Jalkapallo-Säätiö

Jalkapallo-Säätiön toiminnan tarkoitus

Säätiön säännöt (2§ Toiminnan tarkoitus):
Säätiön tarkoituksena on jalkapalloilun edistäminen ja kehittäminen Suomessa.

Tarkoitustaan Säätiö toteuttaa:
1) tukemalla Suomen Palloliitto – Finlands Bollförbund ry:n toimintaa ja
2) tukemalla jalkapalloilun harjoitus- ja kilpailutoiminnan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä

Historia

Suomen Palloliiton liittohallitus päätti hotelli Hesperiassa järjestetyssä kokouksessaan 25.11.1975 perustaa Jalkapallo-Säätiön. Peruspääomaksi asetettiin 70 000 markkaa ja neuvotteleva virkamies Jouko Loikkanen allekirjoitti säädekirjan. Säätiön hallitukseen valittiin vuorineuvos Osmo P. Karttunen (Kuopio), apulaisjohtaja Martti Jokinen (Helsinki), kansanedustaja Mauri Miettinen (Ristiina), neuvotteleva virkamies Jouko Loikkanen (Helsinki), levikkipäällikkö Esko Piipponen (Helsinki), kansanedustaja Antti Pohjonen (Kokkola) ja opettaja Kaarlo Salmi (Kemi). Säätiön ensimmäisenä asiamiehenä toimi eversti Erkki Poroila.

Oikeusministeriö antoi 5. joulukuuta 1975 tapahtuneessa esittelyssä luvan Jalkapallo-Säätiön perustamiseen ja vahvisti sen säännöt. Ministerinä esittelyssä toimi Kristian Gestrin. Säätiön perustava kokous pidettiin eduskunnassa 9. joulukuuta 1975. Jalkapallo-Säätiö jätti hakemuksen oikeusministeriön säätiörekisterille 15. joulukuuta 1975. Ilmoitus merkittiin säätiörekisteriin rekisterinumerolla 2036 19. joulukuuta 1975.

Jalkapallo-Säätiön varallisuus perustuu valtioneuvoston sekä Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ry:n, Työväen Urheiluliitto ry:n ja Suomen Palloliitto – Finlands Bollförbund ry:n väliseen sopimukseen, jolla mainitut järjestöt luovuttivat omistamansa osakkeet (kukin 130 kpl) Oy Veikkaus Ab:n valtion omistukseen. Valtio maksoi 23.4.1975 tehdyn sopimuksen mukaisesti 110 000 markkaa osaketta kohden. Samalla sopimuksella valtio sitoutui lunastamaan vastaavin ehdoin myös ne osakkeet, jotka olivat muiden kuin edellä mainittujen järjestöjen omistuksessa. Oy Veikkaus Ab:ssa on kaiken kaikkiaan yhteensä 500 osaketta. Kauppahinta suoritettiin myyjille vuosina 1975-80. Suomen Palloliiton osuudeksi kauppahinnasta tuli nykyrahaksi muutettuna noin 2,41 M€.

Ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden aikana tehtiin päätös oman kiinteistön, ns. ”Pallotalon” rakentamisesta Kuparitielle Helsingin Pohjois-Haagaan. Liike-, toimisto- ja myymälätilaa rakennettiin vuosien 1977 ja 1978 aikana yhteensä 2836 m2. Tilat vuokrattiin heti niiden valmistuttua kymmenen vuoden vuokrasopimuksella Keskus-Sato Oy:lle. Perustamiskirja allekirjoitettiin 8. syyskuuta 1977.

Jalkapallo-Säätiön pääoma oli 31.12.2013 noin 4,64 M€. Säätiön omaisuutta on sen olemassa oloajan vahvistettu osakehuoneistojen ja osakkeiden omistusten kautta. Merkittävämpi omaisuuslajimuutos tapahtui vuosituhannen vaihteessa kun säätiö myi asunto-osakkeitaan ja omistamiaan osakkeita ja investoi Helsingin Uuteen Jalkapalloareenaan sekä Eerikkilän jalkapallohalliin. Suomen Palloliiton keskustoimisto Sonera Stadiumilla Urheilukadulla Helsingissä on vuokralaisena Jalkapallo-Säätiön omistamissa toimistotiloissa.  Lisäksi säätiö omisti 100%:sti kesään 2013 saakka Helsingin Palloilukeskus Oy:n, joka toimi pitkään jalkapalloväline- ja –varustekaupan alalla. Säätiö lopetti liiketoiminnan ja purki osakeyhtiön kaupan muutoksen ja kannattavuuden laskun seurauksena.  

Säätiön nykyinen omaisuus koostuu kiinteistöosakkeista, sijoituksista, joukkovelkakirjalainoista sekä käteisvaroista. Säätiön sijoitukset toteutetaan hallituksen valitsemien varainhoitajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina täyden valtakirjan rahastosalkkuina.

Säätiön avustustoiminta perustuu omaisuudesta saatuihin tuottoihin ja lahjoituksiin.