 joukkuetta) tapahtuu neljän eri karsintakilpailun kautta, joita ovat;

a) Veikkausliigajoukkueiden karsintalohkot
b) Ykkösen joukkueiden karsintalohkot
c) Kakkosen Cup -kilpailu ja
d) Regions’ Cup

a) Veikkausliigajoukkueiden karsintalohkot

Tulevan kauden Veikkausliigan joukkueet jaetaan kahteen kuuden joukkueen lohkoon, jossa joukkueet pelaavat yksinkertaisen sarjan. Lohkojako tehdään maantieteellisellä perusteella.

Palloliiton liittohallitus on Veikkausliigan hallituksen esityksestä 22.10.2018 muokannut Liigajoukkueiden lohkomuodostusta niin, että lohkot muodostetaan maantieteellisin perustein. Lohkon joukkueet asetetaan paremmuusjärjestykseen edelliskauden sarjajoukkuekilpailun menestyksen perusteella niin, että arvontakaaviossa kolme parasta joukkuetta saavat rankingjärjestyksensä perusteella numeroinnin 1. – 3. valmiiseen kaavioon, jossa kyseisille joukkueille tulee kolme kotiottelua. Kolme jäljellä saavat rankingjärjestyksensä numeroinnin 4. – 6. , ja heille tulee kaaviossa kaksi kotiottelua.

Lohkon sisäinen otteluohjelma arvotaan (valmis malli), kuitenkin siten, että lohkon kolme parasta edelliskauden joukkuetta saavat osakseen kolme kotiottelua.

Karsintalohkon päätyttyä, kunkin lohkon neljä parasta (4) joukkuetta jatkavat Suomen Cupiin.

b) Ykkösen joukkueiden karsintalohkot

Tulevan kauden Ykkösen joukkueet jaetaan kahteen viiden joukkueen alkulohkoon, jossa joukkueet pelaavat yksinkertaisen sarjan. Lohkojako tehdään vapaalla arvonnalla.

Jokaisella joukkueella on lohkossaan kaksi kotiottelua ja kaksi vierasottelua.

Karsintalohkon päätyttyä, kunkin lohkon kaksi (2) parasta joukkuetta jatkavat Suomen Cupiin.

c) Kakkosen Cup

Tulevan kauden Kakkosen joukkueet sekä sarjasta edellisen kauden jälkeen Kakkosesta pudonneet joukkueet voivat ilmoittautua Kakkosen Cup -kilpailuun, joka samalla toimii karsintakilpailuna Suomen Cupiin. Ilmoittautuneet joukkueet jaetaan maatieteellisesti muodostettaviin kolmen (3) joukkueen alkulohkoihin. Mikäli ilmoittautuneiden joukkueiden lukumäärä ei ole jaollinen kolmella, pelataan, lähtökohtaisesti Helsinki-Uudenmaan alueella, enintään kahdessa neljän joukkueen alkulohkossa.  

Joukkueet pelaavat alkulohkoissaan keskenään yksinkertaisen sarjan, jonka jälkeen lohkon voittaja, ja/tai erikseen määriteltävät 2. parhaat joukkueet jatkavat Kakkosen Cupin cup-vaiheeseen.

Kun ilmoittautumisten jälkeen tiedetään lopullinen Kakkosen Cupin osallistujamäärä, määritellään alkulohkoista eteneminen sekä alkulohkojen jälkeen käytävän cup-vaiheen kulku. Todennäköisimmin, alkulohkojen jälkeen pelataan yksi tasauskierros (johon tarpeen mukaan pääsee osa lohkoissaan 2. sijoittuneista), tämän jälkeen jatketaan cup-kaaviolla pelaten joukkuemäärän karsimista kahdeksasta neljään ja neljästä kahteen. Kakkosen Cupin finalistit etenevät suoraan Suomen Cupiin.

Tämän lisäksi Kakkosen Cupin finalistit pelaavat keskenään kilpailun voitosta finaalissa, joka järjestetään myöhemmin kilpailukauden aikana.

d) Regions’ Cup

Regions’ Cup on oma erillinen kilpailunsa, jonka kilpailutapa ja säännöt on määritelty erikseen, ja se toimii neljäntenä karsintapolkuna Suomen Cupiin. Kilpailun kaksi finalistia ovat oikeutettuja osallistumaan seuraavan kalenterivuoden aikana pelattavaan Suomen Cupiin.

Kilpailun aikataulutus

Tarkka yksityiskohtainen kilpailukalenteri ja aikataulutus määritellään jokaiselle kaudelle erikseen.  Viitteellinen aikataulutus on seuraava:

a) Veikkausliigajoukkueiden karsintalohkot pelataan 20.1-15.3. välisenä aikana
b) Ykkösen joukkueiden karsintalohkot pelataan 20.1-15.3. välisenä aikana
c) Kakkosen Cup, sen alkulohkot ja cup-vaihe pelataan 20.1-15.3. välisenä aikana, ja sen finaali Suomen Cupin finaalin yhteydessä kesäkaudella
d) Regions’s Cup pelataan edellisen kalenterivuoden aikana
e) Suomen Cupin kolme ensimmäistä kierrosta (neljännesväliserät, puolivälierät ja välierät) pelataan 18.3 - 5.4. välisenä aikana
f) Suomen Cupin finaali pelataan nykykäytännön mukaan vuorovuosittain toukokuussa (arvokisavuosi) tai kesäkuussa
 

Kilpailun kulku

Kilpailun järjestäjä asettaa ehtoja kilpailun etenemiselle Veikkausliigan ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkojen sekä Kakkosen Cupin osalta. Yksityiskohtaisissa (kausikohtaisessa) erillisohjeissa määritellään tarkemmin pelipäivät, kellonaikarajoitukset ja kilpailun alkamiseen/loppumiseen liittyvät säännöt. Erillisohjeet tehdään, kun tiedetään Palloliiton mediasopimuksen asettamat rajoitteet ja toiveet. Edellä mainittujen rajoitteiden ja toiveiden tulee olla tiedossa ennen kuin arvonnat voidaan suorittaa ja karsintakilpailuiden lohkojaot ja otteluohjelmat tehdä.

Arvonnat

Veikkausliigan joukkueet arvotaan kahteen eri karsintalohkoon arvontatilaisuudessa, joka pidetään marraskuussa (tavoite). Kun joukkueet on arvottu lohkoihin, suoritetaan vielä arvonta kunkin joukkueen ohjelmakaaviosta. Lohkon kolme parasta joukkuetta (edelliskauden sarjasijoituksen perusteella) arvotaan kaavioon, jossa heillä jokaisella on kolme kotiottelua. Lohkon kolme muuta joukkuetta arvotaan kaavioon, jossa joukkueille tulee kaksi kotiottelua.

Ykkösen joukkueet arvotaan kahteen eri karsintalohkoon arvontatilaisuudessa, joka pidetään marraskuussa. Arvonnassa jokaiselle joukkueelle määräytyy numero, jonka perusteella joukkueen otteluohjelma määräytyy valmiiseen kaavioon. Jokaisella joukkueella on kaaviossa kaksi kotiottelua, ja kaksi vierasottelua.

Kakkosen Cupin cup-vaiheen arvonta suoritetaan helmikuun alussa, kun Kakkosen Cupin alkulohkojen ottelut on pelattu/ovat loppumaisillaan. Cup-vaiheen ensimmäinen arvonta (mahdollinen tasauskierros ja ensimmäinen varsinainen kierros) suoritetaan maatieteellisesti painotetuista arvontakoreista. Cup-vaiheen toisen kierroksen arvonnassa ja siitä eteenpäin kaikki joukkueet ovat samassa arvontakorissa ilman maantieteellistä asettelua.

Suomen Cupin (16 joukkuetta) arvonta suoritetaan 10 – 17.3. välisenä aikana. Veikkausliigajoukkueiden karsintalohkoista jatkoon päässeet kahdeksan joukkuetta asetetaan samaan arvontakoriin, ja muut joukkueet (neljä Ykkösen joukkueiden karsintalohkoista jatkoon päässyttä, Kakkosen Cupin finalistit (2) ja Regions’ Cupin edellisvuoden finalistit (2)) toiseen arvontakoriin. Arvonta suoritetaan ilman maantieteellistä asettelua.

Puolivälieräarvonta ja välieräarvonta voidaan tehdä kaavioon valmiiksi ensimmäisen kierroksen (16) yhteydessä, tai sitten puolivälierät ja välierät arvotaan erikseen heti edellisen kierroksen jälkeen. Päätöksen arvontojen aikataulusta tekee Palloliiton kilpailutoiminto vuosittain.

Kotietu

Suomen Cupin ensimmäisellä kierroksella (16 joukkuetta), alempisarjalainen saa aina kotiedun. Tästä eteenpäin arvonta määrittelee kotijoukkueen.

Farmisopimussuhteessa olevien joukkueiden pelaaminen

Joukkueet, jotka ovat toisiinsa nähden farmisopimussuhteessa, asetellaan pelaamaan vastakkain puolivälierävaiheessa, mikäli molemmat ovat edenneet sinne asti. Tällaisessa tapauksessa, kotijoukkuestatus kuitenkin arvotaan.

Täydennysmenettelyt ja poikkeamat lohkopelivaiheen muodostamisessa

Mikäli seuralla on sarjapaikka Veikkausliigassa tai Ykkösessä, mutta se ei hae tai ei saa lisenssiä Veikkausliigaan tai Ykköseen, menettää se osallistumisoikeuden myös ao. sarjatason vastaavassa Suomen Cupin karsintakilpailussa (karsintalohkossa). Paikka karsintalohkossa täydennetään vastaavan sarjatason sarjamuotoisen kilpailun täydennysmenettelyssä ensimmäisenä olevan lisenssin myöntämisen edellytykset täyttäneen seuran joukkueella.

Kakkosen Cupissa, joukkueen jäädessä pois alkulohkon peleistä syystä tai toisesta, käytettävissä olevia täydennysmenettelymalleja on kaksi, ja näistä valitaan ajankohtaan nähden sopivin vaihtoehto.

Ensisijaisesti täydennys tehdään muutoksin, jossa jokin mahdollinen neljän joukkueen lohko muutetaan kolmen joukkueen lohkoksi, ja samanaikaisesti tehdään maantieteellisesti tarvittavia korjauksia ennalta aseteltuihin lohkoihin. Mikäli täydennystä ei voida suorittaa (kilpailuvalmisteluiden ollessa jo liian pitkällä), pelataan kahden joukkueen lohkossa kaksiosainen ottelupari, jossa on voimassa ns. vierasmaalisääntö lohkojärjestyksen 1. ja 2. arvioimiseksi. Kaksiosaisessa otteluparissa suoritetaan tarvittaessa rangaistuspotkukilpailu heti virallisen peliajan jälkeen (ei jatko-ottelua), paremmuuden ratkaisemiseksi.

Mikäli Kakkosen sarjakilpailuun on tehty täydennys, ja kyseinen joukkue haluaa osallistua Kakkosen Cupiin, takaraja mahdolliseen jälki-ilmoittautumiseen on 31.12., mikä voi vielä aiheuttaa muutoksia aiemmin ilmoitettuihin lohkojakoihin.

Regions’ Cupin kahden joukkueen kiintiötä voidaan täydentää joukkueella, joka on välierissä hävinnyt finalistille, joka syystä tai toisesta ei osallistu Suomen Cupiin. Mikäli kyseinen joukkue ei ole halukas osallistumaan Suomen Cupiin, tarjotaan paikkaa vielä toiselle Regions’ Cupissa välierässä hävinneelle joukkueelle. Mikäli tämäkään ei ole valmis ottamaan paikkaa vastaan, täydennysmenettelyprosessia ei jatketa, vaan tällaisen joukkueen vastustajaksi arvottu Veikkausliigan joukkue jatkaa suoraan Suomen Cupin puolivälieriin.

Mikäli Regions’ Cupin finalisti on noussut tulevalle kaudelle Kakkoseen, se voi vapaasti ilmoittautua Kakkosen Cupiin. Tämä kilpailun menestyksestä riippumatta, joukkueella on Regions’ Cupin kautta saatu kiintiöpaikka Suomen Cupin neljännesvälierissä (16). Mikäli joukkue saavuttaisi Suomen Cupin paikan myös Kakkosen Cupin kautta, tämän täydennyspaikkaa tarjotaan joukkueelle, joka hävisi finalistille Kakkosen Cupin välierissä. Mikäli tämä ei ota paikkaa vastaan, tarjotaan paikkaa vielä toiselle Kakkosen Cupissa välierässä hävinneelle joukkueelle. Mikäli tämäkään ei ole valmis ottamaan paikkaa vastaan, täydennysmenettelyprosessia ei jatketa, vaan tällaisen joukkueen vastustajaksi arvottu Veikkausliigan joukkue jatkaa suoraan Suomen Cupin puolivälieriin.

Pelitapa

Lohkopelivaiheessa peliaika on 2 x 45 minuuttia.

Pudotuspelivaiheessa peliaika on 2 x 45 minuuttia. Jos ottelu päättyy tasan, pelataan 2 x 15 minuutin jatko-ottelu. Jos toinen joukkueista tekee enemmän maaleja jatko-ottelussa, on se voittaja. Jos jatko-ottelukin päättyy tasan, suoritetaan rangaistuspotkukilpailu. Voittanut joukkue etenee seuraavalle kierrokselle.

Osallistumisoikeus ja -velvollisuus

Lisenssin määrittämä osallistuminen

Veikkausliigan ja Ykkösen joukkueet ovat sarjakohtaisten lisenssimääräysten perusteella velvoitettuja osallistumaan Suomen Cupiin ja sen karsintakilpailuun.

Kakkosen Cup

Kakkosen Cupiin saavat ilmoittautua kaikki Kakkosen joukkueet (36) sekä edellisen kauden päätteeksi Kakkosesta pudonneet joukkueet (9).

Mikäli Kolmosesta nousee enemmän kuin yhdeksän joukkuetta Kakkosen sarjakilpailuun täydennysmenettelyjen kautta, näillä kaikilla on oikeus ilmoittautua Kakkosen Cupiin, kun ilmoittautuminen tehdään ennen 31.12. takarajaa.

Regions’ Cup

Regions’ Cupin erillismääräyksissä on määritelty osallistumisoikeus Kolmosen ja alempien tasojen joukkueille. 

Ilmoittautuminen ja oikeudet sekä velvollisuudet

Ilmoittautuessaan Suomen Cupiin ja sen karsintakilpailuihin seura hyväksyy samalla seuraavaa:

  • Palloliitolla on oikeus sekä karsintakilpailuissa että Suomen Cupissa määrätä, millä palloilla ottelut on pelattava.
  • Suomen Palloliitto omistaa kaikki oikeudet liittyen Suomen Cupin finaaliin.
  • Suomen Cupin finaalissa joukkueet ovat velvoitettuja käyttämään Suomen Cupin finaalin hihamerkkiä pelipaidoissaan. Suomen Palloliitto vastaa hihamerkkien tekokustannuksista ja seurat kiinnityskustannuksesta paitoihin.

Pelioikeus

Pelaaja voi pelata vain yhdessä seurassa ja joukkueessa Suomen Cupin karsintakilpailuissa (Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot), Suomen Cupissa ja/tai Kakkosen Cupissa. Pelaajan katsotaan pelanneen ottelussa, jos hän on pelannut osankin siitä. Edellisestä poiketen, pelaaja voi kuitenkin Regions’ Cupin päätyttyä vaihtaa seuraa tai seuran sisällä joukkuetta, ja pelata sen jälkeen toisessa joukkueessa Suomen Cupin karsintakilpailuita (Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot), Suomen Cupia ja/tai Kakkosen Cupia.

Talousasiat
 

OSALLISTUMISMAKSUT

Veikkausliigajoukkueet 1000
Ykkösen joukkueet 500
Kakkosen Cup / Suomen Cup 200
Muut sarjatasot Regions' Cupin ilmoittautumismaksulla
   

laiminlyöntimaksut

 
Kilpailun keskeyttäminen ennen 10.1.    1020
Kilpailun keskeyttäminen 11.1. jälkeen 2040
   

PALKINNOT

 
Suomen Cup voittaja 50.000
Suomen Cupin finaalin hävinnyt 10.000
Kakkosen Cupin voittaja 5.000
Kakkosen Cupin finaalin hävinnyt 1000

Suomen Cupin voittanut joukkue saa haltuunsa Suomen Cupin kiertopalkinnon. Joukkueen on palautettava kiertopalkinto Suomen Palloliittoon samana vuonna 30.9. mennessä

Pinnarahat ja kilometrikorvaukset

  • Veikkausliigajoukkueiden karsintalohkossa voitosta maksetaan 500 € ja tasapelistä 100 €. Osallistuvat seurat vastaavat karsintalohkossa omista matkakustannuksistaan 1000km saakka. Yli tuhannen kilometrin kokonaismatkustuskilometreistä karsintalohkossa korvataan seuralle 1€/km.
  • Ykkösen joukkueiden karsintalohkossa vierasjoukkueelle maksetaan kilometrikorvaus 1€/km, jossa kuitenkin on omavastuu 100km ja yläraja 1000 km per ottelu
  • Kakkosen Cupissa, vierasjoukkueelle maksetaan kilometrikorvaus 1€/km, jossa kuitenkin on omavastuu 100km ja yläraja per ottelu 1000 km

Kilpailun järjestäjä laskee etäisyydet ja suorittaa korvaukset seuroille ennen Suomen Cupin karsintakilpailuiden ja/tai Kakkosen Cupin alkulohkojen otteluiden alkamista, 15.1.2019. Korvausten maksamisessa ei huomioida mahdollisten ottelusiirtojen ja/tai peruutettujen/keskeytettyjen otteluiden uusimisesta aiheutuvia lisämatkustuskilometrejä.

  • Pääsylippu- ja muut tuotot sekä ottelutapahtuman järjestelykulut

    Finaali:
    Finaalissa Palloliitto vastaa kaikista ottelun järjestelykuluista ja saa puolestaan pitää kaikki pääsylipputuotot ja muut ottelutapahtuman tuotot. Mikäli finaali järjestetään yhteistyössä finaalin kotijoukkueen kanssa, Palloliitto sopii kotijoukkueen kanssa ehdoista erikseen.

    Muut ottelut:
    Muissa otteluissa kotijoukkue vastaa automaattisesti kaikista ottelun järjestelykuluista ja saa puolestaan pitää kaikki pääsylipputuotot ja muut ottelutapahtuman tuotot. Mikäli välierät päätetään järjestää keskitetysti, sovelletaan samoja ehtoja kuin finaalitapahtumassa.

  • Yhteistyökumppanuudet

    Finaalia lukuun ottamatta kotijoukkueella on oikeus pitää omat kumppaninsa näkyvyydet esillä olemassa olevien sopimustensa puitteissa. Haastattelujen taustaseinänä pidetään kuitenkin Palloliiton määräämää ja toimittamaa taustaseinää. Kotijoukkue voi tehdä haastatteluja mahdollisiin omiin kanaviinsa käyttäen taustaseinää, jossa kotijoukkueen kumppanit ovat näkyvillä.

    Palloliitolla on oikeus kaikissa otteluissa ottaa kentänlaidalta käyttöönsä 24 metriä (tai vastaava määrä Led-aikaa) mainostilaa. Finaalissa kentänlaitamainonta on kokonaisuudessaan ja yksinoikeudella Palloliiton käytössä.

  • Erotuomaripalkkiot
    Erotuomaripalkkiot vahvistetaan ennen kilpailun alkua. Palloliitto hoitaa keskitetysti Veikkausliigajoukkueiden ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkojen, Suomen Cupin ja Kakkosen Cupin otteluiden erotuomarimaksut.

Erotuomaritoiminta / asettelut

Palloliitto asettelee erotuomarit Veikkausliigajoukkueiden ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkojen sekä Miesten Suomen Cupin otteluihin. Palloliitto asettelee erotuomarit Kakkosen Cupiin ja piiri asettelee peleihin avustavat erotuomarit.

Olosuhdemääräykset

Veikkausliigajoukkueiden ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot:

Pelikentän minimikoko on 95 x 55m. Kentän suosituskoko on 105 x 68m. Pelikentän päällyste on Suomen Palloliiton hyväksymä jalkapallonurmi. Kentällä on oltava vähintään 500 luxin valaistus. Joukkueita ja erotuomaristoa varten on varattava erilliset pukuhuoneet, suihkutilat ja wc-tilat, jotka on oltava yksinomaan heidän käytettävissä 60 minuuttia ennen ottelua ja vähintään 30 minuuttia ottelun jälkeen.
Pelikentällä on oltava äänentoistolaitteet ja tulostaulu, sekä tulospalvelussa tarvittavat laitteet, sekä tietoliikenneyhteydet. Ottelupaikalla tulee olla katsomo, jossa on istumapaikat vähintään 200 hengelle.
Katsomoiden välittömässä läheisyydessä tulee olla yleisön saniteettitilat ja yleisönpalvelutilat.
Vierasjoukkueen kannattajille tulee osoittaa erillinen katsomonosa palveluineen.

Kakkosen Cup:

Pelikentän minimikoko on 95 x 55m. Kentän suosituskoko on 105 x 68m. Pelikentän päällyste on Suomen Palloliiton hyväksymä jalkapallonurmi. Kentällä on oltava vähintään 300 luxin valaistus. Joukkueita ja erotuomaristoa varten on varattava erilliset pukuhuoneet, suihkutilat ja wc-tilat, jotka on oltava yksinomaan heidän käytettävissä 60 minuuttia ennen ottelua ja vähintään 30 minuuttia ottelun jälkeen.
Pelikentällä on oltava äänentoistolaitteet ja tulostaulu, sekä tulospalvelussa tarvittavat laitteet, sekä tietoliikenneyhteydet. Katsomoiden välittömässä läheisyydessä tulee olla yleisön saniteettitilat ja yleisönpalvelutilat.

Suomen Cupin neljännesvälierät (16 joukkuetta) ja puolivälierät:

Kentän minimikoko on 100 x 64m. Kentän suosituskoko on 105 x 68m. Pelikentän päällyste on Suomen Palloliiton hyväksymä jalkapallonurmi. Kentällä on oltava vähintään 500 luxin valaistus. Joukkueita ja erotuomaristoa varten on varattava erilliset pukuhuoneet, suihkutilat ja wc-tilat, jotka on oltava yksinomaan heidän käytettävissä 60 minuuttia ennen ottelua ja vähintään 30 minuuttia ottelun jälkeen.
Pelikentällä on oltava äänentoistolaitteet ja tulostaulu, sekä tulospalvelussa tarvittavat laitteet, sekä tietoliikenneyhteydet. Ottelupaikalla tulee olla katsomo, jossa on istumapaikat vähintään 200 hengelle.
Katsomoiden välittömässä läheisyydessä tulee olla yleisön saniteettitilat ja yleisönpalvelutilat.
Vierasjoukkueen kannattajille tulee osoittaa erillinen katsomonosa palveluineen.

Suomen Cupin välierät ja finaali:

Kentän minimikoko on 100 x 64m. Kentän suosituskoko on 105 x 68m. Stadionin tulee täyttää minimissään UEFA Cat 2 tason vaatimukset (UEFA Stadium Infrastructure Regulations, Edition 2018).

Finaalin pelipaikka:

Suomen Cupin finaali pelataan toisen finalistin kotistadionilla. Pelipaikka määräytyy seuraavasti:

  • Stadionin on oltava vähintään UEFA Cat 2 luokiteltu (UEFA Stadium Infrastructure Regulations, Edition 2018), ja jos toisella finalistilla ei ole vähintään tämän tason stadionia, pelataan peli stadionilla, joka täyttää minimivaatimuksen.
  • Mikäli molemmat finalistit pelaavat riittävän stadionluokituksenmukaisella areenalla, niin valinta kohdistuu siihen paikkakuntaan, jossa finaalin järjestämisestä on kulunut enemmän aikaa. Jos kumpikaan ei ole isännöinyt Suomen Cupin finaalia, arpa ratkaisee.

Yleistä olosuhteista:

Poikkeuslupia voidaan näistä erityisvaatimuksista myöntää. Poikkeuslupa-anomukset tulee toimittaa Suomen Palloliiton kilpailutoimintoon välittömästi, kun jokin potentiaalinen ongelma tulee tietoisuuteen.

Palloliitolla on oikeus määrätä peli pelattavaksi puolueettomalla, tai vierasjoukkueen kentällä Cupin jokaisessa pelivaiheessa, kun olosuhde- ja /tai kilpailuteknistä esteistä johtuen pelin järjestäminen kotijoukkueen haluamalla kentällä ei ole mahdollista. Mikäli peli siirretään Palloliiton toimesta pois kotijoukkueen kentältä/hallista, Palloliitto päättää myös muutoksen taloudellisista ehdoista mahdollisimman tasaisesti molemmille osapuolille.

Mediaoikeudet, markkinointiin, viestintään ja televisiointiin/striimaamiseen liittyvät määräykset

Suomen Cupin karsintakilpailut (Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot) ja Kakkosen Cup

Osallistuvat seurat luovuttavat kaikki oikeudet kilpailun järjestäjänä toimivalle Palloliitolle, jotta Palloliitolla on mahdollisuus paketoida oikeudet ja myydä edelleen keskitetysti oikeuksista kiinnostuneille. Mikäli Palloliitto myy vain osan otteluiden mediaoikeuksista, pakettien ulkopuolelle jäävät oikeudet palautuvat seuroille automaattisesti 31.12.2018, jonka jälkeen seurat voivat itse sopia oikeuksista. Palloliitto pyrkii kokonaisuuden kannalta mahdollisimman hyvään lopputulokseen sekä ottaa huomioon seurojen tasapuolisen kohtelun. Mikäli oikeuksia palautuu seuroille, seurat sitoutuvat siihen, ettei oikeuksia luovuteta vastikkeetta tuotteen arvon säilyttämiseksi tulevaisuudessa.

Suomen Cup

Suomen Cupin otteluiden - Neljännesvälierät (8), Puolivälierät (4), Välierät (2) ja Finaali (1) - mediaoikeudet ovat Palloliitolla. Mikäli jokin ottelu jää syystä tai toisesta tehdyn/tehtävän mediaoikeussopimuksen ulkopuolelle ja asiasta erikseen sovitaan, Palloliitto voi luovuttaa finaalia lukuun ottamatta ottelun mediaoikeudet kotijoukkueelle.

Tulospalvelu

Suomen Cupin karsintakilpailuissa (Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot), Suomen Cupissa ja Kakkosen Cupissa kotijoukkue ylläpitää normaalia live-seurantaa TASO-järjestelmässä.

Alustavat pelaajaluettelot tulee ilmoittaa 4h ennen peliä, ne tehdään julkiseksi 3h ennen peliä, kokoonpanot tarkistetaan erotuomaripalaverissa 75min ennen ottelua ja vahvistetut pelaajaluettelot julkistetaan 60min ennen ottelun alkua.

Kurinpito / Varoitukset ja kentältäpoistot

Vastalauseet

Vastalauseet on tehtävä kilpailumääräysten mukaisesti.

  • Koska sekä Suomen Cupin karsintakilpailuiden, Suomen Cupin että Kakkosen Cupin pelirytmi edellyttää tulosten nopeata varmistumista, niin kilpailumääräyksistä poiketen vastalause on aina tehtävä 24 tunnin kuluessa ottelun päättymisestä molemmissa kilpailuissa. Samoin vastine on annettava 24 tunnin kuluessa vastinepyynnön tiedoksisaannista. Liiton toimiston tekemästä päätöksestä ei voi valittaa vastalauselautakunnalle.

Varoitusten ja kentältäpoistojen kertyminen, ja niiden vaikutus sarjapeleihin

  • Suomen Cupissa (naiset ja miehet), näiden karsinnoissa tai Kakkosen Cupissa saadut varoitukset kerryttävät eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta varoitustiliä vain kyseisissä kilpailuissa (Kakkosen Cup katsotaan osaksi Suomen Cupia). Katso asiasta tarkemmin varoituksia ja kentältä poistoja koskevat säännöt.
  • Varoitusten kertyminen on kilpailukohtaista ja henkilökohtaista. Ottelutuloksen muutoksella tai mitätöinnillä ei ole vaikutusta pelaajaan saamiin varoituksiin tai niistä seuraaviin pelikieltoihin.

Muita kilpailutoiminnan/kilpailutapahtuman erillismääräyksiä

Pelaajien rekisteröinti ja ”testipelaajan” siirtomaksun palautus

Suomen Cupin karsintakilpaluiden (Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkot), Suomen Cupin sekä Kakkosen Cupin ottelut ovat virallisia otteluita, joissa ei voi peluuttaa edustusoikeudetonta pelaajaa.

Edustusoikeuden siirron taloudellisen riskin kohtuullistamiseksi noudatetaan Palloliiton kilpailumääräysten lisäksi seuraavaa: Jos pelaajasopimus ja edustusoikeuden siirto on rekisteröity ja edustusoikeiden siirtomaksu maksettu sen jälkeen, kun siirtoikkuna on kyseisen kilpailuvuoden tammikuussa auennut, niin seuralle palautetaan 80 % kansainvälisestä siirtomaksusta, mikäli pelaajasopimus päätetään viikon sisällä karsinta- tai alkulohkon päättymisestä (seuran viimeisestä karsinta- tai alkulohkon ottelusta laskettuna). Siirtomaksun palautusvaatimus on tehtävä 30.4.2019 mennessä, ja se koskee ainoastaan kansainvälisen siirtomaksun palautusta. Lisäksi ehtona on, että pelaaja on pelannut edustamassan joukkueessa, jossakin Suomen Cupin karsintapeleistä.

Vaihtopelaajien määrä ja Vaihto-oikeus

Suomen Cupin karsintakilpailuissa, Suomen Cupissa ja Kakkosen Cupissa pöytäkirjaan saa merkitä seitsemän vaihtopelaajaa. Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkojen ja Kakkosen Cupin alkulohkojen otteluissa joukkueella on oikeus viiteen (5) pelaajavaihtoon. Suomen Cupissa ja Kakkosen Cupin cup-vaiheessa joukkueella on oikeus kolmeen (3) pelaajavaihtoon. Tästä poiketen, mikäli joukkue on jo tehnyt kolme (3) vaihtoa varsinaisen peliajan aikana, on sillä oikeus tehdä neljäs vaihto jatko-ottelussa.

Pallopojat

Kotijoukkueen tulee kutsua riittävä määrä pallopoikia jokaiseen otteluun.

Pelipallot

Palloliitolla on oikeus määritellä ottelun pelipallot sekä Suomen Cupin karsintakilpailuissa (muut kuin Regions’ Cup) että Suomen Cupissa. Mahdollinen pelipallosopimuksen sisältö kerrotaan seuroille ennen karsintakilpailuiden (muut kuin Regions’ Cup) alkua, ja mikäli tällaista sopimusta ei ole syntynyt, ottelut pelataan kotijoukkueen palloilla.

Stadionvaraukset

Kotijoukkue vastaa kenttien/hallien/stadioneiden varauksesta otteluita varten

Ottelusiirrot

Kun otteluohjelma on lyöty lukkoon, ottelusiirtoja sallitaan vain force majeure-tapausten takia. Mahdollisesta ottelusiirrosta päätökset tekee Palloliiton kilpailutoiminto.

Kenttävarausten kesto ja lämmittelyajat, otteluiden alkamisajat

  • Veikkausliiga- ja Ykkösen joukkueiden karsintalohkojen otteluissa pelikentän tulee olla vapaa lämmittelylle viimeistään 45 min ennen ottelun alkamaista (suositus 60 min)
  • Kakkosen Cupin otteluissa pelikentän tulee olla vapaa lämmittelylle viimeistään 30 min ennen ottelun alkamista (suositus 45 min)
  • Suomen Cupin otteluissa pelikentän tulee olla vapaa lämmittelylle viimeistään 60 min ennen ottelun alkamista
  • jatko-ottelua, ja sen jälkeen mahdollisti seuraavaa rangaistuspotkukilpailua varten, tulee varata aikaa vähintään 45 min (suositus 60 min)
  • tauon kesto kaikissa otteluissa on 15 min, ja tästä voidaan poiketa (lyhyempi tauko) poikkeustapauksissa, josta päättää erotuomari
  • arkiottelut saavat alkaa aikaisintaan kello 17:00, ja viikonloppupelit aikaisintaan kello 13:00. Viikonloppupelit voivat alkaa aikaisemmin, vierasjoukkueen suostumuksella. Näissä asioissa lopullisen päätöksen tekee kuitenkin Palloliiton kilpailutoiminto.

Kilpailukalenteri ja pelipäivät (viikonpäivät)

  • Palloliitto määrittelee kauden 2019 kilpailukalenterin loppukesän/alkusyksyn 2018 aikana, jonka jälkeen kilpailukalenteri voidaan vahvistaa myös Suomen Cupin karsintakilpaluiden, Suomen Cupin ja Kakkosen Cupin osalta.