Opi & Kehity

Lastenvalmentajaklubi -vierasblogi: Meidän tulee uskaltaa tuulettaa!

"Millaista tulevaisuuden lasten jalkapallotoiminta parhaimmillaan olisi?" on osio, jossa eri vieraat pohtivat lasten jalkapallotoiminnan tulevaisuuttaan omista lähtökohdistaan. HJK:n E10-D13 kaupunginosajoukkueiden valmennuspäällikkö Emma Järvinen kirjoittaa blogissaan muun muassa valmentamisen motiiveista, energiasta sekä pelaajien innostamisesta.

Emma Järvinen

Emma Järvinen

19.5.2022 klo. 17:11

Faktojen maailmassa on hyvä muistuttaa itselleen miksi rakastuimme valmentamiseen. Pelaaja saapuu hymyillen harjoituksiin ja kertoo, kuinka on pukenut päälleen treenivaatteet jo heti koulun jälkeen. Kehitymme yhdessä eteenpäin ja käsittelemme valtavan määrän erilaisia tunteita ja kokemuksia. Kaiken kiteyttää pelaajan hymy ja jalkapallon harjoittelemiseen syttyvä palo. Se on jotain sellaista, johon jään valmentajana täysin koukkuun.

Kun pohdin millaista lasten laadukas jalkapallotoiminta tulevaisuudessa olisi, ajatukseni kohdistuvat ensin valmentajan tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, hyvin organisoituun arkeen sekä toimintakulttuuriin. Jalkapallon lajiosaamisen sekä pedagogisten taitojen sopiva yhdistäminen arjessa on laadukkaan toiminnan edellytys. Molemmat ansaitsevat yhtä paljon huomioita sekä työtä.

Valmentaja toimii innostajana

Puhun paljon valmentajien kanssa valmentamisen motiiveista, energiasta sekä pelaajien innostamisesta. Ne ovat mielestäni lasten valmennuksen kulmakivet, joiden päälle on helppo rakentaa. Jos valmentaja onnistuu luomaan positiivisen ja innostavan oppimisympäristön sekä itse nauttii siitä, sen kyllä näkee ulospäin.

Valmentajan oma innostus kehittymistä kohtaan ruokkii myös pelaajia yrittämään parhaansa. Jokaisen harjoituksen tulisi olla sellainen, jossa valmentaja pyrkii antamaan pelaajille 100 % itsestään. Tietenkin meillä kaikilla on päiviä, jolloin ei aina voida mennä ”satalasissa”, mutta tähän on mielestäni aina hyvä pyrkiä.

Tiedämme, että jalkapallovalmentaminen on intohimoista työtä. Kuitenkin välillä voi olla haastavaa heittäytyä ja tuoda oma intohimo eleinä ja sanoina pelaajille ulos. Meidän tulee uskaltaa tuulettaa! Nostaa kädet ilmaan ja heittäytyä mukaan riemuitsemaan, kun pelaaja onnistuu. Näyttää hänelle, miten iloinen olen suorituksesta. Näyttää hänelle, että minä olen täällä juuri sinua varten ja kehittämässä sinua eteenpäin.

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri rakennetaan yhdessä pelaajien kanssa seuran arvot huomioiden. Toimintakulttuuri on mielestäni asia, jota vähätellään turhan paljon. Tai ainakin ajatellaan, että se syntyy itsestään. Sen eteen on kuitenkin tehtävä konkreettisesti asioita, luotava rutiineja ja pidettävä huolta, että yhdessä sovittuja asioita noudatetaan joukkueessa. Toimintakulttuuri ja rutiinit tuovat pelaajille turvaa ja edistävät yhteisöllisyyttä.

Laadukasta arkea ja toimintakulttuuria edistää myös pelaajien ja perheiden sitoutuminen toimintaan. Haluamme kasvattaa lapsia jalkapalloilijoiksi, ja kannustamme esimerkiksi osallistumaan aktiivisesti harjoituksiin, yrittämään aina parhaansa ja kantamaan vastuun omista varusteista.

Joukkuehengen ja yhteisöllisyyden edistäminen pienin asioin ja rutiinein. tulisi olla myös osa jokaista harjoitteluviikkoa.

Esimerkki: 2011-syntyneiden joukkueessa halutaan tällä viikolla edistää nimenomaan ryhmähengen parantamista. Valmentaja ohjeistaa harjoitteen alussa molempia joukkueita keksimään oma yhtenäinen tuuletus. Kun joukkue tekee maalin, se hyväksytään vasta kun joukkue on tehnyt yhtenäisen tuuletuksen.

Organisointitaidot ja laadukas toiminta

Yksi valmentajan tärkeimmistä tehtävistä on saada lapsi rakastumaan lajiin sekä liikuntaan. Kun valmentaja osaa innostaa ja yhdessä luotu toimintaympäristö on toimiva, siirtyy ajatukseni toiminnan organisointiin. Laadukkaat harjoitukset vaativat myös hyviä organisointitaitoja, suunnitelmallisuutta ja johtajuutta.

Tulee tietää miten, millä keinoilla, harjoitteilla tai opetustavoilla maksimoidaan pelaajien kehittäminen. Harjoitteen intensiteetti on nostettava ensin oikealle tasolle, jonka jälkeen opetamme haluttua asiaa ja teemaa. Opettamisessa tulisi korostua mm. kysymyksien esittäminen sekä mallisuorituksien näyttäminen.

Toimintaa ja painopisteitä ohjaa seuran yhteinen valmennuslinja sekä arvot. On tärkeää pyrkiä keskittymään valittuihin teemoihin ja toimintamalleihin. Tietty ajanjakso harjoitellaan valittuja painopisteitä ja jatkuvasti reflektoidaan miten pelaajat teeman toteuttamisessa onnistuvat. Mitä asioita tulisi teemaan liittyen vielä harjoitella lisää ja mikä sujuu jo hyvin?

Yksi sudenkuoppa on mielestäni opettaa useaa erilaista teemoja samanaikaisesti. Kiirehditään liian nopeasti teemasta toiseen, jolloin pelaajan maksimaalinen oppiminen ei toteudu. Valmentaminen vaatii kärsivällisyyttä. Tässä ei haeta pikavoittoja, vaan pitkällä aikavälillä kehittymistä.

Oman osaamisen kehittäminen

Jotta lasten valmennuksen osaaminen voi kehittyä, valmentajan pitää olla valmis ottamaan uutta tietoa vastaan. Pitää pystyä omaksumaan toimintatapoja, jotka saattavat olla täysin uusia. En väitä, että tulevaisuuden lasten valmentajien tulisi kaikkien olla samankaltaisia, innostuksesta räjähtäviä bezzerwizzereitä. Painotan, että jokainen valmentaja saa olla omanlaisensa persoona. Kuitenkin tietyt laatutekijä ja raamit tulee toiminnalla olla, jotta voimme kehittyä eteenpäin.

Sen takia tulee kantaa vastuu ja pitää huoli, että jokainen lasten valmentaja on koulutettu valmentaja. Meidän tulee jakaa aktiivisesti tietoa, taitoja ja työkaluja, joiden avulla valmentajat voivat toteuttaa toimintaansa tulevaisuudessa vieläkin laadukkaammin.

Kaikki me olemme joskus aloittaneet jostain ja olen itse ollut jalkapallovalmentaja vasta hetken aikaa. Aluksi valmentamisen tiedon puutetta kompensoi järjettömän kova innostus, motivaatio ja vuorovaikutustaidot, joiden avulla oli helppo toteuttaa toimintaa ja kohdata pelaajat sekä huoltajat. Aloitin sillä, että treeneissä on aina mieletön draivi päällä ja sinne on aina kiva tulla. Loimme joukkueen omia rutiineja sekä keskityimme ryhmänhengen luomiseen.

Kun tämä positiivinen oppimisympäristö oli onnistuttu luomaan, oli mielestäni helppo lähteä kehittämään omaa osaamistani lajitaitojen puolella. Miten voisin tuottaa harjoituksia laadukkaammin ja miten voisin maksimoida pelaajien oppimisen?

Kiteytettynä, toivon että lasten valmentajilla on tulevaisuudessa työkalupakissaan hyvin erilaista ja monipuolista osaamista. Oma intohimo ja uteliaisuus vie pitkälle. Valmentajan tulee haluta kehittyä eteenpäin ja ottaa uutta tietoa vastaan eri osa-alueissa.

Emma Järvinen toimii HJK:ssa E10-D13 kaupunginosajoukkueiden valmennuspäällikkönä. Ammatiltaan hän on yhteisöpedagogi, jonka intohimoihin lukeutuu lasten liikunnan ja jalkapallon edistäminen, yhdenvertaisuus, seuratoiminnan kehittäminen sekä työskentely ihmisten parissa. HJK:ssa Emma aloitti kaupunginosajoukkueiden valmennuspäällikkönä elokuussa 2020, jota ennen hän toimi Tikkurilan Palloseurassa valmentajana sekä tyttöpuolen valmennuskoordinaattorina.

Kaikki Lastenvalmentajaklubin blogit
Lastenvalmentajaklubi
Artikkelit valmentajalle

Etkö löytänyt etsimääsi?

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit