Lasten valmentajien suusta: Kymmenen vuotta poikien puolella valmentanut Oskar Hagström koutsaa nyt tyttöjä - "Positiivisella tavalla haastavampaa"

Juttusarjassa Lasten valmentajien suusta Vuoden lasten valmentajiksi 2021 valitut koutsit jakavat näkemyksiään ja kokemuksiaan lasten valmentamisesta.

Oskar Hagström, GBK.Kuva: Janette Pyörre

15.7.2022 klo 13:51

Jo teini-iässä Oskar Hagströmiä puri valmentamiskärpänen. Yli kymmenen vuoden ajan kokkolalainen ehti valmentaa GBK:n 10-16 -vuotiaiden poikien joukkueita ennen muutama vuosi sitten tullutta muutosta valmennuksellisesti “tuntemattomaan”. Silloin Hagström sai vastuulleen kaikista GBK:n ikäluokista pienimpien, vuonna 2012 syntyneiden tyttöjen joukkueen, jossa hänen oma tyttärensä oli aloittanut pelaamisen. Vaihdos on ollut selvästi onnistunut. Rauhalliseksi mutta innostavaksi kuvaillun valmentajan joukkueen pelaajamäärät ovat kasvaneet jyrkästi.

Hagström näkee tyttöjen valmentamisen positiivisella tavalla haastavampana kuin poikien valmentamisen. 

- Kyllä se erilaista on. Tytöthän vaativat tavallaan paljon, paljon poikia parempia perusteluita, miksi joitakin asioita tehdään jollakin tavalla, Hagström sanoo.

Valmentaja kärjistää kuvitteellisella esimerkillä: kun pojat tulevat treeneihin, ovat juoksu- ja painikilpailut jo käynnissä ilman, että valmentajan tarvitsee tehdä mitään. 

- Jos "skloddeille" sanoo, että hypätkää ojaan, tulee kisa että kuka on ekana siellä ojassa - mutta tytöt kysyvät, että miksi tässä sinne ojaan pitäisi mennä. He esittävät fiksuja kysymyksiä paljon poikia aikaisemmassa vaiheessa. Jos ennen treenejä tehdään terve futaaja -liikkeitä, tai treeneissä vaikkapa parin-kolmen pelaajan yhteistyöhön liittyviä asioita, pitää tytöille perustella, miksi niitä tehdään: tytöt kyllä haluavat tietää, miksi esimerkiksi polven linjaus on nyt tärkeätä, Hagström kuvailee.

Tällä hetkellä Suomessa tyttöjen harrastajamäärät ovat korkeammat ja naisten peli ammattimaisempaa koskaan - eikä meneillään olevien EM-kisojen suuri näkyvyys todennäköisesti ainakaan vähennä pelistä innostuvien tyttöjen määrää. Hagström ei siis varmaankaan ole ainut poikien valmentaja, jolle eteen voi tulla vastaavanlainen mahdollisuus ryhtyä valmentamaan tyttöjoukkueita. 

- Jos haluaa haastaa itseään, ei tyttöjen valmentaminen ole negatiivinen vaan positiivinen haaste. Valmentajan on funtsittava oikeasti, mitä tehdään, Hagström suosittelee. 

Valmentaja Hagström ja GBK:n 2012 syntyneet tytöt.Kuva: Janette Pyörre

“Mieluisa muutos”

Hagström kertoo pelanneensa itse jalkapalloa ihan pienestä pojasta lähtien. 

- Samalla kun pelasin, joskus 14-15 -vuotiaana pyöri erilaisia Palloliiton nappula- ja kaikki pelaa -jalkapallokouluja, joita oma seura järjestikin. En muista tarkkaan mitä tapahtui, mutta siinä sitten minua pyydettiin mukaan junnujen apuvalmentajaksi. Menin mukaan ja innostuin, Hagström kertaa.  

Vajaan parinkympin kieppeillä valmentaminen alkoi kiehtoa Hagströmiä vielä pelaamistakin enemmän. 

- Jatkoin suurin piirtein 16-vuotiaiden valmentamista joukkueissa niin, että armeijan aikana ja opintojen aikana oli välillä muutaman vuoden tauko. Suoritin koulutuksia, ja valmensin useamman vuoden ajan suunnilleen 10-16 -vuotiaita poikia.

Pidempi tauko Hagströmin valmentamiseen tuli, kun hänen omat lapsensa olivat pieniä ja talonrakennusprojekti oli käynnissä. 

- Seura kysyi minua valmentamaan uudestaan ja uudestaan. Vastasin, että aloitan valmentamisen sitten taas, kun omat lapset rupeavat pelaamaan. Kun tytär sitten rupesi pelaamaan 3-4 vuotta sitten, tein haastavan mutta mieluisen muutoksen ja aloitin vuonna -12 syntyneiden tyttöjen joukkueen vastuuvalmentajana, vaikka olin valmentanut vain poikia aikaisemmin. 

Valmentaja Hagström ja GBK:n 2012 syntyneet tytöt.Kuva: Janette Pyörre

“Nuorimpien pelaajien valmentaminen on kasvatustehtävä”

GBK:n vuonna 2012 syntyneiden tyttöjen joukkueen pelaajamäärä kasvoi pelkästään viime vuonna melkein 70 prosentilla.

- Se on ollut hieno juttu. Tänäkin talvena pelaajien määrä on kasvanut, Hagström kertoo.

Tästä hyvästä Hagström sai myös Vuoden lasten valmentaja -palkinnon. Palkinnon perusteissa arvioidaan, että suurin syy pelaajien määrän kasvamiseen oli valmentajan ja muun toimihenkilöryhmän luoma positiivinen ympäristö uusille pelaajille. 

- Vaikka tarkoitus on tietenkin oppia jalkapalloa pelaamaan ja opettaa kaikkia siihen liittyviä hienouksia, ajattelen niin, että ihan niissä nuorimmissa ikäluokissa mistä tämän ikäluokan aloitettiin, on valmentaminen ensisijaisesti kasvatustehtävä, Hagström kuvailee.

- Semmoinen liikunnanohjaus-kasvatustehtävä.

Tärkeää on, että lapset saadaan innostumaan harrastamisesta ja yhdessä tekemisestä. Hagström näkee, että oikeanlainen lasten innostaminen lähtee ihan perustaidoista, kuten tervehtimisestä ja lasten huomioimisesta.

- Lapset pitää aidosti kohdata ja huomioida joka ikisessä tapahtumassa arvokkaina yksittäisinä yksilöinä. On tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä ja jokaista arvostetaan sellaisena kuin hän on. Olemme lähteneet siitä, että priorisoimme turvallisen, arvostavan ja lapset aidosti kohtaavan fiiliksen luomista, Hagström kertoo. 

GBK:ssa pyritään siihen, että toimihenkilöitä on riittävästi ryhmäkokojen pitämiseksi pieninä sekä treeneissä että peleissä. 

- Haluamme, että jokainen yksittäinen valmentaja ehtii antaa yksittäiselle pelaajalle henkilökohtaista palautetta ja huomiota. Kun ryhmät ovat riittävän pieniä, pelaaja kokee, että hänen osallistumisensa on arvokasta, treeneihin on kiva tulla eikä synny mitään hirvittäviä torikokouksia.

Hagström jatkaa kuvailuaan ottamalla esimerkiksi alueen paikallisen kielikysymyksen. Vaikka ruotsinkieliset ovat kaupungissa vähemmistönä, on Kokkola edelleen kaksikielinen kaupunki. 

- Olemme varsinkin alussa pyrkineet olemaan tasavertaisia. Pyrimme vetämään treenit kahdella kielellä. Näin pidämme huolen, että tapahtumat ovat samanarvoisia niillekin lapsille joilla selvästi vahvempi ruotsin kieli. 

- Voidaan listata sata asiaa, mutta ajattelisin, että valmentaminen lähtee näistä lasten ja yksilön huomioimisen perustaidoista. Sen rinnalle opetamme sitten peliä ja sen hienouksia, mutten usko, että sillä on mitään merkitystä, jos kasvatuksen ja kohtaamisen perustaidot ovat hukassa. Kyllä parasta valmentamisessa on se, kun näkee, kun lapset nauttivat, viihtyvät, tykkäävät, saavat onnistumisia ja yhdessä tekemisen elämyksiä, Hagström päättää. 

Valmentaja Hagström ja GBK:n 2012 syntyneet tytöt.Kuva: Janette Pyörre

Lisää aiheesta

Etkö löytänyt etsimääsi?

Seuraa meitä

Kaikki some-tilimme

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit