Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Tanska, 2005: Ennakkoluuloton EM-debytantti

Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Tanska, 2005: Ennakkoluuloton EM-debytantti

Suomi tuulettaa avausmaalia 2005, valokuva

Suomi tuulettaa avausmaalia 2005

24.5.2021 klo 15:13

Joka toinen maanantai julkaistavassa "Muistojen maanantai – Ikimuistoiset ottelut" -juttusarjassa muistellaan ikimuistoisia otteluita naisten ja miesten A-maajoukkueiden matkan varrelta.

Tammikuu 2005, EM-lopputurnauksen lohkoarvonnat. Manchester Cityn legendaarinen ruotsalaismanageri Sven-Göran Eriksson nostaa ensi kertaa arvokisoissa esiintyvän Suomen kanssa samaan lohkoon emäntämaa Englannin, Tanskan ja rakkaan länsinaapurin Ruotsin. Moni olisi saattanut manata huonoa arpaonnea, mutta maajoukkueen päävalmentajan Michael Käldin arvonnan jälkeiset kommentit medialle heijastavat maajoukkueen positiivista lähestymistapaa kaikkeen tekemiseen.

- Ei voi kuin olla tyytyväinen, parempaa lohkoa en olisi voinut toivoa, Käld totesi.

Pelkkiä tilastoja tuijottavaa olisi saattanut hirvittää, sillä Suomi oli voittanut Tanskan (2000) ja Ruotsin (1973) vain kertaalleen aiemmin. Englantia vastaan voittoa ei ollut vielä tullut. Pystyikö päävalmentaja todella olemaan tyytyväinen tulokseen heti arvonnan jälkeen?

- Olin kyllä oikeasti tyytyväinen. Ajattelin että jos kaikki menee nappiin, meillä on kaikki mahdollisuudet. Toisessa lohkossa oli kuitenkin Saksa, jota ei silloin kukaan pystynyt pysäyttämään. Samasta lohkosta löytyi myös Norja, joka oli todella fyysinen joukkue, kommentoi Käld lohkoarvontaa puhelimitse 16 vuotta myöhemmin.

Michael Käld vei Suomen EM-lopputurnaukseen, valokuva

Michael Käld vei Suomen EM-lopputurnaukseen

Valmennusfilosofiaansa paljon vaikutteita Ruotsista hakeneen Käldin päävalmentajakauden kaksi ensimmäistä vuotta olivat olleet tuloksellisesti karua katseltavaa ja uuden pelitavan sisäänajo oli tuskaisen hidas. Maajoukkue oppi kuitenkin kovien pelien kautta tiiviin puolustuspelin, jonka jälkeen oli hyvä lähteä rakentamaan toimivaa hyökkäyspeliä. Joukkueen itseluottamus kasvoi pikkuhiljaa ja pelaajat uskalsivat tehdä kentällä asioita, sillä epäonnistumista ei pelätty. EM-karsinnat vuoden 2005 kisoihin sujuivat alkukankeuden jälkeen loistavasti, ja kun jatkokarsinnassa kaatui Venäjä, ensimmäinen aikuisten arvokisapaikka oli tosiasia.

Panostusta naisten jalkapalloon

Maajoukkue aloitti valmistautumisen EM-lopputurnaukseen perinteisellä tammikuun testileirillä Eerikkilässä. Arvokisavuosi toi hieman erilaista säpinää myös pelaajistoon, sillä tällä kertaa Michael Käldin puhelin oli yllättävän hiljainen leirin alla.

- Yleensä Eerikkilän leirin aikoihin saattoi pelaajilla olla aika paljon pieniä loukkaantumisia, mutta tuolloin ei perumisia tullut, Käld naurahtaa.

Arvokisapaikka nosti myös Palloliiton panostuksia naisten A-maajoukkuetta kohtaan ja tämä näkyi joukkueen toiminnassa esimerkiksi siten, että päävalmentaja Käld sai toivomansa Kanarian leirin järjestettyä helmikuussa, jonka lisäksi taustajoukkojen vahvistukseksi saatiin fysiikkavalmentaja. Leirillä kohdattiin harjoitusotteluissa tasavahvat Espanja ja Hollanti. Maaliskuussa oli taas vuorossa perinteinen Algarve Cup, jossa kyyti oli kylmää tällä kertaa Tanskaa ja Yhdysvaltoja vastaan.

- Halusimme valmistautua paremmin Algarve Cupiin ja pääsimmekin leireilemään talvella Kanarialle. Se oli tärkeä leiritys, sillä saimme hioa tasaväkisiä vastustajia vastaan pallokontrollia ja hyökkäyspeliä. Tämän myötä myös Algarve Cup oli pelillisesti parempi kuin yleensä. Tanska oli meitä edellä pallollisessa pelaamisessa, kun taas Yhdysvaltojen yksilöt olivat todella vahvoja. Erityisesti tuo turnaus palveli loistavasti meidän puolustuspelaamista, kertaa Käld talven kuvioita.

- Tiedettiin, että kun mennään kisoihin, kaikki lähtee kurinalaisesta puolustuspelistä. Pyrimme puolustamaan niin, että linjat pysyvät tiiviinä ja jokainen kentällä oleva pelaaja tekee oman työnsä puolustuspelin eteen. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut laittaa bussia maalin eteen, vaan olimme koko ajan valmiina hyökkäämään. Halusimme myös pidempiä syöttöketjuja, koska meidän piti pystyä ottamaan happea pallon kanssa. Meillä oli tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvia pelaajia, kuten Anne Mäkinen ja Jessica Julin.

Anne Mäkinen (7) pelasi urallaan 118 A-maaottelua, valokuva

Anne Mäkinen (7) pelasi urallaan 118 A-maaottelua

- Painotin pelaajistolle myös sitä, että epäonnistumisia tulee aina, mutta niistä pitää oppia. Lisäksi halusin, että olisimme rohkeita 1 vs. 1 -tilanteissa ja keskityimme myös erikoistilanteisiin todella paljon. Olimmehan niissä varsin vahvoja jo muutenkin, joten se oli yksi tärkeä ase hyökkäyspäässä, Käld jatkaa.

Jotta pelaajien kemiat ja yhteispeli saatiin hiottua täydellisesti uomiinsa, valmennus teetätti pelaajilla myös paljon ryhmä- ja paritehtäviä, erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä kuin myös leikkejä. Nämä vahvistivat joukkuehenkeä sekä yhteisen päämäärään eteen työskentelyä.

Ennen varsinaista lopputurnausta pelattiin vielä kaksi A-maaottelua. Ottelu Italiaa vastaan päättyi maalittomaan tasapeliin. Kenraaliharjoituksessa Suomi kohtasi Skotlannin Turussa ja otti 2–0-voiton Laura Kalmarin maaleilla.

Raskas tappio avausottelussa

Suomen kisajoukkue koostui 20 pelaajasta; kolme maalivahtia, kuusi puolustajaa, kuusi keskikenttäpelaajaa sekä viisi hyökkääjää. Ruotsalaisista seuroista valittiin kuusi pelaajaa, loput kisajoukkueesta koostui HJK:n, Unitedin, FC Espoon sekä Hongan pelaajista. Joukkue rakentui vahvan keskiakselin varaan: maalivahti Satu Kunnas, toppari Sanna Valkonen, keskikentän Anne Mäkinen ja hyökkääjä Laura Kalmari olivat joukkueen selkäranka. Joukkueen valitseminen ei aiheuttanut Käldille suurta päänvaivaa.

- Meillä ei ollut loukkaantumisia ja joukkueen runko oli kasassa jo Kanarian leirillä. Itse kisajoukkue oli papereissani noin 80 %:sen valmis jo pidemmän aikaa.

Suomi debytoi arvokisoissa kesäkuun 5.päivänä, jolloin vastaan asettui kisaemäntä Englanti. Manchester Cityn kotistadionille oli ahtautunut 29 000 katsojaa seuraamaan EM-kisojen avausottelua. Suomi hermoili ensimmäisen jakson, ja kotijoukkue karkasi 2–0-johtoon. Tauon aikana Käldin pelaajisto kuitenkin kasasi itsensä ja jätti alkuhermoilut taakseen.

- Ensimmäinen jakso oli huonoa peliä ja kaikki olivat hermostuneita. Mutta olihan se ihan jokaiselle täysin uusi kokemus. Puoliajalla sanoin, että nyt ollaan 45 minuuttia kokeneempia arvokisoista, eikä enää tarvitse jännittää. Nyt ruvetaan nauttimaan pelaamisesta ja tästä hetkestä, muistelee Käld avausottelua.

Anna-Kaisa Rantanen kavensi 56. minuutilla ja Laura Kalmari toi Suomen tasoihin kaksi minuuttia ennen loppua. Taivas kuitenkin romahti sinivalkoisten niskaan, kun kotijoukkueen Karen Carney teki ottelun lisäajalla voittomaalin ennätysyleisön riemuksi.

Käldin mukaan pelaajat ottivat tappion raskaasti, mutta päävalmentaja yritti poimia pelistä mukaan vain hyviä asioita.

- Pelin ilme muuttui toisella jaksolla ja uskalsimme tehdä sovittuja asioita. Tämän takia tappio oli henkisesti todella raskas. Seuraavana päivänä ruvettiin käsittelemään tappiota. Unohdettiin ensimmäisen jakso esitys ja keskityttiin toiseen jaksoon - se oli täysin EM-joukkueen arvoista pelaamista. Keskityttiin vain onnistumisiin ja pidettiin fokus tulevassa.

Suomi ei juhlinut voitoilla turnauksen avausotteluissa, valokuva juhlivasta joukkueesta

Suomi ei juhlinut voitoilla turnauksen avausotteluissa

Jatkopaikkaa ajatellen Suomi oli jo veitsi kurkulla ennen seuraavaa Ruotsi-ottelua, josta oli saatava pisteitä mukaan välieräpaikkaa ajatellen. Suomen onneksi Tanska ja Ruotsi söivät toisiltaan pisteitä avausottelun tasapelillä, eikä Tanskan voitto Englannistakaan ollut huonoin tulos.

Ruotsi-pelistä muodostui todella hankala ja ainoastaan maalivahti Satu Kunnaksen huippupeli piti ruotsittaret nollilla.

- Lähdettiin kurinalaisesta puolustuspelistä liikkeelle. Tunsimme Ruotsin hyvin. Osa pelaajista pelasi siellä ja Ruotsi oli kuitenkin meidän kanssa samassa karsintalohkossa. Ne pelit olivat meiltä hyviä, joten usko hyvään tulokseen oli vahva, kuvailee Käld ottelua, jota Suomi ei saanut hävitä.

Rohkeasti kohti unelmaa

Maaliton tasapeli Ruotsia vastaan merkitsi myös sitä, että Suomella oli vielä mahdollisuus jatkopaikkaan, mutta se vaatisi voittoa Tanskasta. Käldin mukaan joukkueessa oli positiivisen rento fiilis ennen ratkaisevaa ottelua.

- Käytiin ennen ottelua tietenkin läpi, että mitä jatkopaikka vaatii ja se oli selkeä tavoite. Pakkovoiton tunnelmaa ei kuitenkaan tullut, vaan koimme ottelun enemmänkin todella isona mahdollisuutena.

Suomi aloitti ottelun todella ryminällä. Vain kuuden minuutin jälkeen Laura Kalmari katkaisi puolustajan syötön, ryntäsi läpiajoon ja pisti pallon tanskalaisten maaliin. Kymmenen minuuttia myöhemmin Suomi tuplasi johtonsa. Erikoistilannespesialisti Anna-Kaisa Rantanen lähetti vapaapotkun Tanskan maalille ja Heidi Kackur puski pallon maaliin.

Suomella oli loistava tilaisuus ratkaista peli ensimmäisellä jaksolla, mutta tanskalaisvahti Tine Cederkvist torjui Kackurin läpiajon. Pikkuhiljaa Tanska kampesi itsensä peliin mukaan ja juuri ennen taukoa he onnistuivat iskemään kavennusmaalin. Tiedossa oli raastavat 45 minuuttia.

- En huomannut että maali olisi vaikuttanut negatiivisesti pelaajiin. Painotettiin, että ensimmäinen 10-15 minuuttia (toisesta puoliajasta) pelataan todella tarkasti, eikä päästetä Tanskaa peliin mukaan. Pelataan järkevästi ja tiukasti, mutta ei lähdetä kuitenkaan roiskimaan”, muistelee Käld puoliajalla antamiaan neuvoja.

Suomi onnistui pitämään Tanskan aisoissa, mutta toisen jakson edetessä paine väistämättä kasvoi Suomen päässä. Yksi iso henkinen apu löytyi katsomosta.

- Paikalle matkustaneet fanit antoivat meille todella paljon uskoa ja lisävoimaa. Tanska pelasi kyllä hyvin, mutta me suoriuduimme omaan tasoomme nähden todella hyvin. Totta kai tarvitsimme pari haamutorjuntaa Satu Kunnakselta, muistelee Käld jälkimmäistä 45-minuuttista, jonka aikana Suomi onnistui pitämään Tanskan nollilla. Päävalmentajalle itselleen ottelun seuraaminen ei ollut helpoimmasta päästä.

- Ensimmäinen 30 minuuttia meni hyvin, mutta viimeisen vartin aikana katsoin kelloa varmaan sata kertaa. Rehellisesti sanottuna en muista ottelun lopusta yhtään mitään, Käld nauraa. Erityistä mielihyvää Suomen joukkueelle aiheutti seuraavan päivän tapahtumat hotellilla.

- Olimme samassa hotellissa Tanskan kanssa ja aamulla katselimme, kun he pakkasivat tavaroitaan ja lähtivät kotiin. Meidän joukkueenjohtaja Jarmo Matikainen joutui puolestaan vaihtamaan meidän lentolippuja myöhemmäksi, muistelee Käld lämmöllä.

Suomen kisataival katkesi välierissä tulevan Euroopan mestarin Saksan käsittelyssä lukemin 4–1. Suomen lisäksi vain finaalin hävinnyt Norja pystyi tekemään maalin saksalaisia vastaan.

Suomi kaatoi Tanskan myös MM-karsinnoissa 2006, joukkuevalokuva

Suomi kaatoi Tanskan myös MM-karsinnoissa 2006

Kerratessaan 16 vuoden takaista turnausta, Käld nostaa esiin muutamia tärkeitä asioita, jotka mahdollistivat onnistuneen turnauksen.

- Koko joukkue oli vahvasti mukana kisafiiliksessä. Vaihtopelaajien roolia täytyy korostaa, sillä se on todella tärkeä osa esimerkiksi harjoituksissa. Luotimme perustekemiseen ja pyrimme maksimoimaan pelaajien vahvuudet. Käytimme 4–4–2 -formaatiota ja keskityimme vain tekemään perusasiat mahdollisimman hyvin.

Kuka vei päävalmentajan pillin?

Huolimatta välierän tappiosta, ensimmäisistä naisten arvokisoista on jäänyt todella positiiviset muistot Michael Käldille.

- Kisat tulevat välillä mieleen, mutta eivät joka päivä. Muistot pulpahtelevat pintaan erityisesti silloin, kun katson Helmareiden otteluita. Tietenkin ensimmäisenä arvoturnauksena kesä 2005 on jäänyt vahvasti mieleen. Oli myös todella hienoa huomata, kuinka pikkutytöille kasvoi meidän omista pelaajista esikuvia noiden kisojen jälkeen, Käld sanoo.

Turnauksissa ja leirityksissä tapahtuu väistämättä kaikenlaista pelien ja treenien ulkopuolella, niin myös vuonna 2005. Tällä kertaa pelaajien kepposen kohteeksi joutui päävalmentaja itse.

- Tykkäsin käyttää harjoituksissa pilliä todella paljon, enkä oikein tullut toimeen ilman sitä. Jatkuva pillin käyttö kuitenkin ärsytti joukkueen sisällä. Olimme eräänä päivänä lähdössä harjoituksiin, enkä löytänyt pilliäni hotellihuoneesta. Se oli todella kummallista, koska jätin pillin aina tiettyyn paikkaan huoneessa. Etsin sitä niin kauan, että meinasin myöhästyä joukkueen bussista ja jouduin lainaamaan toista pilliä, että pystyin vetämään harjoitukset. Joku pelaajistahan sen oli varmastikin vienyt, Käld nauraa.

Päävalmentajan pillin vienyttä henkilöä ei ole vieläkään tavoitettu...

EM-lopputurnaus, 11.6.2005, Bloomfield Road, Blackpool, Englanti
Suomi–Tanska 2–1 (2–1)
1–0 Laura Kalmari (6’)
2–0 Heidi Kackur (16’)
2–1 Cathrine Sörensen (45’)

Yleisöä: 2500

Suomi: Satu Kunnas; Petra Vaelma, Sanna Valkonen, Tiina Salmén, Jessica Julin; Eveliina Sarapää, Anne Mäkinen, Anna-Kaisa Rantanen, Jessica Thorn (59. Sanna Malaska); Laura Kalmari (89. Minna Mustonen), Heidi Kackur (74. Heidi Lindström)

Kirjoittaja: Harri Laine

Kuvat:
Juha Tamminen

Haastattelut:
Michael Käld, 2021

Lähteet:
Helsingin Sanomat
Yle
MTV

Lisää aiheesta

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit