Kakkosessa riittää jännitettävää sarjauudistuksen myötä

Miesten sarjajärjestelmä uudistuu ensi kaudella, kun nykyisen Ykkösen ja Kakkosen väliin tulee täysin uusi sarjataso. Palloliiton kehityspäällikkö Tomi Leivo-Jokimäki kertoo uudesta Ykkösliigasta, Ykkösestä, uudistuksen syistä sekä sen vaikutuksista alkavaan Kakkosen kauteen.

PEPO piipahti viime kaudella Ykkösessä, mutta joutuu hakemaan uutta vauhtia Kakkosesta.Kuva: Ⓒ Tiina Pirilä /SPL

13.4.2023 klo 19:04

Palloliiton hallitus päätti viime vuonna miesten ylimpien sarjatasojen uudistuksesta. Kotimaisia sarjajärjestelmiä on uudistettu aiemminkin, mutta Tomi Leivo-Jokimäki huomauttaa, että Suomeen on tullut uusi sarjataso viimeksi peräti 50 vuotta sitten.

Veikkausliiga pelataan jatkossakin 12 joukkueen sarjana. Kymmenellä joukkueella pelattava toiseksi korkein sarjataso sen sijaan tunnetaan ensi kaudesta lähtien Ykkösliigan nimellä. Ykkösliigan ja Kakkosen väliin jäävä Ykkönen pelataan nykyiseen tapaan kahdentoista joukkueen sarjana. Kakkonen pelataan kaudesta 2024 lähtien kolmessa kymmenen joukkueen lohkossa. Uudistuksen myötä neljän valtakunnallisen sarjan joukkuemäärä kasvaa siis neljällä joukkueella.

– Lyhyesti tiivistettynä kyse on siitä, että Kakkosen parhaista joukkueista ja Ykkösen putoajista muodostetaan uusi valtakunnallinen sarja, Leivo-Jokimäki tiivistää.

Leivo-Jokimäen mukaan nyt tehtävä uudistus on tarkan harkinnan tulos. Uudistusta suunniteltiin laajan työryhmän kanssa. Työryhmään kuului Veikkausliigan, Ykkösen, Kakkosen, alempien sarjojen ja Jalkapallon Pelaajayhdistyksen edustajia sekä Palloliiton operatiivista kilpailupuolen johtoa. Uudistusta tehtäessä on kuultu laajasti Ykkösessä ja Kakkosessa pelaavien seurojen näkemyksiä. Lisäksi sarjauudistuksesta on tehty erilaisia simulaatioita.

Yksi tärkeimmistä perusteista uudistukselle oli se, että Ykkösen vaihtuvuus on ollut viimeksi kuluneen reilun vuosikymmenen aikana todella suurta. Sarjan joukkueista on vaihtunut nousujen ja putoamisten myötä vuosittain keskimäärin yli 40 prosenttia. Seuroilla on siis ollut vaikeuksia vakiinnuttaa paikkansa Ykkösessä.

– Saimme myös seuroilta paljon palautetta siitä, että Ykkösen vaihtuvuus on liian suurta. Sen myötä organisaatioiden kehittäminen on ollut vaikeaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta seurat ovat viettäneet Ykkösessä vain muutaman vuoden. Organisaatiot ovat olleet sinä aikana tosi kovilla yrittäessään joko nousta Veikkausliigaan tai pysyä kaikin keinoin sarjassa, Leivo-Jokimäki kertoo.

Lisäksi seurat ovat kokeneet, että Ykkösen ja Kakkosen välinen ero on ollut liian suuri niin urheilullisesti kuin taloudellisesti. Kakkonen on valtakunnallinen sarja, joka pelataan kolmessa alueellisessa lohkossa, joten nykyisessä 36 joukkueen Kakkosessa sarjan sisäiset tasoerot ovat olleet väistämättä suuria.. Kymmenen joukkueen Ykkösliigassa taso pysyy korkeana ja vaihtuvuus tulee olemaan aiempaa pienempää.

Myös Ykkösen ja Kakkosen väliset taloudelliset erot ovat olleet todella huomattavia. Kakkosen seurojen kausibudjetit ovat olleet suurimmilla seuroilla yli 100 000 euroa, mutta Ykkösessä jo kiinteiden kulujen määrä on lähes poikkeuksetta kuusinumeroinen. Ykkösen budjetit ovat asettuneet 200 000 euron ja miljoonan euron välille. Kakkosen nousijat ovat siis joutuneet käytännössä vähintään tuplaamaan budjettinsa talven aikana.

Eri sarjatasojen väliset erot halutaan pitää mahdollisimman pieninä, sillä nykyisellään nouseminen tai putoaminen ovat olleet seuroille liian suuria muutoksia.

– Myös uudesta Ykkösliigasta putoaa joka kausi 1–2 joukkuetta, mutta uudistuksen myötä he pystyvät nyt jatkamaan laadukasta toimintaa valtakunnallisessa ympäristössä. Moni seura kokee myös Kakkosen oikeaksi sarjatasoksi. Heidän kannaltaan sarja säilyy ennallaan jatkossakin.

– Koen tärkeänä, että sarjat olisivat mahdollisimman homogeenisiä eli samassa sarjassa olisi mahdollisimman samantasoisia organisaatioita.

Leivo-Jokimäki uskoo uudistuksen palvelevan myös pelaajakehitystä. Tähän mennessä Ykkösen suuri vaihtuvuus on hillinnyt nuorille pelaajille annettua vastuuta.

– Ykkösen keski-ikä on ollut viime vuosina lähes 25 vuotta, joten se ei ole ollut mikään nuorten pelaajien sarja. Siellä on ollut vaikeaa kasvattaa nuoria pelaajia, kun joukkueet ovat pelanneet sarjapaikoista. Uskon, että uusi sarja tulee olemaan tärkeä myös nuorisomaajoukkuepelaajille, Leivo-Jokimäki sanoo.

– Uudistus luonee pelaajille lisää työpaikkoja. Kolmella ylimmällä sarjatasolla pelaa uudistuksen myötä yhteensä 34 joukkuetta. Sen pitäisi kattaa maantieteellisesti käytännössä koko Suomen. Lisäksi uskon uudistuksen lisäävän myös seurojen välisiä yhteistyöseura- ja farmisopimuksia

Uusi valtakunnallinen sarjataso

Leivo-Jokimäen mukaan Ykkösen ja Kakkosen seurat ovat suhtautuneet uudistukseen pääasiassa positiivisesti. Etenkin määrätietoisesti ylemmille sarjatasoille pyrkivät seurat ovat pitäneet uudistusta erittäin tervetulleena.

– Keskustelimme paljon seurojen kanssa ja esitimme heille muutamia erilaisia vaihtoehtoja. Ei tällaista uudistusta olisi viety läpi, jos sillä ei olisi vahvaa seurojen tukea.

Kehityspäällikkö myöntää, että uuden sarja nimeäminen tuotti päänvaivaa. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa uusi sarja sai nimen Ykkösliiga ja muut sarjat pysyivät ennallaan.

– Mietimme uuden sarjan nimeä pitkään. Emme muuttaneet sarjahierarkiaa, vaan lisäsimme väliin uuden sarjan. Halusimme, että muutos koskettaisi mahdollisimman rajattua määrää seuroja.

Sarjauudistuksessa on otettu huomioon myös maantieteelliset tekijät. Kakkonen haluttiin pelata jatkossakin kolmessa lohkossa, mutta Ykkösliigassa ja Ykkösessä etäisyydet ovat suurempia.

– Emme halunneet muuttaa Kakkosta liikaa ja kiinnitimme huomiota myös matkakuluihin. Kakkosessa myös paikallisuudella on suuri arvo, ja nyt pelimatkat pysyvät kohtuullisina.

Jalkapallo ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen toimija. Leivo-Jokimäki muistuttaa, että esimerkiksi kaupungistuminen on vahva trendi, joka heijastuu myös jalkapalloon.

– Se on ajan kuva, emmekä voi olla irrallaan siitä kehityksestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa on alueita, joiden väkimäärä vastaa keskikokoisia suomalaisia kaupunkeja.

Uuden Ykkösliigan lisenssivaatimukset tulevat vastaamaan nykyistä Ykköstä. Myös uuteen Ykköseen otetaan käyttöön lisenssimenettely. Leivo-Jokimäen mukaan keskustelut tulevista lisenssivaatimuksista Kakkosen seurojen kanssa on jo aloitettu.

– Meillä on viimeistään kesän jälkeen hyvä käsitys seurojen tahtotilasta. Uskomme uudistuksen auttavan seuroja myös olosuhteiden kehittämisessä, sillä lisenssivaatimusten avulla seurat voivat ohjata myös kuntia parantamaan paikkakunnan olosuhteita.

Näin sarjat muodostetaan 2023 --> 2024.

Kakkonen huipentuu laajaan nousukarsintaan

Sarjauudistus ei vaikuta alkavaan Ykkösen kauteen. Ainoa muutos on se, että kolme putoajaa putoaa Kakkosen sijaan uuteen Ykköseen. Sarjapaikkansa säilyttäneet joukkueet, Veikkausliigan putoaja ja liigakarsinnan häviäjä sen sijaan pelaavat kaudella 2024 uutta Ykkösliigaa.

Ykkösen sijaan uudistuksen suurimmat vaikutukset kohdistuvat alkavan kauden Kakkoseen. Kakkosessa pelataan kaudella 2023 kolmessa lohkossa kaksinkertainen sarja, jonka jälkeen parhaat joukkueet jatkavat nousukarsintoihin. Viime kauden kaltaista ylempää jatkosarjaa ei tänä vuonna pelata.

Kakkosen lohkovoittajat ja paras lohkokakkonen varmistavat nousun vähintään Ykköseen. Neljä joukkuetta pelaa kaksiosaisen karsinnan, jonka voittaja nousee Ykkösliigaan. Loput kolme jatkavat kaudella 2024 uudessa Ykkösessä. Lohkovoittajilla ja parhaalla Kakkosella on siis mahdollisuus nousta yhden sarjatason yli Ykkösliigaan.

Kakkosen toiseksi paras lohkokakkonen nousee suoraan Ykköseen. Huonoin lohkokakkonen ja lohkojen sijoille 3–5 sijoittuneet joukkueet sen sijaan pelaavat valmiin kaavion mukaisesti kaksiosaisen karsinnan, jonka voittajat nousevat Ykköseen. Karsinnan hävinneet joukkueet jatkavat Kakkosessa.

Lohkojen viimeiseksi sijoittuneet sekä kaksi huonointa yhdenneksitoista sijoittunutta joukkuetta putoavat kaudelle 2024 Kolmoseen. Yhteensä Kakkosesta putoaa siis viisi joukkuetta. Kaikki Kolmosen yhdeksän lohkovoittajaa nousevat suoraan Kakkoseen.

Leivo-Jokimäen mukaan on tärkeää, että nousukarsinta pelataan valtakunnallisesti yli lohkorajojen. Samassa lohkossa pelanneet joukkueet eivät voi kohdata karsinnoissa.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että valtakunnalliseen sarjaan pitää olla valtakunnallinen karsinta, jotta parhaat joukkueet nousevat. Lisäksi on tärkeää, että Kakkosen parhaalla joukkueella on mahdollisuus nousta Ykkösliigaan. Tänä vuonna pelataan poikkeusjärjestelyin, mutta ensi vuonna palataan taas normaaliin.

Kehityspäällikkö on jo nyt innoissaan Kakkosen tulevan syksyn loppuhuipennuksesta.

– Kakkosessa riittää varmasti jännitystä kauden viime metreille asti, sillä jopa lohkojen viidenneksi sijoittuvat joukkueet selviytyvät Ykkösen nousukarsintoihin. Nousukarsinta on todella laaja ja karsintapelit ovat monelle seuralle isoja tapahtumia.

Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa maajoukkueiden valmentajat sekä Palloliiton asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita.

Lisää aiheesta

Etkö löytänyt etsimääsi?

Seuraa meitä

Kaikki some-tilimme

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit