Valtakunnalliset sarjat

Olosuhdepäällikkö Tero Auvinen: ”On ollut palkitsevaa nähdä konkreettisia tuloksia”

Suomalaisen jalkapallon olosuhdekehitys on ollut koko 2000-luvun ajan vauhdikasta. Olosuhteiden kehittäminen liittyy keskeisesti Palloliiton strategiseen tavoitteeseen ”Jalkapalloa jokaiselle”. Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kertoo, miten Suomen kenttä- ja stadiontilanne on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana.

MagneCit_Areena

Olosuhteet puhuttavat monella paikkakunnallaKuva: Ⓒ Kalevi Hämäläinen /SPL

17.4.2022 klo. 10:28

Tero Auvisen mukaan olosuhdepäällikön toimenkuva koostuu kolmesta päätehtävästä. Niistä ensimmäinen on sääntömaailma eli jalkapallon olosuhteisiin liittyvät säännöt ja määräykset. Auvisella on merkittävä vaikuttamisrooli FIFA:n teknisessä asiantuntijaryhmässä, Technical Advisory Groupissa, joka valmistelee jalkapallon infrastruktuuriin liittyvät sääntöesitykset, kuten esimerkiksi tekonurmikenttien, stadionien valaistuksen ja kenttävarusteiden standardit.

Olosuhdepäällikkö toimii myös asiantuntijana sarjalisenssimenettelyn olosuhde- ja turvallisuusosioista sekä käy niihin liittyvää yhteydenpitoa kansainvälisten kattojärjestöjen kanssa. Jalkapallon ylimpien sarjatasojen lisäksi lisenssimenettely otetaan ensi kaudella käyttöön myös Futsal-liigassa, joten myös futsalin olosuhdevaatimuksiin kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota.

Toisen tärkeän osa-alue koostuu informaation jakamisesta, hankkeiden ohjaamisesta ja seurojen, kuntien ja urakoitsijayritysten konsultoinnista. Lisäksi työnkuvaan kuuluu esimerkiksi erilaisia jalkapallon infrastruktuuriin liittyviä seminaareja ja oppilaitosten kanssa järjestettäviä koulutuksia. 

Erilaisista työhön kuuluvista tutkimushankkeista Auvinen mainitsee esimerkkinä ympäristöön ja tekonurmikenttien mikromuovipäästöihin liittyvät hankkeet. Tällä hetkellä Palloliitolla on käynnissä myös katsomorakentamiseen liittyvän ohjeistuksen valmistelu.

Kolmas tärkeä osa-alue on resurssien ohjaaminen eli Hattrick-avustusohjelma. Vuodesta 2005 toiminut Hattrick on avustusohjelma, jonka kautta UEFA ohjaa lopputurnausten kautta tulevia tulovirtoja, joita jaetaan takaisin Euroopan jäsenliitoille.

– Jokaisen jäsenmaan jalkapalloliitto on saanut vuodesta 2005 lähtien noin 15 miljoonaa euroa kunkin liiton tärkeiksi kokemiin hankkeisiin. Suomen Palloliitto on ohjannut saamansa Hattrick-avustukset lähes täysin jalkapallon ja futsalin olosuhteisiin, Auvinen kertoo.

Ensimmäisinä vuosina Palloliitto ohjasi avustuksia etenkin ruohonjuuritason olosuhteisiin, kuten tekonurmirakentamisen volyymin kasvattamiseen ja lähiliikuntapaikkoihin. Seuraavassa vaiheessa avustuksia kohdistettiin enemmän jalkapallohalleihin ja seurataloihin. Viime vuosina tukea on keskitetty lähes yksinomaan stadionhankkeisiin.

Kolmen ison osa-alueen lisäksi olosuhdepäällikön toimenkuvaan kuuluu myös jalkapallotapahtumiin liittyvää yhteistyötä. Auvinen on ollut tiiviisti mukana muun muassa UEFA:n Supercupin valmistelussa ja naisten EM-kisahakuprosessissa.

YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA YHÄ VAHVEMMIN MUKANA

Vuonna 2015 heräsi keskustelua, onko tekonurmikentissä käytettävä kumirouhe turvallista vai aiheuttaako se altistumisia esimerkiksi syöpäsairauksille. Maailmalle kerätyn alaan liittyvän tutkimusdatan perusteella ei kyetty osoittamaan yhteyttä kentissä käytetyn materiaalin ja sairastumisten välillä.

Pääosin autonrengasrouheesta koostuva kumirouhe jäi selvästi EU:n haitallisten materiaalien raja-arvojen alle. Euroopan Unionilla on kuitenkin globaali mikromuovin vähentämistavoite, jonka yhteydessä tekonurmikenttiin suhtaudutaan samalla tavalla kuin pakkausmateriaaleihin ja muihin muovituotteisiin. Tekonurmikenttiä rakennetaan jatkuvasti lisää ja EU on tunnistanut ne potentiaaliseksi mikromuovipäästölähteeksi.

Palloliitto on ollut mukana tekemässä muiden pohjoismaisten liittojen kanssa ohjeistuksia siitä, miten tekonurmikenttiä tulisi suunnitella ja rakentaa, jotta päästöt saataisiin minimoitua. Palloliitto tukee mallia, jossa tekonurmikenttien päästöt saataisiin kolmen vuoden siirtymäaikana minimiin. Asetuksen mukaan kuuden vuoden jälkeen kentissä ei saisi käyttää mitään kumea, mikä nousee Auvisen mukaan jo myös taloudelliseksi kysymykseksi.

Auvisen mukaan korvaavia materiaaleja kehitetään koko ajan kuumeisesti. Lyhyemmällä aikavälillä päästöjä pyritään vähentämään tekonurmikenttien suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa, mutta myös kentän käyttäjillä on siinä tärkeä rooli. Auvisella on tärkeä viesti pelaajille, valmentajille ja vanhemmille.

– Kumirouhetta ei pitäisi löytyä kotoa, vaan varusteet tulisi puhdistaa harjoitusten jälkeen niin, että rouhe jää kentille. Toivon, että laji-ihmiset kunnioittaisivat tällä tavoin kenttää ja luontoa. Rouhetta ei haluta päästää muualle. 

STADIONHANKKEET KASVATTAVAT KAUPALLISTA VETOVOIMAA

Auvisen mukaan kansallisten sarjojen olosuhdemääräykset ovat pysyneet pitkään melko samanlaisina. Tarvittavat tarkennukset johtuvat tavallisesti kansainvälisten vaatimusten muutoksista. Palloliitto ottaa määräyksissään huomioon myös UEFA:n kansainvälisiä kilpailuita ja maaotteluita koskevat määräykset. Kansallisten sarjojen olosuhdekriteerit ovat mahdollisimman yhteneväisiä UEFA:n määräysten kanssa. Se mahdollistaa seuroille myös europelien karsintakierrosten pelaamisen omalla stadionilla.

2000-luvun alussa Suomeen rakennettiin uudet stadionit Helsingin Töölöön, Vantaan Myyrmäkeen ja Turun Kupittaalle. Sen jälkeen seuraavia uusia saman kokoluokan stadioneita saatiin odottaa vuoteen 2016, jolloin Seinäjoen ja Vaasan uudet stadionit avattiin. Nyt kuusi vuotta myöhemmin Suomeen on jälleen nousemassa muutamia uusia jalkapallopyhättöjä.

Tammelan stadionin on tarkoitus valmistua marraskuussa 2023. Myös Pietarsaaren stadionin rakennustöiden toivotaan alkavan tämän vuoden aikana. Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa ja Espoon Tapiolassa odotetaan stadionhankkeiden ottavan edistysaskeleita.

Auvinen on toiminut pitkään myös UEFA:n stadiontarkastajana. He tarkistavat kansainvälisten otteluiden alla, että tuleva ottelustadion täyttää UEFA:n vaatimukset. Stadiontarkastajan tehtäviensä myötä Auviselle on kertynyt laajasti kansainvälistä vertailupohjaa.

– Olen tarkastanut Euroopassa yli 200 stadionia. Siihen nähden olemme jonkin verran takamatkalla. Sen vuoksi nämä käynnissä olevat hankkeet ovat tärkeitä. Tavoitteena on tehdä jalkapallosta yhä vetovoimaisempi ja kaupallisesti kiinnostavampi laji, missä stadionkannan modernisoimisella on suuri merkitys, Auvinen sanoo.

– Stadionit rakennetaan 60–80 vuodeksi. Se pitää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Maailma ja vaatimukset muuttuvat, joten stadioneita ei kannata rakentaa ihan minimivaatimusten mukaisesti.

Suurten stadionhankkeiden lisäksi Suomessa on tarvetta myös pienemmille stadion- ja katsomorakenteille, joilla voitaisiin pelata esimerkiksi Kansallista Liigaa tai miesten Ykköstä. Palloliitto on tukenut 500- tai 1000-paikkaisia katsomohankkeita, jotka vastaavat hyvin myös pienempien paikkakuntien tarpeita. Esimerkkeinä Auvinen mainitsee Pihlajamäen ja Kokkolan keskuskentän uudet katsomot sekä Turun Kupittaalle nousevan uuden katetun päätykatsomon.

Auvinen muistuttaa, että kaikki määräykset perustuvat johonkin. Urheilullisia kriteereitä ovat muun muassa kentän koko ja joukkueiden tilat. Lisäksi median ja tv-tuotannon vaatimuksien huomioimisesta on tullut entistä tärkeämpää.

– Jalkapallo on maailman suosituin tv-ohjelma, jota katsotaan ympäri maailmaa. Silloin on tärkeää, että stadioneilla on myös tv-tuotannon osalta tietyt minimivaatimukset esimerkiksi sähkön, pysäköinnin, kamerakulmien ja valaistuksen osalta, Auvinen kertoo.

Myös turvalliseen yleisötapahtumaan liittyvät määräykset ovat tärkeitä. Auvisen mukaan turvalliseen tapahtumaan liittyy paljon asioita, jotka eivät näy katsojille, mutta jotka on otettu huomioon jo stadionien suunnitteluvaiheessa.

– Jalkapallotapahtumien yleisö on hyvin heterogeenistä. Joukossa on vanhuksia, lapsia, liikuntarajoitteisia, ultrafaneja, tavallisia katsojia, kutsuvieraita ja median edustajia. Kaikille pitää pystyä takaamaan turvallinen tapahtuma, Auvinen muistuttaa. 

JALKAPALLOPERHE KANTAA VASTUUTA OLOSUHDEKEHITYKSESTÄ

Auvisen mukaan Suomen 2000-luvun olosuhdekehitys on ollut suuri menestystarina. Suomen ensimmäinen tekonurmikenttä valmistui Paimioon vuonna 2000. Sen jälkeen uusia kenttiä on rakennettu kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää. Palloliitto ja valtio ovat tukeneet hankkeita, mutta Auvinen jakaa tekonurmiverkoston laajentamisesta kiitosta etenkin seurojen ja kuntien oma-aloitteisuudelle.

Auvinen uskoo, että olosuhdekehityksellä on ollut suuri merkitys siihen, millaista jalkapallotoimintaa Suomessa tänä päivänä harjoitetaan. Paremmat ympärivuotiset olosuhteet ovat tuoneet seuroille lisää pelaajia ja lisää harrastajia lajin pariin. Lisäksi sillä on ollut myönteinen vaikutus päätoimisten seuratyöntekijöiden määrään.

– 25 vuotta sitten Suomessa oli hiekkatekonurmipohjaisia halleja ja muutama lämmitetty kenttä. Nyt meillä on kenttäverkosto, jonka ansiosta tilanne on kesäisin tyydyttävä. Silti pitää tunnistaa, että meillä on edelleen tehtävää ympärivuotisten olosuhteiden eli hallien rakentamisessa.

Auvisen mukaan Suomesta löytyy edelleen useita kriittisiä alueita, joissa olosuhdepula uhkaa jo verottaa pelaajamääriä. Myös muutamien suurten kaupunkien talviharjoitteluolosuhteet ovat pelaajamääriin nähden riittämättömiä.

Suomen ensimmäinen jalkapallohalli oli vuonna 1980 valmistunut Lahden Suurhalli. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli reilut 30 jalkapallohallia. Nyt niitä on jo noin sata. Viime vuosina Suomeen on noussut osin Hattrick-tuen ansiosta yhä enemmän myös seurojen rakennuttamia ylipainehalleja.

– Suomen noin sadasta jalkapallohallista kolmasosa on seurojen rakennuttamia, omistamia ja hallinnoimia – ja tekonurmikentistä samoin. Jalkapalloperhe on ottanut hienosti vastuuta olosuhteidensa kehittämisestä.

Palloliitto ottaa olosuhdeasioissa huomioon myös yhteiskunnan rakennemuutokset. Jos väestö keskittyy yhä vahvemmin suuriin kaupunkikeskuksiin, on sillä vaikutusta myös jalkapallotoimintaan. Tavoitteena on, että olosuhteiden rakentaminen ennakoisi mahdollisimman hyvin alueen väestönkehitystä.

Auvisen mukaan Palloliitto käyttää apuna muun muassa Pallokartta-työkalua. Pelipassidatan ja siihen yhdistetyn julkisen datan perusteella Palloliitto tietää postinumeron tarkkuudella, missä pelaajat asuvat, minkäikäisiä he ovat ja millainen on kyseisen alueen väestönkasvuennuste. Sen avulla pystytään tarkastelemaan, millä alueilla olosuhteiden rakentaminen on erityisen kiireellistä.

– Investointeja tehdään varmasti jatkossakin ympäri maata, mutta harkinta korostuu. Tämä koskee kaikkia liikuntapaikkoja, ei vain jalkapalloa, Auvinen sanoo.

Kokonaisuudessaan Auvinen on tyytyväinen suomalaisen jalkapallon olosuhdekehitykseen. Vaikka työtä on vielä paljon tehtävänä, on Suomessa otettu 2000-luvulla jatkuvia kehitysaskelia.

– Olen ollut 22 vuotta mukana olosuhdetyössä. On ollut erittäin palkitsevaa nähdä työn konkreettisia tuloksia. Suomessa on menty eteenpäin monella sektorilla ja varmasti mennään jatkossakin.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita. 

Miesten Ykkönen

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit