EETTINEN TILINPÄÄTÖS
Suomalaisen jalkapallon yhteinen toimintatapa on Reilu Peli – Fair Play. Toimintaa kehitetään eettisesti kestävältä pohjalta. Suomen Palloliitto tekee normaalin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi vuosittain myös Eettisen tilinpäätöksen, jossa selvitetään liiton yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa kuluneen toimintavuoden aikana.
FAIR PLAY
Suomen Palloliitto noudattaa kaikessa toiminassaan Fair Play -menettelyä, mikä on seurausta koko 1990-luvun voimassa olleesta suomalaisen jalkapallon Vihreästä Linjasta. Vihreän Linjan käyttöönottamisen seurauksena syntyi Vihreä Kortti. Menestyksekkäästi toteuttu Kaikki Pelaa-ohjelma nojautuu näihin periaatteeisiin myös 2000-luvulla.
EETTINEN TILINPÄÄTÖS 2006
Palloliiton järjestyksessään kahdeksas Eettinen tilinpäätös on laadittu ensimmäistä kertaa noudattaen SLU:n Reilun Pelin eettisten periaatteiden rakennetta.
Palloliiton toiminnan arvopohjana on vuonna 1991 hyväksytty Vihreä Linja. Arvoina ovat Fair Play, yhteinen jalkapalloperhe, kansainvälisyys, vastuu ihmisistä ja ympäristöstä, vuorovaikutus, iloisuus ja suvaitsevaisuus. Fair Play on lajivastuuta, johon kuuluu rasismin, dopingin ja väkivallan vastustaminen. Fair Play on Reilua Peliä.
I YLEISET PERIAATTEET
1. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus
Vastuu ihmisistä ja ympäristöstä on yksi Palloliiton seitsemästä arvosta. Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa painotetaan yksilön oikeutta kehittyä omana itsenään itselleen sopivassa tahdissa.
2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Valtaosa (98 %) lajin harrastajista osallistuu harrastejalkapalloon monilla eri tasoilla: vuoden 2006 aikana jatkettiin suunnitelmallista harrastejalkapallon kehitystyötä nuorten toiminnassa sekä käynnistettiin aikuisten harrastejalkapallo- ja futsaltoiminnan strategiatyö.
3. Vastuu kasvatuksesta
Kaikki Pelaa–ohjelma (1999-) korostaa jokaisen lapsen ja nuoren on oikeutta turvalliseen ja kannustavaan harrastukseen hänen omilla ehdoillaan. Ohjelman toiminta perustuu kahdeksalle periaatteelle: leikinomaisuus, tasavertaisuus, yksilökeskeisyys, yksilöllisyys, monipuolisuus, turvallisuus, suvaitsevaisuus, päihteettömyys. Seurojen omien toimintalinjausten laatimisen tueksi v. 2002 laadittua Nuorisotoimintalinjaa päivitettiin toimintavuoden aikana. Sinivalkoinen tie –pelaajakoulutusohjelma vahvistaa nuoren pelaajan kehitysvaiheita matkalla omalle huipulle huomioiden Nuoren Suomen Lasten ja nuorten kilpailusuositukset liitto-, piiri- ja seuratason toiminnassa.
Operaatio Pelisäännöt –sopimuskulttuuriin osallistui 2581 (88,4%) leikki- ja kaverimaailmaikäisten joukkuetta. Kykykoulujen ja Talenttiakatemioiden kriteerien kautta vahvistettiin oppilaitosyhteistyötä tavoitteena koulunkäynnin turvaaminen sekä koulun ja harjoittelun yhdistäminen jalkapalloryhmissä.
Uutena kehittämiskohteena käynnistettiin työ nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi jalkapallotoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on synnyttää nuorten omia vaikuttajaryhmiä seuroihin, rekrytoida nuoria seuratoimihenkilöiksi sekä lisätä nuorille maksutonta koulutustoimintaa.
4. Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus
Liiton laajan valiokuntajärjestelmän kautta yli 100 seuratoimijaa oli vaikuttamassa toiminnan kehitystyöhön ja osallistumassa lajin päätöksentekoon. Liiton ja 12 piirin yhteisen toimintasuunnitelman sekä yhteisten säännöllisten tapaamisten kautta vahvistettiin avointa ja yhteisöllistä toimintatapaa. Vuoden aikana liitossa käynnistettiin henkilöstöjohtamisen kehittämiseen tähtäävä hanke, jonka tavoitteena on laatia toimistolle oma henkilöstömanuaali.
5. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun
Kaikki Pelaa–ohjelma ja liiton Nuorisotoimintalinja korostavat jokaisen tasavertaista oikeutta osallistua jalkapallotoimintaan. Lasten ja nuorten tasolla harrastuksen aloittamiskynnystä on madallettu kuukauden tutustumisaika –käytännöllä sekä sääntöjen ja pelitoiminnan kehitystyön kautta, mikä jatkui myös vuoden 2006 aikana.
ALUEELLINEN TASA-ARVO:
UEFA:n HatTrick –ohjelman toteuttamista jatkettiin tavoitteena jalkapallo-olosuhteiden kehittäminen koko maan alueella.
TYTTÖ- JA NAISJALKAPALLO:
Vuosina 2001-2006 toteutettu Tyttö- ja naisjalkapalloprojekti (Futaa, Unelmoi, Nauti: F.U.N.) päättyi. Harrastajien, valmentajien, päättäjien ja muiden toimijoiden määrän lisäämistavoitteessa on onnistuttu hyvin, tosin päättäjätason toimijoiden määrän vahvistaminen vaatii jatkossakin erityistoimia. Naisille järjestettyjen omien koulutusten lisäksi on kurssien osallistujamääriä onnistuttu kasvattamaan mm. subventoimalla kurssimaksuja. Projektin virallisena päätöstapahtumana järjestettiin syksyllä naispäättäjille oma viikonlopputapahtuma, jossa lanseerattiin uusi ”Kaijan Kannu” –tunnustuspalkinto. Vuodesta 2007 alkaen tyttö- ja naisjalkapallotoiminnan edistämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat osa liiton ja piirien perustoimintaa.
ERITYISRYHMÄT:
Ikääntyville järjestettyä JKKI -toimintaa järjestettiin miehissä 35-vuotiaista alkaen aina 60 ikävuoteen asti. Naisten Ladies –toimintaa järjestettiin yli 30-vuotiaiden ja yli 35-vuotiaiden sarjoissa. Lisäksi piirit järjestivät alueellista toimintaa seuroilleen.
Vammaisurheilussa jatkettiin vahvaa yhteistyötä erityisryhmien toimintaa järjestävien jalkapalloseurojen (21) ja vammaisliikuntajärjestöjen kanssa (SIU ja SKLU).
Vammaisharrastajilla on oikeus samanlaiseen lisenssiin ja vakuutusturvaan kuin vammattomilla. Valtakunnallisen seminaarin avulla vahvistettiin toimijoiden verkostoitumista. Uusien joukkueiden starttipaketti –käytäntöä jatkamalla helpotettiin perustettujen vammaisjalkapalloryhmän toiminnan alkua. Vuoden aikana valmisteltiin erityisryhmien jalkapallon SM-sarjaa, joka käynnistyy osana liiton perustoimintaa kaudesta 2007 alkaen.
TALOUDELLINEN TASA-ARVO:
Lajin harrastaminen on selvitysten mukaan pystytty pitämään kustannuksiltaan kohtuullisena. Lasten ja nuorten toiminnassa jatkettiin paikallisuuden painottamista turnaustoiminnassa. Maksuttomilla Kaikki Pelaa – koulutuksilla tuettiin vapaaehtoistoimijoiden mukana pysymistä osaamisen kehittymisen kautta.
6. Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen
Liiton Yhteinen Pallomme –ympäristöohjelman toteutusta jatkettiin. Liitto jatkoi koulutusten järjestämistä ympäristöasioissa sekä jakoi materiaalia seurojen käyttöön.
II TÄYDENTÄVÄT PERIAATTEET
7. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus
Suvaitsevaisuus on yksi Kaikki Pelaa – ohjelman kahdeksasta periaatteesta. Maahanmuuttajat osallistuivat piirien koulutus- ja kilpailutoimintaan sekä yhdessä kantaväestön kanssa että erityisesti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Kaakkois-Suomessa myös erikseen eri kohderyhmille toteutettuina koulutustapahtumina. Maahanmuuttajien osallistuminen lajin harrastamiseen, ohjaaja-, valmentaja- ja erotuomaritoimintaan ja -koulutuksiin kasvoi myös vuoden 2006 aikana. Toimintavuoden aikana valmisteltiin opetusministeriölle ”Suvaitsevaisuuden puolesta rasismia vastaan” –hanke vuosille 2007-2009, joka johti marraskuussa päätoimisen projektipäällikön palkkaukseen.
Maahanmuuttajia on edelleen erittäin vähän lajin päätöksentekijöinä. Tähän tullaan kiinnittämään erityishuomiota jatkossa. Liitto osallistui vuoden aikana aktiivisesti SLU:n suvaitsevaisuusvaliokunnan työhön.
8. Dopingin vastaisuus
Liiton antidoping –ohjelma päivitettiin vuoden aikana. Ennalta ehkäisevää antidoping - työtä jatkettiin osana nuorten pelaajien koulutustoimintaa. Liitto jatkoi ADT:n koulutusresurssien hyödyntämistä erityisesti nuorten talenttitoiminnassa. Piirien C-valmentajakursseilla jatkettiin antidoping - aineiston jakamista, minkä lisäksi fyysisen harjoittelun kursseilla järjestettiin 2 h tunnin luento antidopingista.
9. Päihteettömyys
Päihteettömyys on yksi kahdeksasta Kaikki Pelaa –ohjelman periaatteesta, mikä näkyi käytännössä mm. seurojen laatimissa toimintalinjauksissa ja vapaaehtois-toimijoiden sopimuksissa. Liiton yhteistyökumppanina Irti Huumeista ry:n aineisto näkyi erityisesti valmentajakoulutusten materiaaleissa.
10. Väkivallattomuus
Liiton Vihreän Linjan arvopohja ottaa vahvasti kantaa väkivallattomuuden puolesta osana Fair Play –ajattelua. Liiton turvallisuusmääräysten ja –ohjeiden jalkauttamista jatkettiin mm. omalla turvallisuusseminaarilla sekä jatkuvalla viestinnällä seurojen turvallisuusvastaaville. Vuosi sujuikin totuttuun tapaan ilman välikohtauksia.
11. Sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen
Liiton Nuorisotoimintalinja korostaa, että yksilöllinen koskemattomuus kaikissa muodoissaan on asia, jonka loukkauksiin on välittömästi puututtava. Liiton edustaja osallistui SLU.n työhön seksuaalinen häirintä urheilussa –työryhmän kautta.
12. Yleisön turvallisuus ja viihtyvyys
Jalkapallon Turvallisuusmääräykset ja siihen liittyvä koulutustoiminta yhdessä
liigalisenssimenettely kanssa tuki liigaseurojen turvallisuuden hoitamista kaikilla tasoilla. Vuoden aikana valmisteltiin lisenssimääräykset myös Naisten Liigan ja Miesten Ykkösen sarjojen seuroille.
13. Vastuullinen taloudenpito
Vuoden aikana jatkettiin voimassaolevien säännösten noudattamisen valvontaa sekä niistä viestimistä. Liiton esteellisyyssääntöjen mukaan jalkapallotoimijat eivät saa itse tai edustajansa välityksellä lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumastaan. Liiton aloitteesta tehtiin myös lakialoite ottelutulosten järjestämiseen liittyvää toimintaa vastaan.
Seuralisenssimenettelyn kautta seurattiin ja valvottiin liigaseurojen talouden hoitamista asetettuja kriteerejä noudattaen. Vuoden aikana valmisteltiin vastaavat säännökset myös Naisten Liigan ja Miesten Ykkösen sarjojen seuroille.
MUUTA:
Liiton yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden kanssa solmituissa sopimuksissa on huomioitu toiminnan eettiset periaatteet. Palloliiton hallinnoiman Työhön Kutsu –projektin kautta palkattiin 657 seuraan yhteensä 1106 henkilöä. Hankkeen rahoittajina toimivat Työministeriö, Palloliitto ja SLU.
SOS -lapsikylä –yhteistyötä jatkettiin sekä A-maajoukkueen vierailujen että perinteisen pelitoiminnan järjestämisen kautta. Liike ry:n Liikuntaystäväohjelman kautta Palloliitto jatkoi Tansaniassa sijaitsevan Kidunin koulun tukemista. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyötä Plan -kummisäätiön sekä toimintaa yhdessä ulkoministeriön kanssa Open Fun Football School –hankkeessa Balkanin alueella yhteistoiminnan rakentamiseksi entisen Jugoslavian alueella sotaa käyneiden väestöryhmien välille
|