Henri Lehto: ”Data-analyysi on työkalu valmennusprosessin tehostamiseen”

Myös miesten A-maajoukkueen videoanalyytikkona toimivan Henri Lehdon mukaan video- ja data-analyysi pitää nähdä osana valmennusprosessia. Nykypäivänä se on tärkeä osa kaikkien menestyvien joukkueiden toimintaa, mutta Lehto varoo korostamasta sen merkitystä liikaa.

– Ei jalkapalloa koskaan pystytä täysin selittämään numeroilla. Data-analyysi on vain yksi työkalu valmennusprosessin tehostamisessa. Oikein käytettynä se on hyvä lisä, mutta data-analyysi ei saa olla mikään itseisarvo, Lehto sanoo.

Tehokkaassa valmennusprosessissa kaiken analyysin pitää pohjautua joukkueen pelitapaan ja yksittäisen ottelun suunnitelmaan. Analyytikon pitää ymmärtää, miten joukkue haluaa pelata, sillä pelilliset pyrkimykset vaikuttavat myös numeroiden tulkitsemiseen ja laadulliseen analyysityöhön.

Lehdon mukaan data saattaa myös auttaa onnistumisten löytämisessä.. Etenkin tappiollisista peleistä jää usein negatiivinen mielikuva, mutta data saattaa osoittaa, että pelistä löytyi paljon hyviä asioita. Samalla hän kuitenkin korostaa, että numerot ja video pitää aina linkittää toisiinsa. Jos tilastot näyttävät jotain, tilanteet kannattaa vielä tarkastaa videolta.

Jalkapalloa on purettu osiin jo vuosikymmenien ajan ja numeropeli kiihtyy edelleen. Yksittäisestä ottelusta on saatavilla huima määrä tilastodataa, mutta pelistä löytyy edelleen osa-alueita, joiden mittaaminen on vaikeaa. Lehdon mukaan paljon tärkeitä suorituksia jää edelleen numeroiden ulkopuolelle.

– Data-analyysi on edelleen rajoittunut lähes täysin pallolliseen pelaamiseen. Muut pelaajat tekevät koko ajan ratkaisuja, jotka eivät näy tilastoissa. Jos esimerkiksi hyökkääjä tekee hyvän aloitteen, mutta ei saa palloa, suoritus ei näy tilastoissa. Sellaiset asiat pitää katsoa videolta. Samoin puolustaja voi sijoittua niin hyvin, että hänellä tulee sen myötä vähemmän puolustustilanteita.

Data tukee kehityksen seurantaa

Yksittäisestä ottelusta kertyy valtava määrä dataa. Kyse on kuitenkin aina vain yksittäisestä 90-minuuttisesta, joten sen numeroille ei kannata antaa liikaa painoarvoa. Lehdon mukaan data on usein tärkeämpää pidempiaikaisessa seurannassa. Esimerkiksi Huuhkajien osalta Lehto tekee karsintojen jälkeen yhteenvedon, jonka tuloksia voidaan verrata aiempiin karsintoihin.

Kehitystä seurataan pääasiassa muutamien avainmuuttujien kautta. Niistä keskeisimpiä ovat maalintekoon ja vastustajan maalinteon estämiseen liittyvät luvut.

– Jalkapallo-ottelut ratkaistaan molempien rangaistusalueiden lähellä. Seurattavia muuttujia ovat esimerkiksi maaliodottama, laukausten määrä, montako kertaa on murtauduttu rangaistusalueelle ja miltä alueilta avainsyötöt annetaan. Puolustuspäässä esimerkiksi peitettyjen laukausten määrä kertoo siitä, miten joukkue puolustaa omaa maaliaan, Lehto kertoo.

Maalintekopaikkoihin johtavien tilanteiden lisäksi Lehto kiinnittää huomiota kentälle etenemiseen ja vastustajan etenemisen estämiseen. Lehdon mukaan seurattavien asioiden rajaaminen on tärkeää.

– Peli on jaettu kuuteen tai seitsemään eri vaiheeseen, joista kaikista valitaan tietyt avainmuuttujat. Yhteensä kyse on enintään parista kymmenestä muuttujasta.

Vuonna 2021 Huuhkajat kohtasi EM-lopputurnauksen ja MM-karsintojen myötä paljon kovatasoisia vastustajia. Lehdon mukaan vastustajien taso vaikuttaa luonnollisesti myös peleistä muodostuvaan numerodataan. Luvut ovat erilaisia kuin esimerkiksi EM-karsintavuonna 2019, mutta Lehdon mukaan pelissä on tapahtunut kehitystä.

– Meille data on myös työkalu, jonka kautta mietimme kehityskohteita. Data on tukenut niitä havaintoja, joita olemme tehneet silmällä. Kävimme läpi esimerkiksi sitä, millä alueilla voitimme pallon. Etenkin kovia vastustajia vastaan olemme voittaneet palloja aika syvällä omalla alueellamme. Nyt olemme pyrkineet riistoihin ylempänä.

Analyytikon hektiset maajoukkuetyöpäivät

Huuhkajien videoanalyytikon roolissa Lehdon urakka alkaa jo hyvissä ajoin ennen maajoukkueen kokoontumisia. Hän perehtyy Huuhkajien tuleviin vastustajiin ja koostaa sen perusteella kattavat materiaalipaketit. Lehto kokoaa yhteen keskeiset asiat vastustajien pelaamisesta ja esimerkiksi Huuhkajien mahdollisista iskunpaikoista.

– Samalla käymme läpi myös omia pelejämme. Ylläpidämme koko ajan datakirjastoa ja seuraamme pelin kehittymistä. Lisäksi käymme pelaajien kanssa läpi henkilökohtaisia ja pelitapaan liittyviä klippejä, Lehto luettelee.

Hyvän valmistautumisen merkitys korostuu, sillä maajoukkueella on vuoden aikana vain rajattu määrä yhteisiä päiviä. Leirityksien aikana Lehto kuvaa Huuhkajien harjoitusten taktiset osiot, kuten esimerkiksi 11 vastaan 11 -pelit. Harjoitukset käydään jälkikäteen läpi ja arvioidaan, miten halutuissa asioissa on onnistuttu.

Leirien ohjelmaan kuuluu aina myös paljon videopalavereita, jotka ovat keskeisiä oman pelaamisen kehittämisessä. Lisäksi pelaajien kanssa käydään leireillä henkilökohtaisia palautekeskusteluja.

Ottelut ovat analyytikolle hektisiä tapahtumia. Lehto seuraa Huuhkajien ottelut katsomosta tavallisesti Toni Korkeakunnaksen seurassa. Kaksikko on jatkuvasti radioyhteydessä vaihtopenkille ja kertovat tekemistään havainnoista. Lehto muistuttaa, että otteluiden aikana valmennuksella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kenttätapahtumiin, mutta he pyrkivät auttamaan pelaajia parhaalla mahdollisella tavalla.

Lehto kuvaa ottelut aina itse katsomosta. Otteluiden tv-kuva on usein tiiviisti zoomattua, minkä vuoksi se ei sovellu kunnolla valmennuskäyttöön. Valmentajat haluavat nähdä otteluista laajempaa kuvakulmaa, josta nähdään esimerkiksi puolustuslinjan liikkeet ja hyökkääjien sijoittuminen. Kuvaamisen ohella Lehto merkitsee tärkeimpiä tilanteita.

Vaihtopenkillä valmennuksella on käytössä kaksi kuvaruutua, joista toinen näyttää tv-lähetyksen pääkuvaa ja toisella pyörii ottelulähetys viivästettynä. Sen myötä valmennuksen on helppoa tarkistaa tilanteet nopeasti uudestaan videolta.

Puoliajalle Lehto poimii joukkueen nähtäväksi tavallisesti 5–6 videoklippiä, joilla voidaan havainnollistaa, mikä pelissä on ollut hyvää ja missä on vielä parannettavaa.

Otteluiden jälkeen valmennus purkaa pelin ja käy läpi valitut pelisuunnitelmaan liittyvät videoklipit. Pelaajille koostetaan palautepaketti heti seuraavaksi aamuksi. Maajoukkueleiritykset ovat hektisiä, joten kaikki aika pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Kun edellinen ottelu on purettu, alkaa sama prosessi heti uudelleen tulevan ottelun osalta.

Maajoukkueen kokoontumiset päättyvät usein pian viimeisen ottelun jälkeen. Silloin pelaajat matkustavat takaisin seurajoukkueisiinsa ja arki jatkuu nopeasti.

– Olemme todenneet, että videoklipit kannattaa lähettää mieluummin lähempänä seuraavaa tapahtumaa kuin heti edellisen jälkeen. Pelaajat saavat henkilökohtaiset palauteklipit noin viikkoa ennen seuraavaa kokoontumista. Samalla muistutellaan pelaajille mieleen maajoukkueen pelaamiseen liittyviä asioita. Maajoukkuetapahtuman ensimmäisenä päivänä valmentajat käyvät vielä pelaajien kanssa keskustelut kasvotusten.

Palloliitto kouluttaa uusia videoanalyytikkoja

Lehto aloitti työt Palloliitossa vuonna 2015 ja havaitsi nopeasti, että Suomessa olisi tarvetta uusien videoanalyytikkojen kouluttamiselle. Palloliitto on kouluttanut vuodesta 2016 lähtien vuosittain uusia videoanalytiikan osaajia.

Peruskoulutuksen rakenne on pysynyt samana alusta lähtien. Nelipäiväinen koulutus toteutetaan kesäisin vuorovuosina Huuhkaja- ja Helmariturnausten yhteydessä. Peruskoulutuksen tarkoituksena on perehtyä videoiden käyttämiseen osana valmennusprosessia.

Lisäksi Palloliitto järjesti ensimmäistä kertaa myös laajemman jatkokoulutuksen, jossa keskitytään vahvemmin data-analyysiin ja syvennetään aiemmin opittuja asioita. Ensimmäinen jatkokoulutus päättyi kesäkuussa.

Lehdon mukaan jatkokoulutus on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain. Pääasiassa verkko-opintoina toteutettava koulutus koostuu omaan tahtiin suoritettavista itseopiskelumoduuleista ja verkon välityksellä pidettävistä asiantuntijaluennoista, joissa kerrotaan, miten esimerkiksi data-analyysia voidaan tuottaa ja hyödyntää tehokkaalla tavalla joukkueen toimintaympäristössä. Lähtökohtaisesti jatkokoulutukseen valitaan hakijoita, joilla on jo peruskoulutus käytynä. Koulutuksissa pääpaino on teknisen osaamisen vahvistamisessa.

– Haemme henkilöitä, joilla on ennestään valmennustaustaa ja lajiymmärrystä. Peruskoulutukseen minimivaatimuksena on UEFA C –tutkinto, mutta totta kai katsomme tilannetta tapauskohtaisesti. Jos löydämme mielestämme pätevän analyytikon, olemme voineet ottaa hänet mukaan kurssille, Lehto kertoo.

Peruskoulutuksessa osallistujia on ollut tavallisesti 12. Hakijoita valitaan sama määrä kuin Huuhkaja- ja Helmariturnauksissa on joukkueita. Jatkokoulutuksen sen sijaan aloitti viime vuonna 15 henkilöä. Lehdon mukaan hakijoita on ollut enemmän kuin paikkoja, joten osa kiinnostuneista on valitettavasti jouduttu karsimaan.

Vuodesta 2016 lähtien perustason koulutuksen on käynyt yhteensä 94 videoanalyytikkoa. Lisäksi eri alueilla on järjestetty alueellisia koulutuksia.

– Koulutusten parhaat osallistujat on valittu mukaan maajoukkuetoimintaan. Vuodesta 2017 lähtien kaikilla maajoukkueikäluokilla on ollut oma analyytikko. Lisäksi osa on saanut seuratasolta erilaisia yhdistelmäpestejä. Siinä on menty eteenpäin, että seuroissa nähdään data selkeänä lisäarvona.

Koulutuksen käyneiden joukossa on ollut myös valmentajia, jotka ovat hakeneet tukea ja uutta osaamista valmennustyöhönsä. Palloliitolla on kuitenkin myös erillinen, valmentajille suunnattu pelianalyysin teemakoulutus. Kyseessä on yhden päivän mittainen koulutus, jossa perehdytään videoklippien tekemiseen ja videoanalyysin perusperiaatteisiin.

Seuraavan jatkokoulutuksen haku aukeaa elokuussa ja itse koulutus alkaa lokakuun alussa. Jatkokoulutus kestää yhdeksän kuukautta ja päättyy ensi vuoden kesäkuussa. Jatkokoulutushaun avautumisesta tiedotetaan elokuun aikana Palloliiton verkkosivuilla.