Lasten valmennuksen laatu -blogi: Motivaatioilmasto lasten urheilussa - Osa 2

Ensimmäisessä osassa kävimme läpi, mitä motivaatioilmastolla tarkoitetaan ja mitä siihen sisältyy. Tiivistettynä motivaatioilmasto tarkoittaa joukkueen toiminnassa vallitsevaa ilmapiiriä, joka vaikuttaa merkittävästi muun muassa pelaajien tunteisiin, motivaatioon ja käyttäytymiseen. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda konkreettisia esimerkkejä, miten valmentajat voivat entistäkin tietoisemmin luoda ympäristöä ja ilmapiiriä, joka psykologisesta näkökulmasta tukee pelaajien kasvua ja kehitystä. (Ames 1992; Roberts & Kristiansen 2012; Weiss ym. 2012)

Kun valmentajat haluavat luoda ympäristöä, joka tukee pelaajien oppimista, nauttimista ja hyvinvointia, tulee toiminnan pohjalla olla painotus tehtäväsuuntautuneisuuteen. Tämän lisäksi valmentajien on tärkeä huomioida miten pelaajien psykologiset perustarpeet (autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet) konkretisoituvat harjoituksissa ja otteluissa. Silloin kun nämä teemat huomioidaan laadukkaasti, ohjaa ympäristö itsessään pelaajia antamaan parhaansa ja nauttivan enemmän itse tekemisestä. Aloitetaan ensin konkreettisilla esimerkeillä, kuinka valmentaja voi tukea tehtäväsuuntautuneisuutta ja tämän jälkeen paneudutaan psykologisiin perustarpeisiin. (Monteiro, et al., 2018)

Tehtäväsuuntautuneen ilmapiirin tukemiseen on luotu niin sanottu TARGET-malli. Kirjaimet tulevat seuraavista englannin kielen sanoista (Ames, 1992; Prichard & Deutsch, 2015):

T = Tehtävä (Task) – Muista harjoituksissa sopiva haastavuus, vaihtelu sekä avaa ja perustele harjoitteet pelaajille selkeästi.

A = Auktoriteetti / autonomia (Authority) – Ota Pelaajat mukaan päätöksentekoprosessissa ja harjoituksissa. Muista kertomisen lisäksi kysellä riittävästi pelaajilta, jotta he oppivat myös itse oivaltamaan asioita.

R = Huomiointi / palaute (Recognition) – Anna pelaajille positiivista palautetta ennen kaikkea heidän kehittymisestään ja yrittämisestään.

G = Ryhmittely (Grouping) –Jaa harjoituksissa ryhmiä monin eri tavoin ja muutenkin kuin osaamisen mukaisesti.

E = Arviointi (Evaluation) – Arvioinnissa keskity parhaansa antamiseen ja pelaajien omaan kehitysprosessiin.

T = Aika (Time) – Huomioi, että pelaajat oppivat eri tahtiin ja pyri antamaan riittävästi aikaa oppimiseen.

Näitä kuutta eri periaatetta hyödyntämällä valmentaja todennäköisesti tukee sitä, että pelaaja vertaa kehitystä itseensä ja ymmärtää, että virheet ovat osa prosessia sekä pyrkii parantamaan omia taitojaan. Toisena niin sanottuna työkaluna tehtäväsuuntautuneisuuden tukemisessa voidaan hyödyntää kasvun asennetta. Kasvun asenteen takana on Stanfordin yliopiston professori Carol Dweck, joka on tehnyt tutkimusta ihmisten asenteista ja käyttäytymisestä kymmeniä vuosia. Kasvun asenne kertoo mielentilasta tai asennoitumisesta, joka voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan (muk. Tossavainen, 2021):

1) Kasvun asenne kuvaa ajattelumallia, jossa yksilö kokee, että erilaiset taidot ovat opittavissa ja siinä painotetaan yrittämistä, työskentelyä sekä niiden tuomaa kehitystä.

2) Muuttumattomuuden asenne puolestaan korostaa lahjakkuutta, jossa asiat nähdään enemmän mustavalkoisina eli yksilö kokee, että hän joko osaa tai ei osaa kyseistä asiaa.

Kasvun asennetta voi tukea juuri TARGET-periaatteiden mukaisesti ja valmentajien palautteenannossa tulisi enemmän antaa palautetta itse prosessista ja lopputulokseen johtaneesta työstä. Esimerkiksi, kuinka paljon olet kyseistä asiaa harjoitellut tai annoitko tänään parhaasi, ovat asioita, jotka johtavat lopputulokseen. Tässä on tärkeä muistaa, että asia ei tietenkään ole mustavalkoinen, mutta valmentajien on tärkeä huomioida missä suhteessa annamme palautetta lopputuloksesta (hieno maali, syöttö tai voitto) ja prosessista, joka on johtanut lopputulokseen (olet harjoitellut maalintekoa tai syöttämistä viime aikoina ja nyt se alkaa tuottaa tulosta). Seuraavassa vielä kooste, kuinka antaa palautetta tai minkälaisilla kysymyksillä voi edistää lapsen kasvun asennetta (Dweck, 2006):

Näiden lisäksi lasten valmennuksessa on psykologisten perustarpeiden näkökulmasta erittäin tärkeää luoda ympäristö, jossa lapset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin, olevansa osa ryhmää ja kokevansa itsensä kyvykkäiksi. Erinomainen tapa luoda pohjaa näille kolmelle tekijälle on pyrkiä kehittämään niin sanottua psykologista turvallisuutta ilmapiirissä. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan, että ympäristössä uskalletaan olla oma itsensä, virheet nähdään osana prosessia ja valmentaja koetaan helposti lähestyttävänä.

Valmentajan toimintana tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita (Edmondson, 2018, Edmondson et al., 2004):

1. Pyri olemaan lapsille helposti lähestyttävä esimerkiksi kyselemällä kuulumisia ennen treenejä (mikäs meininki tänään), osoittamalla tukea virheiden sattuessa (ei mitään, uutta vaan) ja osoittamalla välittämistä (hymy, nyökkäys, peukku).

2. Laadukas ”pohjatyö” eli käy pelaajien kanssa läpi, että virheet ovat prosessia, mutta niistä on tärkeä oppia. Esimerkiksi virheen sattuessa reagoi myönteisesti ja johdonmukaisesti harjoituksissa sekä otteluissa (valmentajat yleisesti reagoivat harjoituksissa myönteisemmin ja otteluissa tiukemmin).

3. Rohkaise lapsia avoimeen keskusteluun ja reagoi myönteisesti eri tilanteisiin ja vastauksiin esimerkiksi kyselemällä kysymyksiä (mitäs tänään opittiin), varmistamalla, että oma kehonkieli on myönteinen myös virheiden sattuessa (katso videolta omaa valmennusta) ja vastaa mielellään myös toistuviin kysymyksiin (käydään tämä vielä kerran rauhassa läpi).

Mieti vielä, mitä voisit tästä kirjoituksesta viedä omaan valmennukseen ja miten tällä hetkellä saat tuettu tehtäväsuuntautuneisuutta ja psykologisia perustarpeita omassa ympäristössäsi.

Lähdeluettelo:

Ames, C. (1992). Achievement goals and the classroom motivational climate. Student perceptions in the classroom, 1, 327-348.

Dweck, C. S. (2016). Mindset: The new psychology of success (Updated edition). Random House Digital, Inc.

Edmondson, A. C. (2018). The fearless organization: Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. John Wiley & Sons.

Edmondson, A. C., Kramer, R. M., & Cook, K. S. (2004). Psychological safety, trust, and learning in organizations: A group-level lens. Trust and distrust in organizations: Dilemmas and approaches, 12(2004), 239-272.

Mageau, G. A., & Vallerand, R. J. (2003). The coach–athlete relationship: A motivational model. Journal of sports science, 21(11), 883-904.

Monteiro, D., Teixeira, D. S., Travassos, B., Duarte-Mendes, P., Moutão, J., Machado, S., & Cid, L. (2018). Perceived effort in football athletes: The role of achievement goal theory and self-determination theory. Frontiers in Psychology, 9, 1575.

Prichard, A., & Deutsch, J. (2015). The effects of motivational climate on youth sport participants. The Physical Educator, 72(5).

Roberts, G. C., & Kristiansen, E. (2012). Goal Setting to Enchance Motivation in Sport. In G. C. Roberts & D. C. Treasure (Eds.), Advances in Motivation in Sport and Exercise (3), 207-228. Champaign, IL: Human Kinetics

Mukailtu Tossavainen, A (2021, May) Mitä elämäntaitoja urheilu opettaa lapselle ja kuinka valmentaja voi tukea niiden kehittymistä? Hämeen Sportti.

Weiss, M. R., Amorose, A. J., & Kipp, L. E. (2012). Youth motivation and participation in sport and physical activity. The Oxford handbook of human motivation, 520-553.

Aleksi Tossavainen (Head of Psychological Performance) työskentelee Eerikkilä Sport & Outdoor Resortissa kokonaisvaltaisen valmennuksen ja hyvinvoinnin osa-alueilla, vastaten psyykkisen osa-alueen kokonaisuudesta. Tossavaisella on urheilu- ja liikuntapsykologian maisterin tutkinto, ja hän työskentelee pääsääntöisesti urheilijoiden, valmentajien, valmennuspäälliköiden, lajiliittojen (Suomen Palloliitto ja Salibandyliitto) kanssa. 

Tällä hetkellä Tossavainen toimii myös psyykkisenä valmentajana FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa sekä poikien U19 maajoukkueessa. Tossavainen on myös tietokirjailija, joka on aiemmin kirjoittanut teokset Voittavat Tavat, Voittavat Tavat 2.0 ja Psykkinen valmennus.