Marko Saloranta vetää yhteen Helmareiden EM-karsintoja – ”Olemme iskuetäisyydellä Euroopan huippujoukkueista”

Kansainvälinen kilpailukalenteri ja reitti arvokisoihin uudistuivat, kun viime syksynä käynnistyi ensimmäinen naisten Nations League. Suomi aloitti uuden kilpailun B-liigasta, jossa se voitti lohkonsa vakuuttavasti. Kuudesta ottelustaan Helmarit kirjautti tililleen viisi voittoa ja yhden tasapelin maalierolla 18–2.

Lohkovoiton myötä Suomi nousi tänä vuonna pelattujen EM-karsintojen A-liigaan ja varmisti samalla paikkansa vähintään EM-jatkokarsinnoissa.

– Nations League oli meiltä tosi vakuuttava suoritus ja saavutimme tavoitteemme nousta A-liigaan, päävalmentaja Marko Saloranta sanoo ja muistuttaa, että Suomen edelliset kohtaamiset Kroatian, Romanian ja Slovakian kanssa olivat olleet tuloksellisesti vaikeita.

– Odotukset totta kai nousivat, kun pelaajat pelasivat niin hyvin. Nostan hattua sille, miten sitoutuneita pelaajat olivat tekemiseen. Hyökkäyspelimme oli hyvää, mutta lisäksi työmäärämme oli johtoasemassakin koko ajan vahva. Pallonmenetyksien jälkeen selkä ei suoristunut missään vaiheessa.

Helmarit oli asettanut tavoitteet korkealle, joten jo viime syksynä katseet oli suunnattu B-liigaa pidemmälle.

– Tavoitteemme on päästä EM-kisoihin ja myös voittaa siellä pelejä. Sinne on vielä pitkä matka, mutta haluamme mennä kisoihin pärjäämään. Valmistauduimme sitä varten jo viime syksynä, Saloranta kertoo.

– B-liigan pelit olivat totta kai erilaisia kuin A-liigan pelit, mutta ne kertoivat mihin olimme menossa. Viimeisen kolmanneksen puolustustamme ei silloin hirveästi testattu, mutta panostimme tosi paljon oman alueen puolustamiseen, erikoistilanteisiin ja siihen, miten reagoimme pallonmenetyksiin. Siinä meidän pitää olla ihan huippuja.

Pelillisen kehityksen lisäksi viime vuoden ottelut olivat tärkeitä myös pelaajien sisäänajon kannalta. Helmareista jäi vuoden 2022 EM-kisojen jälkeen sivuun lähes 350 A-maaottelun edestä kokeneita pelaajia, joiden tilalle on noussut uusia vastuunkantajia.

– Meillä on moneen maahan verrattuna nuori joukkue ja paljon 2000-luvulla syntyneitä pelaajia. Heidän päänsä kestävät kovassakin paikassa, koska he ovat tottuneet nuorisomaajoukkueissa kohtaamaan ja voittamaan Euroopan huippujoukkueita, Saloranta sanoo.

– Kun tyttömaajoukkueet pääsevät koko ajan mittaamaan tasoaan parhaita vastaan, sieltä nousee A-maajoukkueeseen hyviä kokemuksia saaneita pelaajia. Toki suurin työ tehdään yhä seurajoukkueissa.

Saloranta antaa kiitosta pelaajien työmoraalille läpi karsintojen.Kuva: Ⓒ SPL /Riku Laukkanen

Kovatasoiset EM-karsinnat

Kevään ja kesän aikana pelatuissa EM-karsinnoissa Suomi joutui kovaan testiin, kun vastaan asettuivat Hollanti, Italia ja Norja. Salorannan mukaan uudistettu karsintaformaatti palvelee hyvin Helmareiden kehittymistä.

– A-liigaan pääseminen EM-karsinnoissa oli meille täydellistä, sillä saimme kuusi kovaa ottelua. Karsintalohkomme vastasi oikeastaan kovatasoista alkulohkoa EM-kisoissa. Meillä oli äärettömän kova tavoite mennä tästä lohkosta suoraan kisoihin, ja se tavoite oli hengissä viimeiseen peliin asti.

Suomi osoitti pystyvänsä haastamaan Euroopan huippujoukkueita etenkin kotikentällään.

– Kotiottelut olivat meiltä erinomaisia suorituksia. Emme hävinneet niistä yhtään, ja kaikista oli jopa voitto otettavissa. Norjaa vastaan tasoituksemme tuli tosin niin myöhään, että siitä tasapeli oli ehkä kelpo tulos, Saloranta arvioi.

– Italia meni Helsingissä johtoon, mutta teimme tauolla pieniä viilauksia ja voitimme lopulta ansaitusti. Myös Hollanti pääsi virheemme myötä johtoon, mutta leukamme eivät painuneet millään tavalla. Huippujoukkueita vastaan saa harvoin niin paljon paikkoja kuin saimme Hollantia vastaan. Niissä meidän pitää vain olla tehokkaampia.

Suomi osoitti vahvaa henkistä kanttia nousemalla Italiaa vastaan kotonaan tappioasemasta voittoon ja Hollantia sekä Norjaa vastaan tasoihin.

– Emme tietenkään halua antaa vastustajalle sitä ensimmäistä maalia. Se kuitenkin kuvaa hyvin tätä joukkuetta, että vaikka olimme altavastaajia ja jäimme tappiolle, uskoimme silti pystyvämme ottamaan tuloksen.

Vastaavasti vieraspeleistä jäi enemmän parannettavaa, sillä niissä Helmarit jäi lopulta ilman pisteitä.

– Vieraspeleissä Norjaa ja Italiaa vastaan emme olleet lähellä voittoa, vaikka Norjassa pelin ja tilastojen valossa lukemat olisivat voineet olla jotain muutakin. Hollannissa olisimme voineet hyvällä puolustamisella raapia tasapelin. Siellä jouduimme puolustamaan syvemmällä kuin olisimme halunneet.

Suomella oli kaikkia vastustajiaan vastaan maalipaikkoja, mutta tehokkuus korostuu etenkin vieraspeleissä.

– Nämä pelit ratkeavat pieniin asioihin. Siksi on tärkeää, että pääsemme pelaamaan näitä joukkueita vastaan. Olemme iskuetäisyydellä Euroopan huippuja vastaan, mutta meidän pitää olla monessa asiassa vieläkin parempia.

Salorannan mielestä Helmareiden hyökkäyspelaaminen oli kovatasoisiakin vastustajia vastaan pääasiassa hyvää.

– Hyökkäämme jo useammalla pelaajalla kuin aikaisemmin. Monet pelaajat ovat tyttömaajoukkueissa tottuneet pelaamaan rohkeaa pallollista peliä. Silloin muutos käy vähän nopeammin, Saloranta sanoo.

– Pystyimme pitämään palloa ja pääsimme yrittämään vastustajan alimman linjan murtamista. Jos hyökkäämme noin hyvin ja pääsemme antamaan murtosyöttöjä linjan edestä, meidän pitää saada vielä viimeiset syötöt paremmin kohdilleen.

EM-karsintojen pelillisistä onnistumisista Saloranta nostaa esiin myös oman alueen puolustamisen ja erikoistilannepelaamisen.

– Olemme kehittyneet siinä, miten puolustamme viimeistä 30 metriä. Sillä osa-alueella olimme vieraissa heikompia, mutta parhaina hetkinä olimme pitkiä jaksoja hyviä. Erikoistilanteissa olemme olleet hyviä molemmissa päissä. Olemme käyttäneet paljon aikaa myös rajaheittoihin, sillä niissä onnistumalla saa myös enemmän pallonhallintaa. Jos rajaheitoissa ei pärjää, pelin virtaus helposti kääntyy. Siihen meillä ei ole varaa.

Myös kaksinkamppailuihin on kiinnitetty paljon huomiota. Viime syksynä B-liigassa Suomi voitti kaksinkamppailutilastot vain yhdessä ottelussa, mutta jo EM-karsinnoissa nähtiin selkeitä kehitysaskelia.

– Jos haluamme pärjätä huippujoukkueita vastaan, emme voi antaa tasoitusta kaksinkamppailuissa. Olemme painottaneet paljon, että haluamme olla niissä parempia molempiin suuntiin – niin maassa kuin ilmassa. Nyt Italiaa ja Hollantia vastaan olimme kotona kaksinkamppailuissa parempia ja Norjaa vastaankin pärjäsimme kamppailupelaamisessa hyvin.

Kesäkuun Hollanti-peli oli Helmareiden historian ensimmäinen loppuunmyyty kotiottelu arvokisakarsinnoissa.Kuva: Ⓒ SPL /Riku Laukkanen

Kaksiosaiset jatkokarsinnat

Helmarit tavoittelee EM-kisapaikkaa vielä loppuvuoden aikana pelattavissa jatkokarsinnoissa. Suomi kohtaa kaksiosaisen karsinnan avausvaiheessa Montenegron lokakuun lopussa. Otteluiden tarkemmista ajankohdista, pelipaikoista ja lipunmyynnistä tiedotetaan myöhemmin.

– Montenegro oli mielestäni hyvä arpa. Siellä on kelpo olosuhteet vielä lokakuun lopulla. Montenegro on kova palloilumaa ja joukkueena kehittyvä. Valmistaudumme totta kai peleihin hyvin.

Otteluparin voittaja etenee marras-joulukuun vaihteessa pelattavaan jatkokarsinnan toiseen vaiheeseen, jossa vastaan asettuu Skotlanti tai Unkari.

– Joukkueen valmistautumisessa emme uhraa yhtään ajatusta seuraavalle vaiheelle, mutta perehdymme etukäteen kaikkiin kolmeen joukkueeseen. Pääpaino on aluksi ehdottomasti Montenegrossa, mutta valmistaudumme myös siihen, että menemme jatkoon.

Oman mausteensa jatkokarsintoihin tuo se, että ne pelataan pudotuspelimuotoisesti. Se on myös Helmareille melko harvinainen tilanne.

– Se on erilainen asetelma, joka saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, otetaanko ensimmäisen osaottelun loppupuolella riskejä. Pitää muistaa, että ottelupari on silloin vasta puolivälissä. Sekin on erilaista, että jälkimmäinen ottelu voi kestää 120 minuuttia ja lisäajat. Lisäksi meidän pitää olla tarvittaessa valmiita jopa rangaistuspotkukilpailuun – tosin vastustajien rangaistuspotkut tutkimme tarkasti muutenkin.

Salorannan mukaan kotiyleisön tuella on ollut Helmareiden karsintataipaleen aikana valtava merkitys. Suomi pelasi EM-karsintojen kotiottelunsa Helsingissä, Tampereella ja Turussa ja sai jokaisella paikkakunnalla vahvan tuen katsomosta. Samaa tukea kaivataan myös tulevissa jatkokarsintaotteluissa.

– Pelaajat arvostavat sitä todella paljon – me kaikki arvostamme. Se aiheuttaa kylmiä väreitä, kun miettii mitä on tapahtunut. Yleisön tuki antaa joukkueelle paljon, mutta joukkueen pitää myös vastata huutoon. On meidän vastuullamme, että joukkue esiintyy saamansa tuen mukaisesti, Saloranta muistuttaa.

– Pelaajat ovat myös esikuvia. He ovat kaikki helposti lähestyttäviä ja haluavat käyttää pelin jälkeen aikaa pienempien ja isompien fanien kanssa ja jakavat nimmareita.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita.