Piirin henkilöstömanuaali

Piirin henkilöstömanuaali

Sisältö

Säännöllinen työaika ja vapaiden kertyminen                                                                                
Vapaapäivät, sairastuminen, muut poissaolot ja vapaat                                                                
Etätyöpäivät                                                                                                                                    
Matkat ja matkakustannusten korvaukset                                                                                      
Palkanmaksu ja verokortit                                                                                                              
Palkkausjärjestelmä                                                                                                                       
Vuosilomakäytännöt                                                                                                                       
Kehityskeskustelut, toimenkuva, koulutus ja kehitys                                                                     
Sisäinen viestintä                                                                                                                           
Kokous- ja palaverikäytännöt                                                                                                         
Työterveysasiat ja -käytännöt                                                                                                        
Henkilökunnan huomioiminen                                                                                                        
Jalkapallon ja/tai futsalin harrastaminen                                                                                        
Sivutoimet                                                                                                                                      
Esteellisyys eli jääviys järjestötoiminnassa                                                                                   
Piirihallituksen ja toimiston pelisäännöt                                                                                          
Toimiston pelisäännöt                                                                                                                     

 

Tähän dokumenttiin on koottu piirin henkilöstön perehdytykseen, työskentelyyn ja johtamiseen liittyvät yhteiset toimintatavat. Tämän lisäksi toimintaa ohjaavat piirihallituksen vuosittain vahvistama matkustussääntö sekä laaditty talousohjesääntö. Tarvittaessa henkilöstömanuaalia voidaan muokata vuosittain. Manuaalin päivittämisestä vastaa piirijohtaja.

Säännöllinen työaika ja vapaiden kertyminen

Säännöllinen työaika on 37,5h ja sen tulee pääsääntöisesti ajoittua maanantain ja perjantain väliin. Jokainen työntekijä on velvollinen seuraamaan työaikaansa työajankirjauksen (excel) avulla. Työaikaseurantaan kirjataan toteutunut työaika sekä päätehtävät ja -toiminnot viikoittain. Seuranta toimitetaan piiritoimiston mappiin  kuukauden alussa tarkistusta varten.

Toimintatapa on kuvattu seuraavassa:

·       toimitaan työajan tasausjärjestelmän (peruste Urheilujärjestöjen TES) mukaisesti

·       kukin työntekijä on velvollinen täyttämään päivittäistä työajan seurantaa (excel)

·       keskimääräinen työaika on 37,5h/vko sisältäen ruokatauon (peruste: TES)

·       kertyneet saldovapaat (kokonaiset päivät) ja saldoon kertyneet työtunnit tarkastetaan kolmen kuukauden jaksoissa (31.3, 30.6, 30.9. ja 31.12). Työntekijä varmistaa saldon oikeellisuuden ennen dokumentin tulostusta. Piirijohtaja vastaa kokonaiskertymän seurannasta.

·       kertyneistä saldovapaiden poispitämisestä tai vajauksen täydentämisestä tulee työntekijän vastata viim. seuraavan jakson loppuun mennessä. Kokonaiskertymä ei saa ylittää TES:ssa määrättyä kertymää. Mahdolliset poikkeukset tästä on ilmoitettava ja hyväksytettävä piirijohtajalla niistä sovittaessa.

·       jos työntekijä on ”miinuksella” vuoden päättyessä vähennetään puuttuva osuus hänen palkastaan, mikäli puuttuvia työtunteja ei ole tasattu seuraavan 3 kk seurantajakson kuluessa. Tuntien tasaaminen ei voi johtaa uuteen miinussaldoon tasausjaksolla.

·       työn tekemisen tapahtuessa leireillä, tapahtumissa, turnauksissa, viikonloppukoulutuksissa ja vastaavissa olosuhteissa, jolloin säännöllisen työajan määrittely on käytännössä vaikeaa (peruste TES)noudatetaan seuraavia ohjeita:

o   sunnuntaina ja arkipyhinä tehdyt työtunnit korvataan sunnuntaityökorotuksena (tuplana eli työajan kirjaus max. 2x7,5h = 15h sisältäen ruokailun). Sunnuntaisin ja arkipyhinä tulee pyrkiä 7,5 tuntia lyhyempiin työpäiviin. Sunnuntaitöitä tulee pyrkiä välttämään. Sunnuntaisin ja arkipyhinä tehtävälle työlle on saatava esimiehen erillinen lupa

o   leiripäivien tai muiden vastaavien osalta työaikakirjaus on enintään 7,5h (sisältäen ruokailun), kun ko. päivä on maanantain ja lauantain välisenä aikana. Sunnuntaina korvaus kuten edellä on kuvattu

o   poikkeuksellisissa (pääasiassa) yhden päivän tilanteissa voidaan sopia esimiehen kanssa erilaisesta laskutavasta, mikäli siihen on erityinen peruste

Matkustamisen ja koulutuspäivän kirjaaminen työajaksi (peruste TES)

·       Mikäli työntekijä matkustaa säännöllisenä työaikanaan, matka-aika luetaan työajaksi siltä osin, kun se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään työntekijän sopimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa. Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä yli 12 tuntia vuorokaudessa, korvataan 12 tuntia ylittävä aika kuten työaika (peruste TES)

o   Matka-aika ei ole työaikaa. Koko päivän matka tai matka lauantaina ja sunnuntaina on aina 7,5 h päivä työaikakirjanpidossa riippumatta siitä kuinka paljon matkan aikana tehdään työtä tai kuinka paljon aikaa kuluu kaiken kaikkiaan (kokonaiskesto vähintään 7,5 h) (peruste TES)

o   Esimerkki 1. Koulutuskeikka pitkän matkan päässä vie koko päivän, vaikka varsinainen koulutus eli työaika onkin vain muutaman tunnin mittainen. Tällöin päivä on yksi työpäivä, vaikka virallinen työaika jää alle 7,5h, mutta toisaalta matkojen kanssa päivä on yli 7,5 h. (TES)

o   Esimerkki 2. Leireillä työaikaa ovat valmennus-, luento- ja vastaavat tilanteet. Matka- ja muu on vapaa-aikaa. Jos työaika jää alle 7,5h, sovitaan työajaksi merkittäväksi 7,5h päivässä. (TES)

·       Koulutusaika (osallistujana koulutuksessa) ei ole työaikaa, kun koulutus on työntekijälle vapaaehtoista. Koulutuspäivä kuittaa työpäivän, mutta sitä ei lasketa työaikaan. Eli koulutus ei aiheuta miinustunteja, mutta se ei myöskään aiheuta lisä- ja ylitunteja. Työnantajan määräämä koulutus on työaikaa. (TES)

Vapaapäivät, sairastuminen, muut poissaolot ja vapaat

Viikonlopputyöt, arkipyhät, merkkipäivät, muuttopäivät ym. ennakkoon tiedossa olevat poissaolot tulee ilmoittaa ja esimiehen hyväksyä viimeistään viikkoa ennen aiottua vapaapäivää. Poissaoloselvitys tulee kirjata exceliin. Äkillisestä sairastumisesta, tapaturmasta tai muusta vastaavasta aiheutunut poissaolo tulee ilmoittaa niin pian kuin mahdollista esimiehelle puhelimitse ja poissaoloselvitys tulee kirjata exceliin viikon kuluessa.

Työntekijällä on mahdollisuus olla poissa työstä akuutisti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi enintään kolmen työpäivän ajan. Poissaolosta on annettava selvitys (exceliin) viimeistään viikon kuluessa. Pyydettäessä selvitykseen on liitettävä todistus toisen huoltajan esteestä. (peruste TES ja työaikalaki)

Työntekijä voi akuutin sairauden takia olla poissa työstä 1-3 päivää ilmoittamalla asiasta esimiehelle. Pidemmät sairauslomat vaativat aina lääkärintodistuksen. Lääkärintodistus voidaan vaatia myös lyhyemmästä sairaudesta, jos sairauspoissaoloja kertyy useita. Selvittämätön poissaolo tulkitaan palkattomaksi vapaaksi.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa työntekijälle maksetaan sairausajan palkka samoilla periaatteilla kuin yli viiden vuoden työsuhteissa (peruste TES ja työaikalaki). Työnantaja hakee Kela-korvauksen työntekijän puolesta, ja maksaa palkan suoraan työntekijälle. Tapaturmien osalta työnantaja hakee tapaturmavakuutuksesta korvauksen saatuaan työntekijältä tarvittavat selvitykset tapaturmasta.

Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen (peruste TES), ja mikäli merkkipäivä osuu vapaapäiväksi ylimääräisen palkallisen vapaan.

Palkallisia vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä (arkipyhät) (peruste TES).

Lähtökohtaisesti piirissä ei tehdä ylitöitä. Toimenkuvat pyritään suunnittelemaan siten, että työ voidaan hoitaa normaalin keskimääräisen viikkotyöajan (37,5 h / 52 viikkoa) puitteissa. Ylitöiden tekeminen edellyttää aina esimiehen erillisen luvan.

Etätyöpäivät

Ensisijaisesti työt tehdään määritellyllä toimipisteellä huomioiden työhön kuuluvat matkatyöt. Esimiehen kanssa erikseen sovittuna on mahdollista tehdä etätyöpäiviä. Etätyö tehdään lähtökohtaisesti työntekijän kotona, ellei asiasta ole etukäteen esimiehen kanssa toisin sovittu.

Etätyön tekeminen on mahdollista tarpeen mukaan. Etätyöstä on sovittava oman esimiehen kanssa etukäteen. Sovittaessa etätyöpäivää on esimiehen kanssa sovittava myös etätyöpäivän työtehtävät. Työaikaseurantaan (excel) tulee tehdä merkintä etätyöpäivästä. Etätyöpäivänä tehty työ on normaalia työtä työaikakirjauksissa.

Matkakulut:

·       matkustussäännön mukaan

·       etätyöpiste on työntekijän kotiosoitteessa

Matkat ja matkakustannusten korvaukset

Työmatkojen tulee aina noudattaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja ne tulee toteuttaa mahdollisimman aika-, kustannus- ja tavoitetehokkaasti. Kun työtehtävissä matkustetaan toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan, korvataan aiheutuneet kulut piirihallituksen vuosittain hyväksymän matkustussäännön ja Verohallinnon ohjeiden mukaisesti.  

Päivärahan suorittaminen edellyttää (Verohallinnon päätös 11 §), että:

·       erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty

·       erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai  asunnosta riippuen kummasta matka on tehty

·       jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet ym. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa

·       Ulkomaan päivärahat maksetaan valtion matkustussäännön ja verohallituksen ohjeen mukaan. Katso tarkemmat tiedot hallituksen vuosittain vahvistamasta matkustussäännöstä (liitteenä)

Toimihenkilöitä koskevat poikkeavat tilanteet:

·       koko henkilökunnan koulutus- ja virkistäytymispäivät: näiltä päiviltä ei korvata päivärahoja, koska näissä tilaisuuksissa tarjotaan täysi ylläpito ja työnantaja kustantaa työhyvinvointitoiminnasta aiheutuneet kulut

·       työmatka samassa osoitteessa kuin ensisijainen työskentelypaikka: jos piirin työpisteessä työskentelevä toimihenkilö tulee viikonloppuna töihin toimistolle, niin hänellä ei ole oikeutta päivärahaan

Henkilökunnan matkalaskut

Kaikki henkilökunnan matkalaskut hyväksytetään esimiehellä ennen niiden toimittamista tilitoimistolle maksettavaksi. Jokainen laatii omat matkalaskunsa kulloinkin voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti lisäten tarvittavat kuittikopiot liitteeksi, lisää kustannuspaikat sekä vahvistaa laskun oikeellisuuden omalla nimikirjoituksellaan.

Matkalaskut maksetaan yleensä kerran kuukaudessa.

Palkanmaksu ja verokortit

Palkanmaksusta vastaa tilitoimisto. Verokortti on toimitettava tilitoimistoon mahdollisimman pian töiden aloittamisen jälkeen. Palkat maksetaan kunkin kuukauden 28. päivänä.

Vuoden vaihtuessa verotiedot saadaan sähköisesti verottajalta. Muutosverokortti on toimitettava tammikuun aikana sekä aina tilanteen muututtua tilitoimistoon.

Koko vuosilomaa koskeva lomaraha maksetaan kaikille vuosittain kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen päättyessä maksetaan lopputilin yhteydessä lomakorvaus ansaituilta lomapäiviltä, joita ei ole pidetty vapaana tai korvattu rahana.

Palkkausjärjestelmä (TES)

Käytössä on TES:n mukainen palkkausjärjestelmä, jossa on neljä eri vaativuustasoa (A-D). Peruspalkan lisäksi palkka muodostuu taito- (0-35 %), vastuu- (0-35 %) ja kokemusosasta (0-12 %). Arviointi tehdään vuosittain.

Vuosilomakäytännöt

Vuosilomaa koskevat säännökset perustuvat vuosilomalakiin ja urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. Vuosilomalakia sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin työntekijöihin.

Vuosiloman käyttäminen

·       suunnitelma vuosiloman (kesäloma) pitämisestä tulee tehdä esimiehelle huhtikuun puoliväliin mennessä. (Vuosilomalaki ja TES)

·       piirijohtaja vahvistaa vuosilomasuunnitelmat lakisääteisesti huhtikuun loppuun mennessä

·       marraskuun loppuun mennessä ilmoitetaan suunnitelma talvilomapäivien käytöstä

·       joustot ovat mahdollisia, mutta niistä on aina esitettävä erillinen pyyntö esimiehelle perusteluineen. Lopullisen päätöksen tekee esimies.

·       Joulun aikana pyritään pitämään mahd.paljon pois saldokertymää.

Vuosiloman kertyminen (Vuosilomalaki ja TES)

Työntekijän sopimukseen perustuvasta työajasta riippuen vuosilomaa ansaitaan vuosilomalain ja TES:n mukaisesti.

Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1.4. alkavaa ja 31.3. päättyvää 12 kuukauden pituista jaksoa. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi (2) arkipäivää, kun työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden ja 2,5 arkipäivää, kun työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. (Vuosilomalaki ja TES)

Lisäksi kun työsuhde on kestänyt vähintään 15 vuotta ennen lomanmääräytymisvuoden alkua, lomaoikeutta kertyy työntekijälle 3 päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden (27.3.2008/TES)

Täydestä vuosilomasta 24 päivää on annettava kesälomakaudella eli 2.5.–30.9. välisenä aikana ja sen ylittävä osa 1.10.–30.4. välisenä aikana eli talvilomakaudella. Lomapäiviä pidettäessä lauantait katsotaan työpäivän veroisiksi päiviksi eli ne lasketaan lomapäiviksi. Yksi lomaviikko tarkoittaa siten kuutta (6) lomapäivää. (Vuosilomalaki ja -asetus)

Lomarahan voi vaihtaa myös vapaaksi. Lomarahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi tulee sopia erikseen oman esimiehen kanssa.

Kuukausipalkkaisten lomapalkan laskentatapa muuttui vuosilomalain muutoksessa 1.10.2013. Lomapalkka vastaa nyt loman ansainta-ajan (=lomanmääräytymisvuoden) palkkaa. Lainmuutos toimii kumpaankin suuntaan. Jos loma on ansaittu osa-aikatyöntekijänä, myös lomapalkka maksetaan osa-aikatyön perusteella, vaikka työntekijä olisi myöhemmin siirtynyt kokoaikatyöhön ja toisin päin. (Vuosilomalaki)

Toimihenkilöillä on mahdollisuus suunnitella lomansa oma työkalenterinsa huomioon ottaen myös toisin. Kaikki lomaan liittyvät poikkeavat suunnitelmat hyväksyy oma esimies. Loman voi pilkkoa pidettäväksi useammassa osassa, mutta yleinen periaate on, että loma kestää minimissään viikon, eli 6 pv.

Jos työntekijä on loman alkaessa sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on sitä pyytäessäsi siirrettävä myöhempään ajankohtaan. (Vuosilomalaki)

Edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtoa. Pyyntö on ehdottomasti esitettävä välittömästi eikä vasta työhön palattua. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella. (Vuosilomalaki)

Jos työntekijä sairastuu loman aikana, loma on siirrettävä pidettäväksi myöhemmin, jos työntekijä sitä pyytää. Pyyntö on tällöinkin esitettävä heti, eikä vasta työhön palaamisen jälkeen. Tällöin on osoitettava työkyvyttömyys lääkärintodistuksella. Huomaa, että lääkärintodistuksen toimittaminen ei ole pyyntö loman siirtämisestä myöhemmäksi! (Vuosilomalaki)

Palkallisia vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä (arkipyhät). Näiden päivien osuessa lomalle, ei lomapäiviä lasketa kuluneeksi. (Vuosilomalaki)

Erityisellä kirjallisella sopimuksella loma on mahdollista pitää myös toisella rytmillä kuin vuosilomalaki määrittelee.

Kaikki lomat merkitään piirin sähköiseen jaettuun vuosikalenteriin.

Kehityskeskustelut, toimenkuva, koulutus ja kehitys

Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa työntekijä ja esimies arvioivat toimenkuvaan liittyvää osaamista. Keskustelun pohjalta esimiehet sopivat työntekijöiden kanssa henkilökohtaista kehittymistavoitteista ja arvioivat koulutustarpeita. Vuosittaisissa palautekeskusteluissa arvioidaan tavoitteiden ja kehittymisen toteutumista sekä toimenkuvaan että omaan osaamiseen liittyen.

Henkilökunnan osaamista ja työssä jaksamista tuetaan vuosittain järjestettävillä koko henkilökunnan koulutus- ja virkistäytymispäivillä. Henkilökunnan opiskeluhalukkuutta kannustetaan. Piiri tukee ja kannustaa henkilökuntaa pätevöitymään ja ylläpitämään ammattitaitoaan erilaisissa koulutuksissa ja kursseilla.

Piiri on asiantuntijaorganisaatio. Henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan sekä urheilun ja sen järjestäytymismuotojen osaaminen että myös haettavan tehtävänkuvan erityisosaamisen tarpeet. Piirin henkilöstöorganisaation pääsääntöiset osaamisalueet on jaettu neljään sektoriin:

1)    pelaajakehitys

2)    seurakehitys

3)    kilpailu- ja erotuomaritoiminta

4)    hallinto ja tukitoiminnot

Piirijohtaja vastaa siitä, että kaikilla työntekijöillä on voimassaoleva ja ajantasainen toimenkuvaToimenkuvat johdetaan jalkapalloyhteisön toimintastrategiasta sekä toimintasuunnitelmasta.

Keskustelevan johtajuuden keskeisimpiä apuvälineitä ovat kehityskeskustelut, joiden tavoitteena on:  

o   arvioida työn tuloksia ja suoriutumista

o   selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia

o   antaa molemminpuolista palautetta

o   määritellä työn tavoitteet ja päämäärät

o   tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä

o   edistää yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä

o   motivoida ja antaa mahdollisuuksia sitoutua yhteiseen tekemiseen

 

Kehityskeskustelu toimii suomalaisen jalkapallon toimintastrategian jalkauttamisen välineenä ja hyvänä työkaluna henkilöstösuunnittelussa, henkilöstön kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa.

 

Koulutussuunnitelman laatiminen

Tavoite- ja kehityskeskusteluiden pohjalta syntyy vuosittainen koulutussuunnitelma, jota täydennetään tarvittaessa koko henkilökuntaa koskevalla koulutussuunnitelmalla. Työntekijöitä kannustetaan henkilökohtaisen osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Koulutukseen osallistumisesta kerrotaan työkavereille henkilöstöpalavereissa, minkä avulla lisätään henkilöstön tietoa kouluttautumismahdollisuuksista.

Mikäli työnantajan rahoitusta tarvitaan pitempiaikaiseen koulutukseen, siitä tulee neuvotella esimiehen kanssa. Pidemmän koulutuksen / opintojen kyseessä ollessa työnantajan ja työntekijän välille solmitaan kirjallinen sopimus, jonka perusperiaatteet ovat:

·       opiskeluaika on palkallista vapaata, josta ei kerry ylitöitä eikä jää miinustunteja

·       työnantaja maksaa koulutus-, matka-, majoitus- ja ylläpitokulut opiskelupäiviltä, ellei etukäteen toisin sovita

·       opiskeluajalta ei makseta päivärahoja

·       vain erillisellä sopimuksella voidaan työnantajan kustantamana tehdä opintomatkoja, kurssimatkoja yms. Niiltä ei makseta päivärahaa

·       opintoihin liittyviä tehtäviä voidaan tehdä työajalla silloin kun tehtävät liittyvät toimihenkilön normaaleihin työtehtäviin

·       pidemmissä koulutuskokonaisuuksissa voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia yhden palkallisen opiskelupäivän käytöstä kuukautta kohden, mikäli opinnot vaativat poikkeuksellisen runsaasti esimerkiksi e-learningia tai vastaavaa. Tämä päätös ja harkinta on piirijohtajan vastuulla.

Palloliiton toiminnan tarkoituksena on edistää jalkapallon ja futsalin harrastamista. Toiminnan painottuessa urheiluun ja sen järjestötoimintaan suurin osa työntekijöiden osaamisesta kohdistuu urheilutoiminnan, lajin ja niiden organisoitumisen (pelaaja, joukkue, seura, yhdistys) luonteen tuntemukseen.

Henkilöstön koulutus- ja virkistyspäivät

Henkilökunnan koulutus- ja virkistyspäivät järjestetään vuosittain. Työnantaja tarjoaa tarvittaessa majoituksen ja täyden ylläpidon tapahtuman ajalta. Ruokailujen ja muun ohjelman osalta työnantaja määrittelee tarjoiluiden tason, myös mahdollisen alkoholin osalta.

Sisäinen viestintä

Sisäisen viestinnän tarvetta arvioidaan ja toimintatapoja kehitetään tarvittaessa.

Toimistopalavereita pidetään vähintään kerran kuukaudessa.

Palaverien aineistojen kokoaminen ja yhteinen toimintatapa

·       palaverissa keskitytään työasioihin, jotta palaverin kesto pysyy maksimissaan tunnissa

·       palaverissa käydään läpi tulevan kuukauden ajan merkittävimmät tapahtumat ja tilaisuudet

·       tapahtumat kirjataan piirin sähköiseen tapahtumakalenteriin

·       agendan valmistelee piirijohtaja

Hallituksen kokousasioista tiedotetaan henkilöstöä soveltuvin osin kuukausipalaverissa. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan muita sisäisiä henkilöstöinfoja.

Henkilökunnan sisäisen tiedotuksen vastuut

Kunkin toimihenkilön tulee huomioida muut työntekijät julkaisemalla omat kalenterivarauksensa, työmatkansa ja poissaolonsa. Suunniteltujen poissaolojen tulee olla esimiehen etukäteen hyväksymiä.

Henkilöstöaloitteet

Toimihenkilöiltä toivotaan aloitteellisuutta sekä toimiston sisäisten asioiden ja käytänteiden että piirin yleiseen toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Kehitysaloitteita voi esittää mm. kehityskeskusteluissa ja niitä voi kirjata piiritoimiston seinällä olevalle fläppitaululle.

Kokous- ja palaverikäytännöt

Kunnioitamme toistemme aikaa ja yhdessä sovittuja seuraavia kokouskäytäntöjä

Ennen kokousta/palaveria

Kokouksen koollekutsuja suunnittelee kokouksen huolella sekä määrittelee ja kirjaa kutsuun:

·       tavoitteen tai tarkoituksen (päätöksenteko, mielipiteiden vaihtaminen/muodostaminen, suunnittelu, ideointi)

·       asialistan ja aikataulun (aloitus- ja päätösaika)

·       kutsuttavat (mieti todellinen tarve)

·       valmistautumisohjeet

·       materiaalit

Kokouksen koollekutsuja kirjaa tapahtuman sähköiseen kalenteriin.

Kokouskutsuun tulee vastata mahdollisimman pikaisesti sen saavuttua. Kaikki kokoukseen osallistujat valmistautuvat siihen huolellisesti.

Toimiston aukioloaikana isommat kokoukset ja palaverit pidetään talon kerhotilassa, jotteivat ne häiritse toimiston työntekijöiden työntekemistä.

Kokouksessa/palaverissa

·       saavutaan ajoissa paikalle

·       kokous/palaveri alkaa ja päättyy sovittuna ajankohtana

·       päätöskokouksesta tulee tehdä pöytäkirja (muista palavereista muistio tai kirjallinen yhteenveto tarpeen mukaan)

·       puhelimet ovat äänettömällä kokouksen aikana, eikä niihin vastata kuin poikkeuksellisissa erityisen tärkeissä tilanteissa

·       noudatetaan kokouksen esityslistaa, pysytään asiassa

·       kannettavia tietokoneita ei tuoda kokoukseen, ellei tarve liity kokoukseen/palaveriin

·       kannettavaa tietokonetta ei käytetä muuhun kuin kokousasioiden hoitamiseen, mikäli se on mukana kokouksessa

·       sovitaan jatkotoimenpiteistä, vastuunjaosta ja aikataulusta

Kokouksen/palaverin jälkeen

·       viimeistellään pöytäkirja/muistio

·       huolehditaan kokoustilojen siisteydestä (mm. kukin huolehtii omat roskansa pois)

·       pöytäkirjan/muistion jakelu

·       jatkotoimenpiteiden seuranta, pidetään kiinni sovituista ja päätetyistä asioista

Kokoustilojen käytöstä ja tarjoiluista

·       sisäisiä palavereja voidaan järjestää myös toimiston sisäisessä kokoustilassa

·       mikäli henkilöstön ulkopuolisille järjestettyyn palaveriin on tarvetta järjestää tarjottavaa, on tarjoilun järjestäminen kokoonkutsujan vastuulla

·       kokouksen järjestäjä vastaa pöytien siivoamisesta kokouksen jälkeen, jotta tila on valmiina seuraavaa käyttäjää varten

·       poikkeukselliset kalustejärjestelyt on palautettava normaaliksi heti kokouksen jälkeen, jotta tila on valmiina seuraavaa käyttäjää varten

Työterveysasiat ja – käytännöt

Piirin työterveyshuollon palveluyksikkönä on Terveystalo Oulu. Työterveyden toimintasuunnitelmassa kuvataan piirin työterveystoiminnan perusperiaatteet, toiminnot ja tavoitteet.

Työterveyshuolto (TES)

·       Työntekijöiden työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaisesti.

Piirin työterveyshuollon perusperiaatteet noudattavat hyvää työterveyshuollon toimintatapaa:

·       työterveysasemalla on piirille nimetty oma työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja

·       kiireettömissä asioissa (esim. reseptien uusinnat) voi käyttää lähimmän terveyskeskuksen palveluita työterveyshuollon kustannusten minimoimiseksi.

Työskentelyedellytykset

Työnantaja seuraa työntekijöiden työssä jaksamista. Uuden työntekijän tullessa töihin hän käy työhöntulotarkastuksessa ennen koeajan päättymistä. Ikäkausitarkastuksia tehdään suunnitelman mukaisesti.

Työnantajan tulee työturvallisuuslain perusteella seurata työntekijöiden jaksamista työssä, sairauspoissaoloja ja muita poissaoloja. Sairauspoissaolot ja niiden seuranta ovat työkyvyn mittareita. Työpaikan työskentelyolosuhteita tarkkaillaan työpaikkakäyntien yhteydessä.

Varhainen välittäminen -toimintamalli

Jos sairauspoissaoloja kertyy yhdelle työntekijälle yli 20 päivää/12kk, esimiehen tulee keskustella asiasta työntekijän kanssa. Mikäli keskustelun tuloksena on, että poissaoloihin vaikuttaa työntekijän terveydentilaan liittyvät tekijät, otetaan työterveys mukaan keskusteluun. Työterveys arvioi työntekijän terveydentilan ja työssä selviytymisen sekä mahdollisen jatkohoidon tarpeen. Tarvittaessa järjestetään kolmikantaneuvottelu. 

 

Henkilökunnan huomioiminen

Henkilökuntaa huomioidaan heidän merkkipäivinään sekä työkokemuksen mukaan seuraavasti:

Työssäoloaika piirissä:
5 vuotta: lahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen, arvo 150 €
10 vuotta: piirin hopeinen ansiomerkki ja 250 € arvoinen lahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen
15 vuotta: 250 € arvoinen lahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen
20 vuotta: piirin kultainen ansiomerkki ja 500 € lahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen
25 vuotta: 1000 € matkalahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen
30 vuotta: lahjakortti työnantajan valitsemaan kohteeseen, arvo 1200 €
35 vuotta ja enemmän (5 vuoden välein): erikseen päätettävä muistaminen

Merkkipäivät:

30 v.: lahjakortti tms, arvo 100 €
40 v.: lahja tai lahjakortti, arvo 200 €
50 v. ja 60 v: työnantajan valitsema matka, arvo 500 €. Lisäksi piirin hopeinen ansiolevyke kun täyttää 50 v. ja kultainen ansiolevyke kun täyttää 60 v.
Naimisiinmeno: työnantajan valitsema lahja, arvo 250 €
Läksiäiset: työnantajan valitsema lahja, arvo 170 € (kun työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuotta)
Eläkkeelle siirtyminen: harrastukseen liittyvä asia tai esine, arvo 500 €

Jalkapallon ja futsalin harrastaminen

Jalkapalloa ja futsalia voi ja saa harrastaa vapaa-ajalla - sen pelaaminen on erinomaista työkykyä ylläpitävää toimintaa. Myös jalkapallon seuratoimintaa saa harrastaa, esimerkiksi junioreiden valmentaminen, joukkueenjohtajana toimiminen tai muu joukkuetason toimihenkilönä toiminta.

Harrastamisen rajoitteita on kuvattu seuraavassa ja sellaisia voi tulla myös esteellisyysnäkökulmasta, mikäli harrastaminen kohdistuu Palloliiton jäsenseuran hallituksen jäsenyyteen, puheenjohtajana tai muussa vastuullisessa roolissa/tehtävässä toimimiseen. Viimeksi mainittuun kuuluu mm. pääsarjoissa valmentaminen.

Erityiset poikkeustilanteet koskevat tilannetta, jossa harrastaminen on liitolle tai piirille tehtävää harrastustoimintaa.

·       kouluttajana ja piirivalmentajana toimiminen on sivutoimi, johon haetaan sivutoimilupa. Koulutuksista ja piirivalmennuksista saa liiton/piirin vahvistaman kouluttajakorvauksen. Koulutuksiin ja piirivalmennukseen leirillä käytettävä aika ei ole työaikaa.

·       jäsenyhdistyksissä ja/tai muualla tapahtuva ikäluokkavalmennus, erotuomaritoiminta ja muut vastaavat tehtävät ovat harrastustoimintaa, joka tulee ajoittua työajan ulkopuolelle. Mahdolliset ongelmatilanteet tulee käydä läpi esimiehen kanssa etukäteen.

Sivutoimet
 

Työntekijä ei saa ilman piirihallituksen tai sen nimeämän henkilön lupaa tehdä mitään muuta pää- tai sivutoimista tai siihen rinnastettavaa työtä kuin mitä työsopimuksessa on sovittu. Työntekijä sitoutuu olemaan suoraan tai välillisesti osallistumatta ja avustamatta tai muutoin toimimatta sellaisessa järjestö-, liike- tai sitä tukevassa toiminnassa, joka kilpailee piirin tai liiton toiminnan, tuotteiden tai palvelujen kanssa. Sivutoimilupaa ei tarvitse pyytää harrastuksiin. Harrastaminen on jokaisen työntekijän vapaa-aikaa, minkä käyttämisestä hän päättää itse.

 

Piirissä työskentelevien erilaisista seura- ja yhdistyssidonnaisuuksista sekä mm. mahdollisista luottamus- tai vastaavista tehtävistä on hyvä informoida esimiestä. Uusista luottamus- ja/tai sivutoimista on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.

Miten sivutoimilupaa pyydetään

Sivutoimilupaa pyydetään vapaamuotoisella kuvauksella työstä tai tehtävästä. Pyyntö toimitetaan esimiehelle.

Miten sivutoimiluvasta päätetään

Luvan myöntämisestä päätöksen tekee piirihallitus.

Sivutoimi ei saa rajoittaa toimihenkilön päätoimessa toimimista tai vahingoittaa piiriä tai Palloliittoa eikä tehdä toimihenkilöä esteelliseksi työtehtävissään.

Sivutoimilupaa ei myönnetä, jos palvelusuhde-esteellisyys näyttää ilmeiseltä. Esteellisyyden perustava palvelussuhde voi olla virkasuhde tai työsopimussuhde (päätoiminen, osa-aikainen tai sivutoiminen). Voimassa oleva palvelussuhde on esteellisyyden aihe siitä riippumatta, onko sillä yhteyttä käsiteltävänä olevaan asiaan.

Sivutoimilupaa tulee pyytää mm. seuraavissa tilanteissa

·       työ tai tehtävä vaikuttaa työntekijän jaksamiseen

o   Työaikalain ja piirin toimintatapojen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on varmistaa työntekijöiden työssä jaksaminen. Työntekijän työmäärää päätoimessa seurataan. Päätoimen työnantajalla tulee olla käsitys työntekijän kokonaistyömäärästä ja mahdollisuus tarvittaessa rajata sitä eli olla myöntämättä lupaa sivutoimiin.

·       työ tai tehtävä tehtäisiin piirin tai Palloliiton suoralle tai välilliselle kilpailijalle

o   piirin työntekijät eivät voi myydä jalkapalloon tai futsaliin tai muuhun työtehtäväänsä liittyvää osaamistaan Palloliiton kilpailijoille tai muille toimialalla toimiville tai toimialaan läheisesti liittyville tahoille.

·       työntekijä työtä tai tehtävää tehdessään olisi itse kilpailija piirille tai Palloliitolle

o   Työntekijä ei saa ilman sivutoimilupaa toimia itse piirin tai Palloliiton kilpailijana. Kilpailemiseksi katsotaan piirin tai Palloliiton toimialaan ja toimintoihin liittyvät tai niihin verrattavat työt tai tehtävät.

o   Kilpailemiseksi katsotaan piirissä tai Palloliitossa käytettävien toimintatavallisten asioiden (viestintä, varainhankinta, kampanjointi, urheilun kilpailutoiminta, valmennustoiminta, koulutus- ja tai kehitystoiminta, erotuomaritoiminta jne.) tekeminen palkkaa tai palkkiota vastaan kolmannelle osapuolelle.

·       työntekijä ei voi ilman sivutoimilupaa tehdä töitä tai tehtäviä tahoille, joiden kanssa piiri tai Palloliitto tekee, on tehnyt tai suunnittelee tekevänsä yhteistyötä (esim. yritysyhteistyökumppanit, jäsenseurat, muut järjestöt, ministeriöt, oppilaitokset, kustantajat jne.).

·       piirin ja Palloliiton toimiala on liikunta ja urheilu, tarkemmin jalkapallo ja futsal. Palloliitto on valtakunnallinen liikuntajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme jalkapallon ja futsalin harrastusta ja kehitystä. Liitto toimii siihen kuuluvien jalkapalloa ja futsalia harrastavien piirijärjestöjen ja jäsenseurojen aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä.

Esteellisyys eli jääviys järjestötoiminnassa

Yleisesti jääviys tarkoittaa henkilön sopimattomuutta esiintyä jossakin asemassa. Jääviyden käsite alun perin on tarkoittanut esteellisyyttä päätöksenteossa. Yhdistyslain 37 § mukaan yhdistyksen jäsenen ja yhdistyksen etujen mennessä ristiin, henkilön on jäävättävä itsensä eli pitäydyttävä päätöksenteosta. Jääviyden vallitessa henkilön ei katsota olevan vapaa toimimaan objektiivisesti siksi, että hän on sidonnaisuussuhteessa joko asian vaikutuspiiriin kuuluviin henkilöihin tai itse asiaan. Esteellisyys vaarantaa henkilön puolueettomuuden asian käsittelyssä.

Nykyisessä yhteiskunnassa yhdistyslain mukainen jääviyden käsittely ei kuitenkaan riitä, vaan valtakunnallisilta toimijoilta odotetaan korkeampaa moraalia ja tarkempaa jääviyden määrittelyä. Hallintolaki määrittelee tarkemmin jääviyden erilaisia esiintymismuotoja.

Järjestötoiminnassa erityistä huomiota tulee kunkin henkilön kiinnittää osallisuusjääviyteen, edustajajääviyteen, intressijääviyteen, palvelussuhdejääviyteen (erityisesti toimihenkilöiden kohdalla; ks. esteellisyys ja sivutoimet), yhteisöjääviyteen (erityisesti luottamushenkilöiden kohdalla) sekä yleislausekkeeseen perustuvaan jääviyteen (kaikkien toimijaryhmien kohdalla).

Esteellisyyden lajit (Hallintolaki)

Henkilö on esteellinen,

·       jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen (osallisuusjäävi),

·       jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa (edustajajäävi),

·       jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen (intressijäävi),

·       jos hän on palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai jollekin, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (palvelussuhdejäävi),

·       jos hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai muun vastaavan jäsenenä tai johtavassa asemassa sellaisessa yhteisössä tai yhdistyksessä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi),

·       jos hän tai hänen läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai muuhun vastaavaan, ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston ohjaukseen tai valvontaan (virasto- ja laitosjäävi),

·       jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu (yleislausekkeeseen perustuva jäävi)

·       Tällöin merkitystä on myös ulkopuolisella arviolla, eli sillä miltä menettely näyttää asianosaisen ja muiden silmin tarkasteltuna (objektiivinen arvio).

Jääviyttä arvioitaessa ulkoisilla ilmenemismuodoilla on ratkaisevampi merkitys kuin subjektiivisilla arvioilla.

·       runsaat sivutoimet voivat aiheuttaa puolueettomuuden vaarantumisen

·       on mahdollista, että alaisena oleva ei objektiivisesti arvioiden voi ratkaista esimiehensä asiaa puolueettomasti kun huomioidaan tosiasialliset riippuvuussuhteet

Piirihallituksen ja toimiston pelisäännöt

Tavoite:

Pelisääntöjen tavoitteena on avoin, luottamuksellinen ja tehokas yhteistyö, joka tarkoittaa:

o   selvää roolijakoa eri toimielinten välillä: päätösvalta ja vastuut selkeät

o   avointa ilmapiiriä ja tiedottamista

o   asioiden käsittelyä luottamuksellisesti

 

Roolijako:

Piirikokouksen tehtävänä on käsitellä piirin sääntöjen mukaiset asiat. Piirikokous toimii piirin ylimpänä päätöksentekoelimenä ja tekee päätöksiä strategisista toiminnan ja talouden linjoista. Piirikokous valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä piirihallituksen jäsenet.

Piirin säännöissä on määritelty piirihallituksen tehtävät. Henkilöstön tehtävänä on toteuttaa piirihallituksessa hyväksyttyä strategiaa.  Piirihallituksessa käsitellään kaikki periaatteellisesti tärkeät toiminnalliset kysymykset ja merkittävät talousasiat.

Piirihallituksen jäsenet osallistuvat päätöksentekoon kollektiivin jäsenenä. Luottamuselinten yksittäiset jäsenet eivät voi antaa sitovia ohjeita toimihenkilölle. Piirijohtaja johtaa toimiston työtä ja vastaa operatiivisesta toiminnasta; piirijohtajan esimiehenä toimii piirin puheenjohtaja.

Puheenjohtajiston rooli:

 

Puheenjohtajisto valmistelee yhdessä piirijohtajan kanssa hallituksen kokouksissa käsiteltäviä asioita siltä osin kuin valmisteluvastuu ei kuulu muulle hallituksen alaiselle elimelle.  Erityisesti puheenjohtajiston valmisteluvastuu liittyy strategiseen suunnitteluun.

 

Valiokuntien ja työryhmien rooli:

Valiokuntien ja työryhmien tehtävänä on toimia piirin organisaatiossa piirihallituksen alaisina asiantuntijaeliminä ja osallistua hallitukselle toimialaansa kuuluvien asioiden valmisteluun piirihallituksen kullekin valiokunnalle ja työryhmälle vahvistaman johtosäännön mukaisesti. Valiokunnat ja työryhmät toimivat myös tehokkaina viestintäkanavina ja laajentavat piirin ja seurojen välistä osallistumista piirin toimintaan. Valiokuntien pöytäkirjojen jakelusta päätetään piirihallituksessa johtosääntöjen vahvistamisen yhteydessä.

Hallitustyöskentely:

Kokouksiin osallistuminen:

Piirihallituksen kokouksiin osallistuvat hallituksen jäsenet ja piirijohtaja. Kokouksiin voidaan kutsua tarpeen mukaan piiritoimiston henkilöstöä sekä ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita.

a.     piirijohtajan tehtävänä on koordinoida hallituksessa käsiteltävien asioiden esittely 

b.     hallitus voi käsitellä asioita myös ilman toimihenkilöitä

 

Kokousten valmistelu:

 

Esityslista ja siihen liittyvä aineisto lähetetään, mikäli mahdollista, viikkoa ennen kokousta. Päätöksiä edellyttävissä asioissa liitetään jo esityslistaan tai liiteaineistoon asian valmistelijan päätösesitys.

 

a.     esityslistan valmistelu (toimisto ja pj)

b.     etukäteismateriaalia lähetetään esityslistan mukana, poikkeustapauksissa myös esityslistan lähettämisen jälkeen

c.     hallituksen asioiden valmistelu on toimihenkilön vastuulla, ja se toteutetaan tarvittaessa yhdessä kyseisen valiokunnan ja sen puheenjohtajan kanssa

d.     hallituksen kokouksissa päätetään kokouksen päätösten tiedottamisesta; pääsääntöisesti päätösten ulkoisesta tiedottamisesta huolehtii piirijohtaja, päätöksista laaditaan tiedote piirin verkkosivuilla

e.     hallituksen kokousten äänestykset ovat julkisia ainoastaan lopputuloksen kannalta (jäsenten mielipiteitä ei kerrota erikseen)

Pöytäkirjat:

Pöytäkirjat tulee lähettää viikon kuluessa kokouksesta.

Toimihenkilöt

Toimihenkilöiden toiminta:

Piirin toimihenkilöiden toiminnan pitää kaikilta osin olla avointa, rehellistä, tasapuolista ja piirin arvopohjan mukaista. Piirin jokaisen toimihenkilön tulee tiedostaa, että piirin työtehtävien hoitaminen joko koti- tai ulkomailla edellyttää moitteetonta käyttäytymistä kaikissa tilanteissa.

Piirin toimihenkilö ei saa millään tavalla osallistua tai pyrkiä vaikuttamaan piirin tai liiton ylimpien luottamuselinten valintaan. 

Piirin toimihenkilö voi ainoastaan piirin jäsenseuran edustajan ominaisuudessa osallistua ao. piirien luottamuselinten valintaan, muu piirien luottamuselinten valintaan vaikuttaminen on kielletty piirin toimihenkilöiltä.

Toimiston pelisäännöt

Avotoimiston pelisäännöt

Avotoimiston meluisuudesta johtuen tulee toimistolla huomioida asia. Kun joku puhuu puhelimeen tulee muiden välttää äänekästä keskustelua tällöin. Samanaikaisissa puhelinkeskusteluissa tulee äänenvoimakkuutta laskea kaikkien puhelimessa tai toimistossa olevien puhuessaan.

Palloliiton arvot

Iloisuus, luotettavuus, menestys ja yhteisöllisyys. Nämä arvot näkyvät myös piirin toimistossa ja sen toiminnassa.

Iloisuus:

Ilmapiiri – jalkapallosta nauttiminen – yhteinen ja henkilökohtainen onnistuminen

Iloisuus näkyy vahvasti niin sisäisessä kuin ulkoisessa toiminnassamme. Iloisuus on tärkeä osa asiakaspalveluamme. Haluamme toiminnallemme edistää iloisuutta koko suomalaisessa jalkapallokentässä.

Menestys:

Yhteisten ja ominen tavoitteiden saavuttaminen – itsensä voittaminen – kilpailullinen menestys

Tehtävämme on luoda pohja suomalaisen jalkapallon menestymiselle, niin yksilö, seura, piiri kuin valtakunnallisellakin tasolla. Menestys luo menestystä.

Luotettavuus:

Lupausten pitäminen ja sovittujen asioiden hoitaminen – yhteisten sääntöjen noudattaminen – ”kaveria ei jätetä” -asenne.

Luotettavuus on kivijalka kaikelle toiminnallemme. Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja Fair Play ovat tärkeä osa luotettavuuttamme. Saavuttamalla pelaajiemme, seurojemme ja muiden sidosryhmiemme kunnioituksen ja luottamuksen, luomme lujan perustan uskottavalle toiminnallemme.

Vaitiolovelvollisuus luottamuksellisista asioista on meille itsestäänselvyys.

Luotettavuus on myös tärkeä osa asiakaspalveluamme. Luotettavan asiakaspalvelun merkiksi vastaamme sähköposteihin kahden arkipäivän aikana. Jos taas olemme poissa vähintään kokonaisen arkipäivän, niin laitamme sähköpostiimme lomaviestin päällä. Matkapuhelimessa meillä on vastaajapalvelu käytössä ja vastaajassamme on henkilökohtainen viestimme.

Yhteisöllisyys:

Me -henki -  toisista huolehtiminen ja yhteistyö - muista huolehtiminen ja kannustaminen

Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara koko suomalaiselle jalkapalloperheelle.

Piiritoimiston asiakas- ja puhelinpalveluaika

Päivittäinen työaikamme on 7,5 tuntia. Piiritoimistolla työntekoaika on kello 8.30 – 16.00 välisenä aikana normaalina toimistopäivinä työaikaliukuman mahdollistaen. Asiakaspalvelu- ja puhelinpalveluaika on klo 10-15, kesäisin klo 10-14.  Toimiston asiakas- ja puhelinpalveluaikana huolehdimme, että toimistolla on vähintään yksi henkilö paikalla, ellei erikseen ole pakottavista syistä toisin sovittu. Mikäli toimistolla ei ole tänä aikana henkilöä, pitää poikkeuksesta tiedottaa piirin nettisivulla toimiston henkilöstö- ja palvelutiedotteella.