Opi & Kehity

"Anna lapsen itse oivaltaa" - Reijo Pihl kertoo, miten Turussa on valmennettu tähtipalloilijoiden alkuja

Veteraanivalmentaja Reijo Pihlille myönnettiin joulukuun Captain's Ball -gaalassa Jyrki Heliskoski -kunniapalkinto hänen ansioistaan lasten valmentajana.

Reijo Pihl

Reijo Pihl -testi

23.5.2022 klo. 16:51

Ansioita lasten valmentajana Pihlillä on vuosikymmenien ajalta. 

- Olen vähän hämmästynyt tästä palkinnosta. Minä tulin jalkapallon pariin Camel-bootsit jalassa, ja olen ajatellut asioita aina vähän eri tavalla kuin muut, Pihl tokaisee ja naurahtaa.

Sitten turkulainen vakavoituu ja kertoo, että oli loistavaa saada tunnustus valmentamisesta, sillä kyseessä on hänelle vapaaehtoinen harrastus. Tämä harrastus alkoi hänellä Turun Nappulaliigasta vuonna 1976, jolloin Pihlin pojan joukkue tarvitsi aluejoukkueeseen valmentajaa.

- Pojasta ei tullut jalkapalloilijaa vaan kitaristi, mutta minusta tuli jalkapallovalmentaja, Pihl hymähtää. 

TuNL:n lisäksi Pihl on ehtinyt pitkällä urallaan valmentaa TuTossa, TPS:ssä, Pyrkivässä ja ÅIFK:ssa, joten turkulainen seurakenttä on tullut tutuksi. Jo 1980-luvulla Pihl mietti paljon, miten lasten valmennusta voisi kehittää ja monipuolistaa. 

- Monipuolistin junioreiden harjoittelua jo 1980-luvulla. Toin Coverin kasetit ja muuta. Rainer “Iikka” Forssin kanssa istuimme silloin pannuhuoneessa lähes päivittäin ja pohdimme, mitä junioreiden pitäisi osata ja mitä heille pitäisi opettaa. Olimme tavallaan edelläkävijöitä, sillä Palloliitto tuli kunnolla tähän mukaan vasta 90-luvulla, Pihl muistelee.

Pihlin aikana resurssit lasten valmentajana kehittymiseen olivat kuitenkin paljon tiukemmassa kuin nykyään internetin aikakautena. Oppia saadakseen piti käydä fyysisesti ulkomailla, kuten Tanskassa ja Hollannissa. Pihl kertoo hyödyntäneensä myös muita lajeja. Hän on lukenut itäsaksalaisia yleisurheiluvalmennusteoksia, sparrannut jääkiekkovalmentajien kanssa, käynyt olympiavalmentajien yhdistyksen seminaareissa ja saanut sieltä vaikutteita esimerkiksi painivalmentajilta. 

Pihl alleviivaa, että jalkapallo on aikaisen kehittymisen laji, mutta painottaa myös monipuolisen liikuntataustan tärkeyttä. Motoriikan kehittymisen kannalta lapsuusvuodet ovatkin nuorelle urheilijanalulle äärimmäisen tärkeitä.

- Sanoisin, että pelaaja oppii pomputtelemaan kahdessa viikossa, jos sillä on koordinaatio valmiiksi kunnossa. Jos ei ole, saa sitä opettaa pomputtelemaan vuoden, Pihl uskoo.

- Kun Simo Syrjävaara valmensi nuorten maajoukkueita, puuttui suomalaisilta pelaajilta vastustajaan verrattuna nopeus ja ketteryys, joten pelissä keskityttiin enemmän rikkomaan kuin rakentamaan. Kaikenlaisia ideoita meillä oli, miten tilannetta voisi parantaa. Turusen Jorman kanssa hiottiin pelaajien ketteryyttä ja vietiin pelaajat painisalille. Joskus käytiin jopa suojuoksemassa, ihan niin kuin Mika Myllylä, Pihl nauraa. 

Vuosien kokemuksen perusteella Pihlille on muodostunut selkeä näkemys, miten lapsia kuuluu valmentaa. Hän kertoo, että sama mielipide oli myös jääkiekon puolella valmentajalegenda Juuso Wahlstenilla

- Anna lapsen itse oivaltaa, Pihl painottaa tärkeintä oppia.

- Ei joukkueen menestyksen pidä olla valmentajalle tärkeintä, vaan pelin sisällä tapahtuvat onnistumiset. Kahdeksanvuotiaille ei tarvitse vielä peliä niin tuoda, mutta heidän pitää antaa liikkua. Koko ajan pitää olla toimintaa. Lapsilla on oltava hauskaa, sillä silloin lapset oppivat. Nuorten valmennuksessa on otettava herkkyyskaudet huomioon. Mielen pitää muistaa liikuttaa lihaksia. 

Pihl on pahoillaan siitä, ettei nykyään lapsille luoda tarpeeksi edellytyksiä omaehtoiseen liikkumiseen. Veteraanikoutsi suorastaan kiihtyy harmitellessaan, kuinka lähialueiden olosuhteisiin ei hänen mielestään ole panostettu riittävästi.

- Asumalähiöihin täytyisi luoda lisää pieniä kenttiä. Ei niiden tarvitsisi olla isoja, sillä pienillä pelikentillä pelatessa kehittyy tilannenopeus, tempo ja havainnekyky.

- Onneksi aivan viime vuosina on tullut lisää sellaisia “minikenttiä” koulun pihoille ja muuallekin. Minikenttiä vaan joka puolelle! Pihl kannustaa.

Pihl valmentaa TuNL:ssä osa-aikaisesti edelleen, vaikka myöntää, että nuoremmat valmentajat ovat jo pyyhkineet kauas hänen ohitseen. Englanti on ollut Pihlille heikko kieli, mutta modernit valmennuskoulutukset ja sisällöt ovat vaatineet kielen taitamista jo pitkään. 

- Nuorilla valmentajilla on paljon näkemystä. Valmennus on parantunut minun ajoistani ihan valtavasti, Pihl kehuu.

- Mutta täytyy muistaa, että valmennuksessa tarvitaan myös kokemusta.

Vuosien varrella Pihlin joukkueiden läpi on käynyt monia turkulaisen jalkapallon legendoja, ja tarinoita miehellä riittäisi varmaan jokaisesta. Kuuluisin heistä on eittämättä Lukas Hradecky, ja samassa joukkueessa pelasi kesän 2021 EM-joukkueesta myös Joni Kauko.

"Ikuinen kunnioitus ja kiitollisuus Reijoa kohtaan. Miehellä aina sopiva pilke silmäkulmassa, ja Reijon tapa saada juniorit nauttimaan ja oppimaan jalkapallosta oli ainutlaatuinen"
- Lukas Hradecky

"Reijo on ollut aina mua kohtaan YSTÄVÄLLINEN ja INNOSTAVA. Varmasti se intohimo on ollut suurin tekijä Reijon pitkälle uralle. Iso kiitos hänelle kaikesta! 
- Joni Kauko

- Lukas kasvoi pituutta vielä armeijaiässä. Nuorempana hän oli niin pieni, että ei yltänyt ison maalin ylärimaan, joten kaikki ylös menneet vedot upposivat maaliin ja Lukas joutui sitä kiroamaan, Pihl muistelee.

Pihlin uran pituutta kuvastaa, että hänen valmennettaviinsa ovat kuuluneet sekä ystävä “Iikan” poika Tero Forss että hänen pojanpoikansa Marcus Forss, joka pelaa nykyään Valioliigaa. Heidän välissäänkin nimiä riittää Erkka Petäjästä Niklas Moisanderiin, mutta erityisen kovana ikäluokkana Pihl piti -86 syntyneitä, jonka nimilistasta nousevat esiin muun muassa Joni Aho, Jermu Gustafsson, Severi Paajanen ja Sami Sanevuori.

- Siitä ikäluokasta oli monta hyvää jätkää. Useita pelaajia alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa 2003. Myös -88 ja -89 olivat hyviä ikäluokkia, Pihl kommentoi.

Joitakin Pihlin entisiä pelaajia on mennyt myös muiden lajien pariin.

Teemu Rannikosta tuli koripalloilija, ja varmaan kuusi jätkää pelaa NHL-kiekkoa. Talven luistelleita jääkiekkoilleita sai keväisin aina opettaa uudestaan juoksemaan! Mutta he olivat taitavia ja pelirohkeita kavereita. Silloin kun muilla oli vielä lapiot kädessä, oli Saku Koivu pikkuvanha ja sanavalmis kaveri, joka tykkäsi “naruttaa”, Pihl tarinoi.

Monista entisistä valmennettavista on siis myöhemmin tullut kuuluisia urheilijoita, mutta heidän urakehitystäänkin enemmän iloa Pihlille valmentajana tuottaa lasten kanssa toimiminen nykyhetkessä. Tällä hetkellä Pihlin valmennettavana on Turun Nappulaliigan -08 syntyneiden tyttöjoukkue.  

- Pelaajat ovat itse hoitaneet itsensä huipulle, olen saanut vain avittaa jossain kohtaa. Kun kävelee ulkona, aina joku pieni juniori huomaa minut ja huutaa “Reijo, moi!”. Sellainen on minulle kaikista tärkeintä.

Lastenvalmentajaklubin artikkeli

Seuraa meitä

Liity postituslistalle

Saat alennuksen Huuhkajien ja Helmareiden ottelulipuista. Lisäksi saat etuosto-oikeuden Huuhkajien ottelulippuihin sekä etuja Maajoukkueen verkkokauppaan.

Postituslistalle liittyminen

Pääyhteistyökumppanit