Opi & Kehity

Lastenvalmentajaklubi -blogi: Laadukas toimintaympäristö luo perustan viihtymiselle

Lasten valmennuksen laatu -viestintäsarjassa käsitellään Kehitämme lasten valmentamisen ydintaitoja seuraympäristössä -strategiaprojektia ja lasten valmennusta. Palloliiton lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö Santeri Suvala kirjoittaa blogissaan laadukkaan toimintakulttuurin merkityksestä.

Santeri Suvala

Santeri Suvala

20.5.2022 klo. 14:36

Jalkapalloseura, jonka keskeisenä toimintaa kuvaavana arvona on tarjota paikallisille lapsille mahdollisuus harrastamiseen, perustaa uuden ikäkausijoukkueen. On syntynyt ryhmä, joukkue, jonka olemassaoloon on selkeä, seuran arvoihin perustuva syy. Joukkueen olemassaoloon vaikuttava syy vaikuttaa myös asioihin, joita joukkueessa painotetaan. Seuran arvot siirtyvät käytäntöön. Joukkueeseen ilmoittautuu mukaan 20 innokasta urheilijan alkua, jotka riemuitsevat mahdollisuudesta päästä harrastamaan. Jokaisen halu harrastaa kumpuaa itselle ja perheelle tärkeistä asioista. Miksi juuri minä haluan harrastaa? Vastaukset eroavat.

Joukkue aloittaa harrastamisen. Ei mene kauaakaan, kun joukkueelle muotoutuu toimintakulttuuri, joka kertoo, kuinka asioita ryhmässä tehdään. Kulttuuri synnyttää jokaisen jäsenen, ryhmän ja seuran historia. Kulttuuriin vaikuttaa seuran ja valmentajan johtamistapa. Myös säännöt, arvot ja normit ohjaavat toimintaa tiettyyn suuntaan. Kulttuurin muodostumiseen vaikuttaa myös esimerkit, joita jokainen voi roolissaan toisilleen antaa. Toimintakulttuuri on siis perusta, jolle harrastuksessa viihtyminen, oppiminen ja innostuminen voidaan rakentaa.

Yllä oleva on kuvaus siitä, kuinka joukkueen muodostuminen voisi parhaimmillaan tapahtua, kun asioita tehdään osaavasti. Mitä meidän olisi hyvä ottaa valmentajina huomioon, kun joukkueen toimintakulttuuria lähdetään luomaan? Avaan hieman omia ajatuksiani siitä, mistä laadukas toimintakulttuuri lapsuusvaiheessa voisi koostua.

Toimintaa ohjaa arvot, normit ja säännöt

Arvot, normit ja säännöt luovat ryhmän toimintaan turvaa. On selkänojaa, joihin on hyvä nojata, niin vaikeina, kuin hyvänikin hetkinä. Arvot laskeutuvat usein seuralta joukkueen arkeen. Nämä on hyvä konkretisoida joukkueen jäsenille, jotta ne eivät jää väin hienoiksi sanoiksi seuran toimiston seinälle. Lasten kanssa sen voi tehdä esimerkiksi kuvin tai tarinoin. Miltä haluamme, että toimintamme näyttää? 

Säännöt pohjautuvat nekin seuran toimintasääntöihin. Ne koskevat kaikki joukkueen jäseniä ja luovat suuntaviivoja toiminnalle. Ne vastaavat kysymyksiin: miksi harrastus on minulle tärkeä? Millaista sen haluan olevan? Säännöt luovat toimintaan rakennetta, johon jäsenet sitoutuvat yhteisen edun vuoksi. Kun niiden rajoissa ei toimita, saa siitä palautetta ja kun niissä pysytään, on helpompi harrastuksesta nauttia.

Toiminnalla on tavoitteet

Kuten tiedämme, yhteiset tavoitteet lisäävät ryhmän koheesiota ja antavat toiminnalle suunnan. Tavoitteita voi olla monenlaisia. Ne voivat liittyä oppimiseen ja kehittymiseen. Toisaalta ne voivat liittyä ilmapiirin edistämiseen tai viihtymiseen. Ne voivat olla yksilölle tai koko joukkueelle. Tärkeää on, että ne vievät toimintaa haluttuun suuntaan. Tavoitteet ja niiden eteen toimiminen on koko ryhmän yhteisellä vastuulla. Kun onnistutaan, nostetaan se esiin ja kun jäädään tavoitteesta, opitaan ja ponnistellaan lisää.

Tutustu pelaajiisi ja tutustuta heidät toisilleen

Ryhmän toiminnan ja kiinteyden kannalta on tärkeää, että jäsenet tutustuvat toisiinsa. Hyödynnä ryhmäytymisharjoitteita ja edistä pelaaja-pelaaja sekä pelaaja-valmentaja suhteita. Edistä yhteisöllisyyttä niin harjoituksissa kuin pelireissuilla sekä luo mahdollisuuksia olla yhdessä myös jalkapallon ulkopuolella. Erityisesti alussa valmentajan rooli on merkittävä, sillä vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa hänen kauttaan. Anna toiminnalle heti alusta se suunta, johon haluat sen kulkevan, tue pelaajia ja kuuntele heidän ajatuksiaan. Näin pelaaja voi kokea toimintaympäristön turvalliseksi ja hän voi olla oma itsensä.

Ilmapiiri on turvallinen, vaativa ja välittävä

Millainen on ryhmä, jossa itse viihtyisit? Valmentajan on tärkeää edistää ilmapiiriä, joka on turvallinen niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Turvallisessa, pelottomassa ja myönteisessä oppimisilmapiirissä jokainen pelaaja voi maksimoida kokonaisvaltaisen kehittymispotentiaalinsa. Turvallinen ilmapiiri voi kuitenkin olla samanaikaisesti sekä välittävä, että vaativa. Oppiminen ja kehittyminen vaatii välillä sitä, että omalta mukavuusalueelta poistutaan itselle mielekkään tekemisen sijaan. Kun tämä tehdään turvallisessa ympäristössä ja välittävän valmentajan alaisuudessa, on se mitä parhain paikka lapselle oppia.

Vuorovaikutuskulttuuri on avointa

Avoin kommunikointi on ryhmän toimintakyvylle edellytys. Kuuntele pelaajiasi, kysy heiltä ja anna heidän kertoa ajatuksiaan. Kun annat palautetta, anna se tekemisestä ja toiminnasta, älä yksilön persoonasta. Ole johdonmukainen ja perusta palautteesi omiin ja joukkueen arvoihin. Muista, että pelaajat ovat mestareita lukemaan ilmeitä ja eleitä. Anna kehon siis kertoa saamaa kieltä, kuin sanallinen palautteesi.

On tärkeää antaa tilaa myös pelaajien omalle vuorovaikutukselle. Toimivassa ryhmässä pelaajat antavat palautetta myös toisilleen rakentavasti ja välittävästi. Voit edistää sitä esimerkiksi suunnittelemalla harjoituksiin hetkiä, jolloin pelaajat saavat kehua toistensa mallikkaita suorituksia.

Ympäristö mahdollistaa oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen

Keskeistä on luoda harjoitusympäristöjä, joissa aktiivinen jalkapalloaika on vähintään 80% koko harjoituksen ajasta. Kun jalkapalloaika on suunniteltu vielä niin, että se sisältää paljon tarkoituksenmukaisia toistoja ja ratkottavia ongelmia riittävän virikkeellisessä ympäristössä, on edellytykset oppimisille ja kehittymiselle olemassa. 

Lapsille on tärkeää antaa myös mahdollisuuksia ottaa vastuuta omasta harrastuksestaan ja tukea heidän autonomian tunnetta. Tätä voit edistää esimerkiksi antamalla lapsille omia vastuutehtäviään varusteiden keräämisessä tai alkuverryttelyhipan valinnassa. Kun vastuutehtävät hoidetaan laadukkaasti, on tästä syytä antaa myös positiivinen palaute.

Luo toimintaan rutiineja

Rutiinit ovat asioita, jotka joukkueen toiminnassa toistuvat systemaattisesti. Ne luovat ryhmän jäsenille turvaa, kun tiedetään minkälaisia asioita tapahtuu missäkin hetkissä. Rutiineja voivat olla esimerkiksi jokaisen yksilön tervehtiminen tapahtuman alkajaisiksi, yhteinen hetki ennen varsinaisen harjoittelun alkamista tai yhteinen hetki ennen harjoituksista lähtemistä. Rutiinit ovat myös sellaisia, joista joukkueen voi tunnistaa.

Pukeudu yhtenäisesti

Toimintaympäristöön liittyy myös ulkoisia merkkejä, jotka voivat tunnistaa myös ryhmää ulkopuolelta seuraavat henkilöt. Näitä ovat esimerkiksi yhteiset, seuran logolla varustetut varusteet. Ne kertovat kaikille, että olemme yhtä, yhteinen joukkue sekä seura. Lapsuusvaiheen loppupuolella lapset tarkastelevat itseään osana ryhmää, jolloin esimerkiksi yhtenäiset ulkoiset tuntomerkit ovat heille erittäin tärkeitä.

Laadukkaan toimintaympäristön tärkeyttä kuvaa myös International Journal of Sport Science and Coaching -lehdessä julkaistu vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen tulos, jossa selvitettiin lapsuusvaiheen jalkapalloa harrastavien näkemyksiä siitä, mikä jalkapalloharjoituksessa on hauskaa. Niin pelaajien, kuin valmentajienkin osalta kolme tärkeintä ”hauskuusfaktoria” olivat hyvä urheiluhenki, kovaa yrittäminen, sekä positiivinen valmennus.

Varmistetaan siis toimintaympäristöissä ne asiat, jotka tekevät harjoittelusta lapsille merkittävää.

Kaikki Lastenvalmentajaklubin blogit
Lastenvalmentajaklubi
Artikkelit valmentajalle

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit