Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Kreikka, 1978: Ensimmäinen voitto EM-karsinnoissa

Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Kreikka, 1978: Ensimmäinen voitto EM-karsinnoissa

Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Kreikka, 1978: Ensimmäinen voitto EM-karsinnoissa, lehtivalokuva

Ikimuistoiset ottelut – Suomi-Kreikka, 1978: Ensimmäinen voitto EM-karsinnoissa

31.5.2021 klo 15:41

"Muistojen maanantai – Ikimuistoiset ottelut" -juttusarjassa muistellaan ikimuistoisia otteluita naisten ja miesten A-maajoukkueiden matkan varrelta.

Lauantaina 12.6.2021 Suomi pelaa ensimmäistä kertaa jalkapallon miesten Euroopan mestaruuskilpailuissa. Sinivalkoiset selviytyivät maanosan 24 parhaan joukkoon ja kohtaavat Tanskan lohko B:n avausottelussa Kööpenhaminan Parkenilla. Matka on ollut pitkä, sillä Suomi on kilpaillut paikasta EM-lopputurnaukseen jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Eräs virstanpylväs saavutettiin toukokuussa 1978. Tuolloin Suomi onnistui ensimmäistä kertaa lyömään vastustajansa EM-karsintaan kuuluvassa ottelussa. Karsinnat sujuivat muutenkin hyvin ja Suomi oli lähellä edetä lopputurnaukseen, johon tuohon aikaan pääsi vain Euroopan kahdeksan parasta joukkuetta.

Kausi alkaa katastrofaalisissa merkeissä

Karsintarupeaman alkaessa tuskin juuri kukaan odotti Suomen tosissaan kamppailevan paikasta lopputurnaukseen. Euroopan mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1960, jolloin Neuvostoliitto kruunattiin maanosan parhaaksi. Suomi puolestaan liittyi leikkiin mukaan, kun kilpailtiin paikasta vuoden 1968 Italian lopputurnaukseen. Maajoukkueemme oli siis ehtinyt osallistua EM-karsintoihin kolme kertaa, mutta menestys oli ollut varsin vaatimatonta: jokaisella kerralla Suomi oli jäänyt karsintalohkonsa viimeiseksi. EM-karsintaotteluita oli takana yhteensä 18, joista saaliina neljä tasapeliä ja 14 tappiota. Voittotili oli siis edelleen avaamatta, kun ryhdyttiin pelaamaan paikasta vuoden 1980 lopputurnaukseen, joka pelattiin jälleen Italiassa.

Sen lisäksi että historia oli Suomea vastaan, herätti joukkueen senhetkinen kunto tiettyjä kysymyksiä. Maajoukkueemme oli nimittäin aloittanut kauden 1978 todellisella selkäsaunalla. Suomi vieraili huhtikuussa itänaapurissa, tarkemmin sanottuna Jerevanissa, jossa Neuvostoliitto otti murskavoiton lukemin 10–2. Maalinteossa onnistui peräti seitsemän kotijoukkueen pelaajaa hattutempun viimeistelleen Oleg Blohinin johdolla. Toukokuun alussa sinivalkoiset pelasivat puolestaan Olympiastadionilla Meksikoa vastaan ja hävisivät jälleen, mutta nyt sentään huomattavasti pienemmin numeroin (0–1). Kreikka-ottelun koittaessa Suomen edellisestä voitosta oli kulunut jo vuoden päivät, joten suurempaa optimismia ei ilmassa väreillyt.

Aulis Rytkösen (vas.) Suomelta ei odotettu ihmeitä, valokuva jossa Aulis Rytkönen ja Pelè

Aulis Rytkösen (vas.) Suomelta ei odotettu ihmeitä

Toisaalta vastustajakaan ei kuulunut Euroopan terävimpään kärkeen. Vahvoista seurajoukkueistaan tunnettu Kreikka oli edellisenä vuonna kamppaillut viimeiseen otteluun saakka paikasta kesän 1978 MM-lopputurnaukseen, mutta selvä tappio Unkarille pudotti helleenit kisoista. Kotivoitto Neuvostoliitosta jäi näin ollen Kreikan parhaaksi muistoksi kyseisestä MM-karsinnasta. Myöskään kevään 1978 harjoitusottelut eivät sujuneet kovinkaan kaksisesti, sillä Kreikka hävisi ensin Tshekkoslovakialle ja sitten Puolalle. Päävalmentaja Alketas Panagoulias joutuikin miettimään joukkueensa kokoonpanoa tarkasti. Pettymykseen päättyneen MM-karsinnan jälkeen Panagoulias oli pyrkinyt jonkin verran uudistamaan ja nuorentamaan Kreikan kokoonpanoa.

Atik Ismail, kotijoukkueen odotettu debytantti

Jerevanin murskatappiosta huolimatta päävalmentaja Aulis Rytkönen ei tehnyt maajoukkueen kokoonpanoon mitään suurempia muutoksia. Valinnanvaraa oli rajoitetusti, minkä lisäksi oli selvää, että kotimaassa vaikuttavat pelaajat eivät vielä huhtikuussa olleet parhaassa mahdollisessa iskussa. Ulkomaan kentiltä Suomi sai joukkueeseen neljä pelaajaa. Ylivoimaisesti kokenein heistä oli Arto Tolsa, jo lähes vuosikymmenen ajan Belgian pääsarjaa Beerschotin riveissä pelannut 33-vuotias toppari. Ruotsin kakkostasolta IFK Eskilstunasta tulivat hyökkääjä Jyrki Nieminen sekä keskikentän Pertti Jantunen. Lisäksi maalivahti Pertti Alaja edusti Tanskan toisella sarjatasolla pelannutta Ikast FS:ää. Alajalla oli kuitenkin Tanskassa myös siviilityö pankkivirkailijana Midtbankenin valuuttaosastolla.

Maajoukkueessa oli alasarjaedustusta myös kotimaan kentiltä. Toppari Ari Mäkynen nimittäin edusti Lappfjärds BK:ta, II divisioonan länsilohkon seuraa. Kolmannelta sarjatasolta harvemmin ponnistetaan A-maajoukkueeseen, eikä siitä periaatteessa tälläkään kertaa ollut kyse. Mäkynen oli VPS:n pitkäaikainen sarjajyrä ja kokenut toppari, joka oli onnistunut säilyttämään paikkansa maajoukkueessa huolimatta siirrostaan alasarjapelaajaksi.

- Maajoukkue on ainoa asia, joka saa minut harjoittelemaan. Muuten kyllä harjoitus ja into olisivat noissa ympyröissä melko vaisua. Mutta nyt sentään yrittää totisesti, Mäkynen kertoi Uuden Suomen haastattelussa, asiaa sen enempää kaunistelematta.

Yleisesti ottaen Suomella oli jalkeilla varsin kokenut joukkue, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Toinen heistä oli Leo Houtsonen, 19-vuotias keskikenttäpelaaja, joka oli debytoinut A-maajoukkueessa Jerevanin murhenäytelmässä reilua kuukautta aiemmin. Suurimman mielenkiinnon kohteena ennen Kreikka-ottelua oli kuitenkin joukkueen toinen nuorukainen, hyökkääjä Atik Ismail, jolla oli edessään uransa ensimmäinen A-maaottelu. Ismail oli jo todistanut taitonsa maalintekijänä kotimaan kentillä, ja hänen toivottiin tuovan kipeästi kaivattua tehokkuutta myös maajoukkueen hyökkäykseen. Sekä Houtsonen että Ismail olivat jo ehtineet ansioitua kansainvälisillä kentillä. Molemmat nimittäin kuuluivat Suomen U18-maajoukkueeseen, joka otti sensaatiomaisesti EM-hopeaa vuonna 1975.

Kreikka ei aliarvioinut Suomea

- Voiton ottaminen Suomesta ei varmasti onnistu helpolla. Itse asiassa pidän suomalaisia erittäin vaarallisina. Täällä on kausi alussa ja pelaajien into korkeimmillaan, lausui Kreikan päävalmentaja Alketas Panagoulias ottelupäivän aattona.

Sen sijaan kreikkalaisluotsi katsoi omien pelaajiensa olevan väsyneitä pitkän sarjakauden päätteeksi. Tätä taustaa vasten tuntuu hiukan yllättävältä, että päävalmentaja piti ottelua edeltävänä iltana omilleen puolentoista tunnin mittaiset harjoitukset, joiden luonnehdittiin olleen ajoittain melko kovavauhtiset. Viimeistelyharjoituksissaan kreikkalaiset hioivat erityisesti pääpeliään. Joukkueen pelaajat olivat suhteellisen lyhyitä, mutta pituuden puute korvattiin kovalla ponnistusvoimalla, raportoi Helsingin Sanomat.

Kreikan kannattajia MM-kisoissa 1994, valokuva

Kreikan kannattajia MM-kisoissa 1994

Kreikan kovimmat nimet löytyivät hyökkäyspuolelta. Thomas Mavros oli pelätty kärkipelaaja ja maalikuningas, joka teki pitkän ja menestyksekkään uran kotimaansa kentillä. Mavros on edelleen Kreikan pääsarjan paras maalintekijä kautta aikojen ladottuaan pallon yhteensä 260 kertaa vastustajan verkkoon. Toinen vaarallisena pidetty herra oli Saksassa jalkapallokasvatuksensa saanut Ilias Galakos. Joukkueen kapteenina puolestaan toimi 36 vuoden ikää lähestynyt Dimitrios ”Mimis” Papaioannou, loistava pääpelaaja ja yksi Kreikan jalkapallon ikoneita. Häntä pidetään yhtenä maan parhaista pelaajista kautta aikojen.

Samassa EM-karsintalohkossa Suomen ja Kreikan kanssa pelasivat Neuvostoliitto ja Unkari. Niinpä Neuvostoliiton kakkosvalmentaja Sergei Mosagin oli saapunut Helsinkiin seuraamaan lohkon avausottelua. Hänellä oli vahva usko kotijoukkueen voittoon.

- Todennäköinen tulos on Suomen maalin voitto. 1–0 tai 2–1 voivat olla lähellä totuutta, Mosagin arvioi.

Jerevanin murskalukemille hän ei antanut sen suurempaa painoarvoa. Mosagin huomautti, että Neuvostoliiton maajoukkue oli ollut muutaman viikon leirillä ja pelannut neljä maaottelua ennen Suomen kohtaamista.

- Suomalaisilta taas puuttui Jerevanissa ottelukokemus lähes täysin. Kauden nyt käynnistyttyä lähtökohta on aivan toinen, Mosagin totesi.

Suomi rankaisee avausjaksolla

Keskiviikkona 24. toukokuuta 1978 kello 19 oli vihdoinkin aika siirtyä tositoimiin. Suomi ja Kreikka avasivat Helsingin Olympiastadionilla EM-karsinnan lohkossa 6. Päivä oli erityisen juhlallinen keskikentän Miikka Toivolalle, joka sai täyteen 50 ottelua A-maajoukkueessa. Kannustusta löytyi myös katsomon puolelta. Helsingin Sanomat nimittäin tiesi kertoa, että maajoukkuettamme kannustaa Grankulla IFK:n noin satajäseninen ”Grani Supporter Club”. Tässä vaiheessa Kreikka oli vielä Suomelle varsin outo vastustaja. Maat olivat kohdanneet aiemmin vain karsinnoissa vuoden 1968 EM-kisoihin, jolloin Kreikka voitti kotiottelunsa, kun taas Olympiastadionilla päädyttiin tasapeliin.

Vuonna 2001 Suomi löylytti Kreikkaa peräti 5–1, valokuva jossa Jonatan Johansson juoksee kentällä

Vuonna 2001 Suomi löylytti Kreikkaa peräti 5–1

Vaaralliset maalitilanteet jäivät varsin vähiin ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Kreikka yritti yllättää Suomen nopeilla hyökkäyksillä, mutta kotijoukkueen puolustuslinja oli ajan tasalla. Niinpä pelätyt hyökkääjät Thomas Mavros ja Ilias Galakos juoksivat paitsioon kerta toisensa jälkeen. Parhaan tilanteensa vieraat saivat aikaiseksi viitisen minuuttia ennen taukoa. Thomas Mavros pääsi laukomaan lähietäisyydeltä kierteisen vedon, johon maalivahti Pertti Alaja sai jotenkin näppinsä väliin, minkä jälkeen puolustus hoiti loput toimittaen pallon väljemmille vesille.

Tässä vaiheessa Suomi oli kuitenkin jo siirtynyt johtoon. Kotijoukkue onnistui käyttämään hyväkseen käytännössä ainoan kunnon tilanteensa avausjaksolla, mikä oli tapahtunut muutamaa minuuttia aikaisemmin. Toppari Arto Tolsa antoi vasemmalle laidalle pitkän avauksen, jonka perään nopealiikkeinen Jyrki Nieminen kiiruhti. Nieminen eteni päätyrajan tuntumaan ja keskitti tarkasti maalin eteen tavoittaen Atik Ismailin, joka puski pallon Kreikan verkkoon. Näin oli Ismail onnistunut maalinteossa heti ensimmäisessä A-maaottelussaan. Tauolle siirryttiin kotijoukkueen johdossa 1–0.

Kotijoukkue meni menojaan toisella puoliajalla

Kuten odottaa saattaa, Kreikka palasi tauolta kovalla asenteella. Helleenien tasoitus oli lähellä heti toisella minuutilla, kun Dimitrios Papaioannou pääsi kulmapotkun jälkeen puskemaan lähietäisyydeltä. Pertti Alaja teki kuitenkin näyttävän torjunnan ja kreikkalaiset saattoivat vain pudistella päätään tilanteelle. Vierasjoukkue ei silti lannistunut vaan jatkoi painostustaan. Suomi joutui puolustuskannalle ja Alaja torjuntatöihin. Vaikutti olevan ainoastaan ajan kysymys, milloin Kreikan rynnistys palkitaan maalin muodossa.

Ottelu sai kuitenkin uuden käänteen, kun peliaikaa oli kulunut tunnin verran. Leo Houtsonen oli keskikentällä vaikeuksissa, joten päävalmentaja Aulis Rytkönen otti hänet vaihtoon. Nuoren Houtsosen tilalle tuli vanha kettu Olavi Rissanen. Lehdistö oli kovasti kritisoinut Rissasen valintaa maajoukkueeseen, sillä alkukausi oli mennyt sekä pelaajalta itseltään että hänen joukkueeltaan Kuopion Palloseuralta varsin kehnosti. Mutta nyt 31-vuotias ”Risu-Olli” pelasi kuin parhaina päivinään. Hän oli kuin tulta ja tappuraa, liikkui liukkaasti ja harhautteli etevästi. Rissasen yhteispeli kärkiparin Ismail–Nieminen kanssa sujui kuin rasvattu, ja ottelu siirtyi kotijoukkueen hallintaan.  

Kreikka pääsi tosin vielä kerran vaarallisesti uhkaamaan Pertti Alajan vartioimaa suomalaismaalia. Asialla oli jälleen Thomas Mavros, joka ampui rangaistusalueen rajalta todella tulisen vedon, mutta Alaja torjui upeasti. Lopullisesti ottelu ratkesi kymmenisen minuuttia ennen loppua, kun Suomi iski kahdesti lyhyen ajan sisällä. Jyrki Niemisen murtautuminen vasemmalla laidalla palkittiin kulmapotkulla, jonka antoi päivänsankari Miikka Toivola. Nieminen osoitti vahvuutensa pääpelaajana ja puski Toivolan kierteisen keskityksen voimalla Kreikan verkkoon. Maalivahti Nikos Christidis oli tilanteesta ulkona ja ilmassa oli jo ratkaisun makua.

Pian tämän jälkeen nähtiin vielä ottelun kolmas maali. Olavi Rissanen löysi nappisyötöllään Atik Ismailin, joka ampui vasurillaan rangaistusalueen rajalta niin terävän laukauksen, että Kreikan maalivahti Nikos Christidis tuskin ehti reagoida ennen kuin pallo jo oli uponnut maalin oikeaan nurkkaan. Tilanne siis 3–0, ja viimeiset kymmenen minuuttia menivät lähinnä pelailun merkeissä. Näin otti Suomi kaikkien aikojen ensimmäisen voittonsa EM-karsinnassa, ja vieläpä selvin numeroin.

Pertti Alaja (oik.) torjui nollapelin Suomen maalilla, valokuva jossa Pertti Alaja istuu vaihtopenkillä Jukka Vakkilan kanssa

Pertti Alaja (oik.) torjui nollapelin Suomen maalilla

"Omani olivat täysiä, täysiä pettymyksiä"

Kotimaan lehdistö oli luonnollisesti lopputulokseen tyytyväinen, joskin myönnettiin että Suomi onnistui käyttämään maalintekotilanteensa hyväkseen harvinaisen tehokkaasti. Ottelun suuri nimi oli kahden maalin Atik Ismail, joka sai A-maajoukkueuralleen suorastaan lentävän lähdön. Myös puolustuslinjan esitystä sekä maalivahti Pertti Alajan näyttäviä torjuntoja kiiteltiin. Keskikentällä Suomi jäi alakynteen, mutta tilanne parani huomattavasti sen jälkeen, kun Olavi Rissanen vaihdettiin kentälle. Hienosta voitosta huolimatta suomalaislehdistö onnistui pitämään jalat maassa.

- Euroopan mestari ei Suomi vielä ole, muistutti Ilta-Sanomien Jouko Heinonen.

Päävalmentaja Aulis Rytkönen saattoi ottelun jälkeen hyvillä mielin jakaa kehuja omilleen.

- Tämä oli arvokas voitto. Kaikki yrittivät, kaikilla oli oikea asenne ja henki tässä pelissä. Meksiko-ottelun opetus meille oli, että miesvartiointia piti tiivistää ja niin myös tapahtui. Olen tyytyväinen; oma joukkue pystyi luomaan tilanteita ja saman tien se myös pystyi niitä tilanteita viimeistelemään. 

Joukkueensa kärkimiehistä Rytkönen lausui seuraavasti.

- Ensimmäinen maali oli hyvä osoitus Ismailin kyvystä olla siellä mistä maali tehdään. Ja Jyrki Niemisen vasemman jalan syötöt ratkaisutilanteissa ovat esimerkillisiä.

Myös pelaajat olivat voiton jälkeen varsin hilpeällä tuulella. Kahden maalin tekijä Atik Ismail kertoi ottelun aikana saamastaan kannustuksesta. 

- Katsomossa oli 10–20 turkkilaista siirtotyöläistä, ja he osasivat kannustaa juuri kreikkalaisia vastaan, Ismail naureskeli.

Hyvällä tuulella oli myös viimeisen maalin syöttänyt Olavi Rissanen.

- Siinä vaihtopenkillä pyöri mielessä, että pääsispä nyt näyttämään. Olin varma ettei kunnossa ainakaan vikaa ole, vaikka nuo KuPS:in matsit ovatkin menneet vähemmän hienosti. 

Maalivahti Pertti Alaja sen sijaan oli kommenteissaan suorastaan vaatimaton.

- Kyllähän se Mavros oli vaarallinen, mutta ei minun tarvinnut ylimääräisiä venyä missään vaiheessa. Ei tämä mikään unelmaottelu ollut, kuittasi Alaja.

Kaiken kaikkiaan Kreikka oli keskikentällä hallitsevampi, mutta Suomi pelasi hyvin tyhjällä puolella kenttää, pystyi läpiajoihin ja ennen kaikkea teki maalit. Vierasjoukkue luotti henkilökohtaiseen taitoonsa, mutta se ei riittänyt. Peli osoitti, että järkevä yhteispeli voittaa tekniset yksilösuoritukset. Hufvudstadsbladetin mukaan helleenien parhaimmistoa olivat veteraani Dimitrios Papaioannou sekä pallotaituri Christos Ardizoglou, joka kuitenkin otettiin vaihtoon ensimmäisen puoliajan jälkeen. Kreikan päävalmentaja Alketas Panagoulias oli ottelun päätyttyä varsin murheellinen mies.

-Suomi pelasi vahvan hyvän pelin, mutta omani olivat täysiä, täysiä pettymyksiä, kuului hänen lyhyt kommenttinsa.

Suomi pääsi lähelle EM-lopputurnausta

Kunhan alkuun on ensin päästy, käy jatko huomattavasti helpommin. Suomen ei tarvinnut odottaa seuraavaa EM-karsintavoittoaan pitkään, sillä se tuli heti seuraavassa ottelussa Unkaria vastaan. Sinivalkoisin silmin tilanne kisapaikan suhteen alkoi jo näyttää varsin lupaavalta. Maan pinnalle palattiin kauden päättäneessä vierasottelussa Kreikkaa vastaan, jonka isännät voittivat hattutempun viimeistelleen Thomas Mavrosin johdolla peräti 8–1. Ateenassa käyty kamppailu jäi Aulis Rytkösen uran viimeiseksi A-maajoukkueen päävalmentajana, ja hänen työtään jatkoi Valkeakosken Hakassa ansioitunut Esko Malm.

Suomi jatkoi taisteluaan EM-paikasta vuoden 1979 puolella. Sinivalkoiset pelasivat Neuvostoliiton kanssa tasan sekä kotona että vieraissa, mutta Unkarille lokakuussa kärsitty vierastappio osoittautui kohtalokkaaksi. Huipputasaisen lohkon voitti lopulta Kreikka, pisteellä ennen Unkaria ja Suomea. Näin Kreikka selviytyi vuoden 1980 EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin Italiassa kahdeksan joukkueen voimin. Helleenien menestys jäi vaatimattomaksi, mutta Alketas Panagouliasin suojatit ylsivät sentään tasapeliin Euroopan mestaruuden voittaneen Länsi-Saksan kanssa.

Yksi Suomen tuon ajan runkopelaajista oli hyökkääjä Jyrki Nieminen, jonka A-maajoukkueuralle kertyi yhteensä 46 ottelua ja yhdeksän maalia. Näin ”Jykke” kommentoi Kreikka-ottelua - ja koko EM-karsintaa - 43 vuotta myöhemmin, toukokuussa 2021.

- Olimme siihen aikaan käytännössä amatöörijoukkue, meillä oli vain muutama pelaaja ulkomaan kentillä. Siihen nähden nämä karsinnat menivät hyvin. Jäimmehän vain yhden pisteen päähän lohkon kärkisijasta. Kreikka-ottelu oli kuitenkin periaatteessa vain yksi peli muiden joukossa, joka sitten voitettiin. Omasta mielestäni vielä kovempi saavutus oli kaksi tasapeliä Neuvostoliittoa vastaan. Siihen aikaan Neuvostoliitolla oli todella vahva joukkue.     

Sittemmin Suomi ja Kreikka ovat ehtineet kohdata jalkapallon merkeissä monta kertaa. Suurinumeroisimman voittonsa keskinäisissä otteluissa Suomi on ottanut vuonna 2001, jolloin lukemat Olympiastadionilla olivat peräti 5–1. Kolme vuotta myöhemmin Kreikka kuitenkin yllätti kaikki voittamalla jalkapallon Euroopan mestaruuden. Joukkuetta valmensi tuolloin saksalainen Otto Rehhagel. Tämä on luonnollisesti Kreikan jalkapallon suurin saavutus kautta aikojen. MM-kisoissa Kreikka on parhaimmillaan päässyt pudotuspelivaiheeseen eli 16 parhaan joukkoon vuonna 2014.

Kreikan joukkue MM-lopputurnauksessa 1994. Kuva: Juha Tamminen, joukkuevalokuva

Kreikan joukkue MM-lopputurnauksessa 1994.

Toukokuun 1978 historiallisen EM-karsintavoiton ottaneesta suomalaisjoukkueesta löytyi jo useita pelaajia, jotka loivat uraa kansainvälisillä kentillä. Maalivahti Pertti Alaja jatkoi Tanskasta Kanadaan ja sieltä Ruotsiin. Toppari Arto Tolsa palasi Suomeen kesällä 1979 pelattuaan kymmenen kautta Belgian pääsarjassa. Hyökkääjistä Jyrki Nieminen nousi AIK:n kulttipelaajaksi Ruotsissa, kun taas Atik Ismail pääsi kokemaan jalkapalloelämää mm. Turkissa Besiktasin paidassa. Keskikentän Pertti Jantusesta puolestaan tuli ensimmäinen suomalaispelaaja Englannin pääsarjassa, kun hän edusti I divisioonan Bristol Cityä kausina 1978–80. Kaikki tämä tapahtui kauan ennen Bosman-sääntöä maailmassa, jossa ulkomaalaisten pelaajien lukumäärä oli yleensä tiukasti rajoitettu - ja varsinkaan Suomen kaltaisesta pienestä jalkapallomaasta ei Euroopan kentille noin vain lähdetty.

EM-karsinnat, 24.5.1978, Olympiastadion, Helsinki
Suomi–Kreikka 3–0 (1–0)
1–0 Atik Ismail (36')
2–0 Jyrki Nieminen (81')
3–0 Atik Ismail (82')

Erotuomari: Heinz Einbeck (DDR)
Yleisöä: 7740

Suomen kokoonpano: Pertti Alaja, mv (Ikast FS); Erkki Vihtilä (Reipas), Arto Tolsa (Beerschot), Ari Mäkynen (LappBK), Esko Ranta (Haka); Pertti Jantunen (IFK Eskilstuna), Aki Heiskanen (KuPS), Miikka Toivola (HJK), Leo Houtsonen (OPS) [61. Olavi Rissanen (KuPS)]; Atik Ismail (HJK), Jyrki Nieminen (IFK Eskilstuna).

Päävalmentaja: Aulis Rytkönen

Kirjoittanut: Henri Tötterman

Haastattelut:
Jyrki Nieminen, 2021

Kuvat:
Juha Tamminen
Henri Tötterman, pääkuva

Lähteet
Rakas Jalkapallo. Sata vuotta suomalaista jalkapalloa (toim. Yrjö Lautela, Göran Wallén).
Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930-2006 (Juha Vuorinen & Markku Kasila).
Helsingin Sanomat
Hufvudstadsbladet
Uusi Suomi
Ilta-Sanomat
Wikipedia

Lisää aiheesta

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit