“Näennäinen antirasismi ja keskustelun puute nykyisen toiminnan ongelmina” – Gradussa tutkittu jalkapalloilijoiden rasismikokemuksia Suomessa
Vuonna 2023 rasisminvastaista viikkoa vietetään 20.3.-26.3. Viime vuonna julkaistua Jyväskylän yliopiston gradua “Jalkapalloilijoiden kokemuksia rasismista ja antirasismista” varten haastateltiin anonyymisti kuutta pääsarjatasolla Suomessa pelaavaa jalkapalloilijaa.
Kuvituskuva Huuhkajien ottelusta Suomi-Ranska vuodelta 2021.Kuva: Ⓒ Riku Laukkanen /Riku Laukkanen
Lotta Mecklinin viimevuotisessa pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin Suomessa pelaavien jalkapalloilijoiden rasismikokemuksia sekä ajatuksia ja kokemuksia rasismiin puuttumisesta ja tämänhetkisestä antirasistisesta työstä lajin sisällä.
Mecklin kertoo valinneensa gradunsa aiheen havaittuaan, että urheilussa ilmenevää rasismia ei oltu tutkittu Suomessa akateemisesti lähes ollenkaan – lähinnä vain sivujuonteina osina muita tutkimuksia. Ilmiöstä tarvittiin kipeästi lisää tutkimustietoa.
– Vaikka tietoa varmasti tarvittaisiin kaikkien lajien osalta, tämä oli opinnäytetyö, joten tutkimusta piti laajuussyistäkin rajata. Päädyin tutkimaan yhtä lajia, ja jalkapallo oli luonteva valinta, sillä Suomessa jalkapallossa on mukana monesta eri taustasta tulevia ihmisiä. Tarkoituksena oli tehdä keskustelua avaava sekä ilmiötä kuvaava ja kartoittava tutkimus, joka toivon mukaan luo pohjaa tulevalle tutkimukselle, Mecklin taustoittaa.
Tutkimusta varten teemahaastatellut pelaajat antoivat monia esimerkkejä omista rasismikokemuksiaan suomalaisessa jalkapallossa. Kokemukset ilmenivät kolmessa eri muodossa: avoimena olevana arkielämän rasismina, piilossa olevana arkielämän rasismina sekä rodullistamisen kokemuksina.
Vaikka pelaajat toivat myös esiin, että rasismin suhteen on viime vuosina menty paljon eteenpäin, he kokivat jalkapallossa tehtävän antirasistisen työn edelleen usein näennäisenä. Julistukset rasisminvastaisuudesta eivät aina kohdanneet tosielämän tilanteiden kanssa, ja keskustelu aiheesta oli vaikeata, koska ihmiset olivat usein varovaisia tai kiusaantuneita aiheen ympärillä. Suomalaisen jalkapallon antirasistisessa työssä on siis paljon parannettavaa.
”Muistan ikuisesti, ku minä ja yks toinen tumma pelaaja pelattiin (seuran) junioreissa, nii siihen tuli sellanen pikkupoika sen isän kanssa ja se sano et ”isä isä, onks noi niitä N:iä, joista sä aina puhut?” ja sit se isä on sillee ”Tuu pois sieltä, ettei sulle vaan käy mitään”
“Pitäisi syventyä viestinnällisistä toimista aidosti aktiivisiin toimiin”
Mecklin valitsi tutkimuksessa haastatellut kuusi pelaajaa harkinnanvaraisesti ja haastatteli heitä reilun tunnin mittaisin teemahaastatteluin. Nämä tutkimusmenetelmälliset valinnat olivat tutkijan mukaan melkeinpä itsestään selviä.
– Saadakseni aiheesta tarpeeksi syvällisen kuvan, tarvitsin tutkittavia, joilla on asiasta jotain sanottavaa ja kokemusta sekä halua jakaa tietoa. Haastatellut pelaajat valittiin harkinnanvaraisesti noilla kriteereillä, jotta tietoa saadaan, Mecklin kertoo.
Rauhalliset haastattelutilanteet ja tutkimuksen tarjoama anonymiteetti saivat pelaajat käyttämään ääntään ja jakamaan kokemuksiaan sekä ajatuksiaan rasismista ja lajin antirasistisen työn tilasta.
– Tosi hienosti sain pelaajilta vastauksia sekä ajatuksia ja kokemuksia antirasistisesta työstä, vaikka aihe on arkaluonteinen ja henkilökohtainen, eikä syrjintää kokeneille henkilöille aina ole helppo puhua omista kokemuksistaan, Mecklin sanoo.
”Jotkut on niinku kysyny et joo puhut hienosti suomee, et mistä maasta oot? Ja mä oon sanonu et mä oon suomalainen, nii ne on ollu sillee ”et sä voi olla suomalainen, et suomalaisethan on aina valkosii.”
Tutkimuksessa havaittiin, että rasismiin puuttuminen ja reagointi on Suomessa ollut vajavaista. Toimintamallien puutteellisuus voi aiheuttaa negatiivisen kierteen. Jos pelaajalla on jo valmiiksi kokemusta omien kokemusten väheksynnästä, hiljentämisestä tai siitä, kun kukaan ei reagoi eikä anna tukea niissä tilanteissa, joissa tuen antamista tarvitaan, tuskin syrjinnän kohteeksi joutunut haluaa puhua omista kokemuksistaan jatkossakaan.
Rasismin puheeksi ottaminen ei saa jäädä rasismin kohteeksi joutuneen ihmisen vastuulle. Edellytyksenä tähän Mecklin näkee koulutuksen ja tietämyksen lisäämisen.
– Ei pidä olettaa, että rasismin kohteeksi joutunut haluaa puhua rasismista tai kokemuksistaan. Keskustelun aloittaminen vaatii usein sitä, että etenkin valkoisilla ihmisillä on tietoa rasismista ja sen ilmenemismuodoista. Rasismia voi olla vaikea tunnistaa, kun ei ole itse koskaan joutunut sen kohteeksi.
”Mulla on tosi vahva fysiikka ja osittain se on tietysti geneettistä myös, mut mä oon myös tehny tosi paljon töitä salilla ja treenannu paljon. Nii sitte oletetaan, tai sanotaan vaan et ”joo sulla on vaan noi hyvät geenit”.
”Sellasia vitsejä just, et joku taustahenkilöistä vaikka kertoo, et joo mun pyörä pöllittiin eilen, nii sit joku heittää sillee vitsillä et ”joo (nimi) ollu taas vauhdissa”. Tai et poliisisireenit soi tai poliisi ajaa treenikentän ohi, nii sit ”joo (nimi), ne tuli hakee sut”
Rasismitilanteita varten kaivataan selkeitä ja johdonmukaisia toimenpiteitä ja ohjeistuksia, joita myös aina noudatetaan joka tilanteessa johdonmukaisesti ja samalla tavalla.
– Rasismin vastustamisessa pitäisi syventyä viestinnällisistä toimista ja nollatoleranssipuheesta aidosti aktiivisiin toimiin. Se edellyttää koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä tästä ilmiöstä etenkin vastuutahoille ja päättävissä rooleissa oleville henkilöille, Mecklin näkee.
Rasismitapauksissa ohjeistuksien pitäisi olla selkeitä ja toimenpiteiden olla kirjattuna ylös, jotta kaikilla on niistä tarvittava tieto.
– Silloin rasismiin on helpompi puuttua, keskustelua on helpompi aloittaa ja avoimesti on helpompi puhua. Silloin ilmapiiri kehittyy sellaiseksi, että kaikilla on turvallinen olo avata suunsa, puhua ja kertoa kokemuksistaan – tulee tunne, että kaikki yhteisössä tietävät, miten toimitaan, ja miten asiaan puututaan, jos rasismia ilmenee, Mecklin uskoo.
"Kyl se tuli niinku shokkina – ja kyl sillon tuntu tosi pahalta et tällasta tapahtuu täälläki (jalkapallossa)”
”Se vaikutti muhun tosi pitkään negatiivisesti, sillai et kukaan ei puolusta”
”Jotenkin tuntuu, et ei oikein kuulu niinku mihinkään, tulee sellanen fiilis”
Tutkimusta tarvitaan lisää
Mecklin itse haluaa painottaa, että tarkoituksena oli tehdä keskustelua avaava sekä ilmiötä kuvaava ja kartoittava tutkimus, joka luo pohjaa tulevalle tutkimukselle, jotta rasismista saataisiin tietoa laajemmalla otannalla.
– Oma tutkimukseni on laadullinen, eikä yleistettäviä tuloksia ole tehtävissä. Määrällistä tutkimusta kaivattaisiin lisää paitsi jalkapallosta, myös muista lajeista, ja paljon laajemmalla otannalla, Mecklin näkee.
Mecklin työskentelee Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjassa.
– Haluan nykyisenkin työni puolesta korostaa sen tärkeyttä, etteivät kampanjat jäisi vain viestinnälliseksi puheeksi, vaan menisivät oikeasti käytäntöön. Rasistinen syrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslaissa, ja vastuuhenkilöiden velvollisuutena on tuntea lainsäädäntö. Siksi on tärkeää, että vastuupositioissa olevat henkilöt tuntevat velvollisuutensa ja osaavat ehkäistä syrjintää ja puuttua siihen. Se ei ole mikään valintakysymys, Mecklin painottaa.
Suomessa on paljon yhdistyksiä, jotka edustavat rasismia kokeneita ihmisiä ja muita antirasistista työtä tekeviä järjestöjä, joiden asiantuntemusta urheilujärjestöt voisivat käyttää hyväkseen henkilöstön kouluttamisessa ja tiedon keräämisessä.
– Mitä enemmän kouluttaa itseään tästä ilmiöstä, sitä enemmän rasismia tunnistaa ja sitä paremmin siihen voi puuttua. On paljon rasismin ilmenemismuotoja, jotka eivät meidän elämässämme valkoisina ihmisinä tule ilmi tai ole läsnä. Eihän niitä pysty tunnistamaan, ellei tietämystä kerrytä, Mecklin summaa.
Gradun Jalkapalloilijoiden kokemuksia rasismista ja antirasismista kirjoittanut Lotta Mecklin.
Lue lisää antirasismista ja hanki koulutusta:
(Urheilu on rikki, jos rasismiin ei puututa järjestelmällisesti kaikessa toiminnassa - Älä riko urheilua (alarikourheilua.fi)
Älä riko urheilua -podcast: Missä viipyy urheilun todellinen antirasismi?
Punainen kortti rasismille -kampanja
Yhdenvertaisuus.fi: Oikeusministeriön ylläpitämä tietopankki yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille
Ihmisoikeuskeskus.fi: Ihmisoikeuskeskus tukee opetusalan viranomaisten, oppilaitosten ja muiden toimijoiden työtä ihmisoikeuskasvatuksessa tuottamalla ja välittämällä tietoa ja oppimateriaaleja sekä kouluttamalla etenkin viranomaisia
Rauhankasvatus.fi: Rauhankasvatusinstituutti tukee koulutusta, materiaaleja ja tukea kouluissa ja nuorisotyössä toimiville kasvattajille sekä yhdenvertaisempaa maailmaa ja kestävää rauhaa luoville aktivisteille.
Sanasto – Fem-R; Feminismiin ja antirasismiin liittyviä sanoja ja käsitteitä.
Rasismi | Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)
Linkkejä muihin aihetta sivuaviin tieteellisiin tutkimuksiin:
Heinonen, Harri (2003). Punaista rasismille: nurkkapatriotismista monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Julkaisussa: Liikunta ja tiede 40(2003): 4, s.25-27. Saatavilla: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.012919960
Kytölä, Samu (2017). “Are They Singing the National Anthem?”: Football Followers’ Responses to the Ethnic Diversification of Finland Men’s National Football Team. Julkaistu sarjassa Routledge Studies in Sociolinguistics. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54974
Kytölä, Samu (2018): Race, ethnicity and ‘African-ness’ in football discourse: perspectives in the age of superdiversity. Julkaistu sarjassa Routledge Handbooks in Applied Linguistics. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60268#
Rounevaara, Satu (2020). Meemillä rasismia vastaan: Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista ja poliittista vaikuttamista sosiaalisessa mediassa. Saatavilla: https://www.utupub.fi/handle/10024/149779
Linkki Palloliiton tutkimustietokantaan >>
Lisää aiheesta:
Whistleblower: Palloliiton rikkeiden tai väärinkäytösten ilmoituskanava
ILMO-palvelu: SUEK:n ilmoituskanava, jonka kautta voi ilmoittaa urheilijan tai muun toimijan epäilyttävästä toiminnasta.
Et ole yksin: Suomalaisen urheilun yhteishanke tasa-arvoisen, kunnioittavan ja häirintävapaan urheilun varmistamiseksi
