Lasten valmennuksen laatu -blogi: Palautteenanto - Miten ja miksi?

Tuisku kuljettaa harjoituksissa pelirastilla palloa laitaa pitkin. Hän harhauttaa puolustajan näppärällä askelharhautuksella, siirtää pallon sivuun vasemmalla ulkosyrjällä ja karkaa räväkän rytminvaihdoksen ansiosta kauas puolustajasta. Edessä on enää maalivahti ja tarkkaan harjoiteltu sisäsyrjä viimeistely saattaa pallon syvälle verkkoon. ”Hyvä, loistavaa!” huutaa valmentaja. Edellä mainittu esimerkki palautteenannosta on arkipäivää juniorijalkapallossa. Valmentaja on totta kai ylpeä pelaajastaan ja haluaa kehua tätä hienosta suorituksesta. Ja niin kuuluukin! Jos kuitenkin lähdemme tarkkailemaan annettua palautetta pedagogisesta näkökulmasta, jää se hyvin vajavaiseksi. Tässä blogissa palautteenanto nähdäänkin yhtenä opettamisen työkaluna. Tarkastellaanpa siis esimerkkiä ja valmentajan huudahdusta hieman lähemmin, jotta voimme tehdä siihen palautteenannon näkökulmasta tarvittavat muutokset. 

MITEN ANTAA PALAUTETTA? 

Ensimmäinen askel on pohtia, mikä on huudahduksen tavoite? Onko tarkoitus tsempata, kannustaa, ohjata pelaajan tekemistä vai antaa siitä palautetta? Palautteen tulisi aina kohdistua tarkasti tekemiseen. Siihen, mitä haluamme pelaajan tekevän uudelleen, tai siihen, mitä haluamme hänen suorituksessaan muuttavan. Yllä mainitussa esimerkissä valmentajan huudahdus on palautteenannon sijaan enemmän kannustamista. Jalkapallossa on tietenkin myös paljon tilanteita, joissa haluamme kannustaa ja tsempata pelaajiamme! Harjoitustilanteet ovat kuitenkin pääasiassa oppimista varten ja me valmentajat olemme paikalla opettaaksemme pelaajiamme. Palautteenanto on opettamisen kannalta äärimmäisen tärkeä työkalu ja siksi meidän tulee kannustamisen lisäksi kiinnitettää huomiota siihen, miten annamme palautetta. Palautteen tulisi aina kertoa pelaajalle tarkasti, mihin hänen tulee seuraavassa suorituksessaan keskittyä. Seuraava askel onkin siis pohtia mistä annamme palautetta? Valittava asia riippuu siitä, mikä on harjoituksen teema ja harjoiteltava asia. Jos teemana on ohittaminen, tulisi myös palautteen kohdistua ohittamisen avainasioihin. Tällöin valmentajan ei tulisi antaa palautetta viimeistelystä, tai puolustajan sijoittumisesta, ne eivät kuulu ohittamisen teemaan. Spesifiä palautetta voisi antaa esimerkiksi harhautuksessa tapahtuvasta painopisteen pudotuksesta, ohittavasta kosketuksesta tai rytminvaihdoksesta. Lisäksi meidän tulisi aina miettiä kenelle annamme palautetta ja miten saamme pelin tiimellyksessä pelaajan huomion. Tähän nimen käyttö on loistava työkalu. Oman nimen kuuleminen on vähän sama kuin joku tökkisi meitä aivoihin, se suuntaa huomiomme hyvin herkästi puhujaan. Palautteen tulisikin aina alkaa pelaajan nimellä. Näin varmistamme, että tarkkaan suunniteltu palautteemme menee varmasti oikeaan osoitteeseen. 

Jos siis palaamme alun esimerkkiin ja muokkaamme valmentajan palautetta aiemmin mainittujen ohjeiden mukaisesti, olisi oikeaoppisempi palaute esimerkiksi seuraavanlainen: ”Tuisku, aivan loistava rytminvaihdos ohittamisen jälkeen! Nyt kun sä ohittavan kosketuksen jälkeen nopeasti lähdit karkuun puolustajalta, sulle jäi todella hyvin aikaa keskittyä viimeistelyyn!” Nyt Tuiskun palautteen perusteella helpompi toistaa rytminvaihdos seuraavassakin suorituksessa.  

SUUNNITTELE PALAUTTEESI 

Pelin ja harjoituksen aikana saattaa ymmärrettävästi olla vaikea löytää hetkiä, joista antaa spesifiä palautetta. Tilanteet ovat ohi niin nopeasti, että hyvän suorituksen huomaa vasta kun pelaaja on jo palannut takaisin jonoon valmistautumaan seuraavaan suoritukseen. Palautteenanto kannattaa kuitenkin suunnitella osaksi harjoitussuunnitelmaa. Mikäli olet valmentajana jo etukäteen päättänyt, että keskityt tänään rytminvaihdoksiin ja pyrit harjoituksessa löytämään tilanteita, joissa pelaaja onnistuu rytminvaihdoksessa tai olisi onnistunut suorituksessaan paremmin, mikäli rytminvaihdos olisi tapahtunut, on sinun huomattavasti helpompi havaita nämä tilanteet harjoituksen aikana. Lyhykäisyydessään voit siis aloittaa palautteenannon harjoittelun tekemällä seuraavat asiat: 

• Luo palautteenannollesi suunnitelma ja tavoitteet. Mistä teemanmukaisesta asiasta aiot tänään antaa palautetta? 

• Pysy teemassa. Suuntaa huomiosi vain kyseisen teeman mukaisiin asioihin ja malta keskittyä niihin. 

• Anna spesifiä palautetta. Kertooko palautteesi spesifisti suorituksesta tai sen osasta ja ohjaa pelaajan huomion teeman mukaiseen suorituksen osa-alueeseen? 

• Käytä pelaajan nimeä. Aloita palautteesi pelaajan nimellä, jotta varmistat että hän kuulee palautteesi. 

USKO, LUOTA JA HEITTÄYDY 

Palautteenantoon kuuluu tietysti myös korjaava palaute. Vaikka onkin meidän tehtävämme valmentajina löytää suorituksesta ne asiat, joista voimme pelaajaa kehua, on meidän joskus myös opetettava pelaajalle, miten suoritusta voi kehittää. Tällöin käytämme korjaavaa palautetta. Korjaava palaute tulisi aina antaa positiivisessa muodossa, vältä siis ”ei” ja ”älä” sanojen käyttöä. Ihmisen aivot ymmärtävät nämä sanat todella huonosti ja ohjeistus ”älä pidä ohituksen jälkeen samaa rytmiä” kertoo pelaajalle huonosti mitä hänen tulisi tehdä. Ohjeista siis aina mitä pelaajan tulee suorituksessaan muuttaa ja miten. Usko ja luota siihen, että pelaaja myös pystyy tekemään nämä muutokset. Seuraa tarkasti keskittyykö pelaaja seuraavassa suorituksessaan ohjeistamaasi asiaan ja pyrkiikö hän noudattamaan ohjeitasi. Tunnista myös epäonnistunut suoritus, mutta älä rankaise siitä. Rohkaise pelaajaa kuitenkin yrittämään uudestaan sanomalla esimerkiksi ”Huh, nää jutut on vaikeita välillä. Yritä vielä, kyllä sä vielä onnistut!” Mikäli pelaaja yrittää, uskalla heittäytyä antaessasi palautetta ja oikeasti iloitse siitä, että pelaaja noudattaa ohjeitasi. Tämä rohkaisee pelaajaa entisestään yrittämään uudestaan ja oppimista tapahtuu. Tavoite saavutettu. 

Palautteenanto, siinä missä kaikki muutkin taidot, vaatii harjoittelua. Noudattamalla yllä mainittuja ohjeita voit ohjata ajatuksesi palautteenannon harjoitteluun ja tehostaa sillä harjoituksissa tapahtuvaa oppimista. Reflektoi omaa tekemistäsi niin pystyt antamaan palautetta myös itsellesi. Näin opettamalla muita, opit myös itse. Kätevää.