Lastenvalmentajaklubi -blogi: Aloittavien ikäluokkien laatu

NJS:n junioripäällikkö Asko Jortikan vierasblogissa käsitellään aloittavien ikäluokkien laatua monesta eri näkökulmasta.

NJS:n Asko Jortikka.

NJS:n Asko Jortikka.

23.1.2023 klo 11:00

Mikä on määritelmä aloittavalle ikäluokalle? Suurimmassa osassa seuroja aloittava ikäluokka on se ikä, kun joukkuetoiminta alkaa.

Milloin alkaa joukkuetoiminta? Mitä on joukkuetoiminta? Lasten harrastuksen aloittamiseen liittyy usein paljon kysymyksiä – etenkin sellaisilla perheillä, joilla ei ole taustaa harrastustoiminnassa ja perheen ensimmäinen lapsi etsii mukavaa harrastusta.

Yksillä joukkuetoiminta alkaa kouluikäisenä, toisilla jo nuorempana. Jonkin seuran tarjoama toiminta voi olla jo joukkuetoiminnan tapaista, mutta liittyä vielä esimerkiksi jalkapallokoulu- tai kerhotoimintaan. Onko usean seuran hyödyntämän perhefutiksen harjoituskerralle saapuva lapsi perheineen aloittavaa ikäluokkaa? Välttämättä tätä vaihetta ei vielä koeta aloittavaksi ikäluokaksi, mutta näilläkin kokemuksilla saattaa olla varsin merkittävä vaikutus siihen, tuleeko lapsesta perheineen myöhemmin aloittavaa ikäluokkaa.

Toiminnan pitää olla joka tapauksessa laadukasta, vastaten sekä lapsen että aikuisten toiveisiin ja odotuksiin jalkapalloharrastuksesta. Lasten liikunta on aiheena laajasti ajankohtainen kansallisen lapsistrategian, Suomen Palloliiton lasten valmennuksen laatu -strategiaprojektin sekä seurakentän näkökulmasta. Lapsistrategian mukaan kaikilla lapsilla on esimerkiksi oikeus hyvinvointiin, itsensä hyväksytyksi kokemiseen, turvassa olemiseen ja huolenpidon saamiseen. Lisäksi lasten tulee saada vaikuttaa myös itselleen merkityksellisiin asioihin. (STM 2022.)

Aloittavan ikäluokan laadukkaalla toiminnalla voidaan vastata sekä lapsen hyvinvointiin, itsensä hyväksytyksi kokemiseen, turvalliseen ympäristöön ja huolenpitoon, että antaa lapselle mahdollisuus vaikuttaa hänelle itselleen merkityksellisiin asioihin.

Aloittavassa ikäluokassa – ja harrastuksessa ylipäänsä – lapsen hyvinvoinnin lähtökohta on se, että lapsi kohdataan. Hänen kanssaan voidaan jutella jalkapallosta tai täysin muista asioista. On tärkeä kuunnella lapsen juttuja ja ymmärtää sen merkitys lapselle, kun hän kertoo esimerkiksi päiväkotipäivän tai koulupäivän tapahtumista. Tai, kun lapsi kertoo kirkkain silmin, että ”mä en pysty tänään harjoittelemaan, kun isi toi äidille kukkia tulevan äitienpäivän takia ja mulla on ikävä äitiä.”

Liikunnalla on merkittävä vaikutus lapsen hyvinvointiin

Jokaisella lapsella on oikeus osallistua laadukkaaseen ja saavutettavaan liikunnalliseen harrastustoimintaan. Tällä hetkellä lapsista kaksi kolmasosaa liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta liian vähän. Kysyntä koulupäivän yhteydessä sekä iltaisin järjestetylle ei-kilpailulliselle harrastustoiminnalle kasvaa ympäri Suomea. (Olympiakomitea 2022)

Vuoden 2022 Tuloskortin mukaan 67–73 prosenttia 7–12-vuotiaista osallistuu ohjattuun liikuntaan (Tuloskortti 2022). Vuoden 2018 LIITU-aineiston perusteella harrastaminen aloitettiin seurassa keskimäärin 6-vuotiaana. Pojista joka kolmas harrasti päälajinaan jalkapalloa, mutta tytöillä harrastajamäärät jakautuivat tasaisemmin tyttöjen yleisempien lajien eli tanssin, voimistelun ja ratsastuksen kesken. Harrastuksen urheiluseurassa oli lopettanut joka neljäs lapsi tai nuori. Korkeimmillaan (40 %) lopettaneiden osuus oli 15-vuotiaissa. Lopettamispäätös tehtiin keskimäärin 11-vuotiaana. (Blomqvist, Mononen, Koski & Kokko 2019, 54–55.)

Lasten ja nuorten passiivinen aika on lisääntynyt ja liikkuminen vähentynyt. Lasten ja nuorten fyysisellä toimintakyvyllä on vaikutuksia jo nyt ja tulevaisuudessa niin yksilön hyvinvointiin kuin laaja-alaisesti kaikkialle yhteiskuntaan. Move!-mittausten tulokset kertovat lasten ja nuorten elintapojen sekä yhteiskunnan muutoksesta viime vuosikymmeninä. Peruskoulun 5. ja 8.-luokkalaisten fyysinen toimintakyky on pysynyt edellisvuoden tasolla. Vuoden 2022 Move!-mittausten tulosten perusteella noin 40 prosentilla oppilaista toimintakyky voi aiheuttaa haasteita arjen jaksamiseen. (Opetushallitus 14.12.2022)

Monipuolisuus on liikuntataitojen oppimisessa yksi avainasioista. Monipuolisia liikuntakokemuksia ja -taitoja hankkimalla lapset luovat itselleen potentiaalin oppia moninaisia liikuntataitoja myöhemmässä kehitysvaiheessa. Monipuoliset kokemukset kehittävät aivoihin hermoverkkoja, joiden avulla lapset selviytyvät erilaisista fyysisistä haasteista sekä taitojen käyttämisestä myöhemmin elämässään. Monipuolisten liikuntakokemusten muodostamia hermoverkkoja voidaan kutsua ”lahjakkuudeksi” oppia liikuntataitoja myöhemmin.

Lapsille voidaan tarjota monipuolisia liikuntakokemuksia antamalla heidän harrastaa ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja -lajeja. Monipuolisuus ja motoristen perustaitojen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää myöhemmin opittavien lajitaitojen oppimisen kannalta. Monipuoliset kokemukset eivät ole lapselle tärkeitä vain fyysisen kehityksen ja taitojen oppimisen kannalta, vaan monipuolisuus tarjoaa lapselle mahdollisuuden myös terveelle psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle. (Jaakkola 2012, 27-28.)

"Pelaaminen, maalinteko ja kaverit"

Kysyttäessä 6–7-vuotiailta lapsilta, mikä on kivointa jalkapalloharrastuksessa, ainakin Nurmijärvellä harrastavien lasten mielestä listan kärkeen nousevat pelaaminen, maalinteko ja kaverit.

Pelaamaan päästäkseen täytyy löytää sopivat turnaukset tai harjoituspelivastustajat – jos tässä yhteydessä ei lasketa harjoitusten yhteydessä tapahtuvaa pelaamista. Aloittavien ikäluokkien maailmassa on suuri määrä peliryhmiä yhden ikäluokan sisällä ja sopivan tasoisten vastustajien löytäminen voi olla työlästä ja vaatia välillä aikaa. Positiivista on kuitenkin se, että turnauksessa on varsin usein enemmän aikaa ryhmäytymiseen kuin yhden harjoitustapahtuman aikana. Pelien välissä ehtii leikkimään pelikaverien kanssa, ja vanhemmat kannustusjoukoissa tulevat tutummiksi toisilleen. Silloin alkaa muodostumaan yhteisöllisyys joukkueen sisällä.

Maalinteko voidaan nähdä tässä pelkästään lasten toiveena päästä tekemään maaleja harjoituksissa. Yhteisenä tavoitteena se helpottaa aloittavan ikäluokan perustamista ja sen laatua.

Miten päästä maaliin toiminnan käynnistämisessä? Aloittava ikäluokka – ja mikä tahansa muukin ikäluokka – tarvitsee toimiakseen lapset eli pelaajat. Heillä pitää olla hyvä fiilis toimia yhdessä ja pienemmissä ryhmissä harjoitusten sisällä.

Miten tavoittaa lapset, rakentaa taustatiimi ja vastata vanhempien toiveisiin?

Seuran toimintaa voi päästä esittelemään lapsille ja sitä kautta markkinoimaan harrastusta koulu- ja päiväkotikiertueiden avulla. Tiedon harrastusmahdollisuuksista täytyy tulla myös vanhempien tietoon, jotta he osaavat ilmoittaa lapsensa mukaan ja löytävät seurojen sivuilta oikeat tiedot mahdollisimman helposti.

Toimiakseen joukkue tarvitsee pelaajien lisäksi myös taustatiimiä, johon kuuluu usein pääasiassa lasten vanhempia, jotka ovat lähteneet mukaan auttamaan valmennuksessa, joukkueenjohtajan tehtävissä, huoltajina, some-vastaavina, talkoovastaavina ja monissa muissa tehtävissä. Aloittavan ikäryhmän koosta ja vanhempien työ- ja arkielämän yhteensovittamisen aiheuttamista aikatauluhaasteista johtuen taustatiimin saaminen/rakentaminen voi olla myös haastavaa. Taustatiimin rakentamiseen kannattaa käyttää aikaa ja mahdollisuuksien mukaan nimetä seurasta henkilöt, jotka vastaavat näistä valmisteluista aloittavan ikäluokan osalta. Esimerkiksi futisvanhemman starttikoulutuksen avulla järjestetyt infotilaisuudet opastavat vanhempia siihen, että tiettyyn ikään tultaessa tietynlaisiin tehtäviin tarvitaan tekijöitä, jotta lapset pystyvät harrastamaan mukavassa ja hyvässä ympäristössä.

Seurahaastatteluja tehdessä nousi esiin, että vanhemmat toivovat tiedossa olevan lapsen joukkueen taustatiimin, mitä toiminta pitää sisällään ja mitä toiminta maksaa… Maksujen suhteen seuroilla on erilaisia malleja. Joillakin on seuramaksu, toisilla joukkuemaksu ja kolmansilla sekä seura- että joukkuemaksu, joilla katetaan toiminnan kulut. Usein toiveita liittyy myös harjoitusten kellonaikoihin ja harkkapäiviin. Useamman lajin harrastamisen suhteen viikkokalenterin rakentaminen voi olla haastavaa päällekkäisten harjoitusvuorojen osalta. Harrastajien saamisen suhteen harkkavuorojen tulisi olla mahdollisimman hyviä varsinkin aloittavien ikäluokkien kohdalla, jotta useampi lapsi on mahdollisuus saada kokeilemaan harrastusta.

Kun taustat ovat selvillä ja valmennustiimissä on riittävästi valmentajia...

...on aika siirtyä kentälle harjoituksiin. Harjoituksissa tulee muistaa kohdata lapset, antaa positiivista palautetta etenkin yrittämisestä, huolehtia siitä, että lasten aktiivinen aika harjoituksissa on mahdollisimman suuri, sekä opettaa ja innostaa lapsia yrittämään täysillä. Laadukas harjoituksen pitäminen isolle lapsiryhmälle vaatii organisointia: mitä harjoitellaan, miksi harjoitellaan, miten harjoitellaan. Miten siirtymä seuraavaan harjoitteeseen hoidetaan, jotta siirtyminen on mahdollisimman mutkatonta.

Käsipareja tarvitaan joko useamman valmentajan toimesta tai aktiivisten huoltajien toimesta, jotta vähintään yksi valmentaja saa keskittyä ryhmän ja lasten valmentamiseen. Toinen henkilö (valmentaja / huoltaja) voi antaa aikansa sellaiselle lapselle, jolla ei satukaan olemaan paras päivä kyseisellä kertaa, jolloin koko ryhmän toiminta ei keskeydy. Valmennustiimin kannattaa kuitenkin muistaa se, että lasten valmentamiseen liittyy aina myös kasvatuksellinen puoli. Lasten kanssa ollaan yhdessä oppimassa lajin, joukkuetoiminnan ja elämän sääntöjä.

Toivottavasti aloittavaan ikäluokkaan mukaan hyppäävät saavat nauttia jalkapalloharrastuksen tarjoamista opeista läpi elämän sekä viettää aikaa mukavien kavereiden kanssa kentällä ja kentän ulkopuolella! Tällä tavoin pystymme yhdessä eri liikunta- ja urheiluharrastusten kanssa muuttamaan kehityssuunnan siten, että lasten ja nuorten liikunnallinen aktiivisuus saadaan nousuun. Innostetaan lapset ja nuoret liikkumaan!

 Asko Jortikka, junioripäällikkö, NJS

NJS:n junioripäällikkö Asko Jortikka.

NJS:n junioripäällikkö Asko Jortikka.

Lähteet

Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P. & Kokko, S. 2019. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa: Kokko, S. & Martin, L. (toimi.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018, s. 49-55. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Luettavissa: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/VLN_LIITU-raportti_web-final-30.1.2019.pdf. Luettu: 13.10.2022.

Jaakkola, T. 2012. Monipuoliset liikuntataidot. Teoksessa: Finni, J., Aarresola O., Jaakkola, T., Kala-ja, S., Konttinen, N., Kokko, S. & Sipari, T. 2012. Asiantuntijatyö urheilijan polun lapsuusvaiheen määrittelemiseksi tutkimustiedon pohjalta, s. 25-28. Edita Prima Oy. Helsinki. Luettavissa: https://storage.googleapis.com/valo-production/dlm_uploads/2017/03/lapsuusvaihe_www_2.pdf. Luettu: 3.10.2022.

Olympiakomitea 2022. Lasten liike. Luettavissa: https://www.olympiakomitea.fi/seuratoiminta/harrastaminen/lasten-harrastustoiminta/lastenliike/. Luettu 20.12.2022.

Opetushallitus 14.12.2022. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä merkittäviä alueellisia eroja. Luettavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/lasten-ja-nuorten-fyysisessa-toimintakyvyssa-merkittavia-alueellisia-eroja. Luettu: 20.12.2022.

STM 2022. Lapsistrategia. Lapset ja nuoret. Luettavissa: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsistrategia/lapset-ja-nuoret/ Luettu: 20.12.2022.

Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisu-ja 401. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luettavissa: https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2022/03/Tuloskortti_2022.pdf. Luettu: 2.9.2022.

Lisää aiheesta

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit