Hyväksytty liittokokouksessa 2009 ja Patentti- ja rekisterihallituksessa 5.2.2010

Suomen Palloliitto ry:n säännöt

1 § Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliitto ry, ruotsiksi Finlands Bollförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista nimeä Football Association of Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä liitoksi.

2 § Tarkoitus eettiset periaatteet ja arvot  

1. Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena urheilun lajiliittona johtaa, valvoa ja ohjata Suomessa jalkapalloilun kehitystä ja olla jalkapalloilua harrastavien ja liittoon kuuluvien jäsenpiirien ja -seurojen yhdyssiteenä. Jalkapalloiluun sisältyy myös futsal.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

3. Toiminnassa kunnioitetaan ympäristön ja luonnon asettamia vaatimuksia sekä tasa-arvon toteutumista.

4. Etniseen alkuperään, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, politiikkaan tai muuhun syyhyn perustuva syrjintä maata, yksityishenkilöä tai ihmisryhmää kohtaan on kielletty.

5. Liiton arvoja ovat iloisuus, menestys, luotettavuus ja yhteisöllisyys.

3 § Toiminta

1.    Tarkoitustaan liitto toteuttaa:

a)    johtamalla, edustamalla ja valvomalla ylimpänä elimenä Suomen jalkapallotoimintaa kotimaassa ja ulkomailla, noudattaen niiden kansainvälisten liittojen sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä, joihin liitto kuuluu

b)    järjestämällä kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja

c)    järjestämällä piireille, seuroille ja seurojen jäsenille riittävää koulutusta

d)    vahvistamalla kilpailu- ja rangaistusmääräykset sekä muut kilpailuja koskevat määräykset ja ratkaisemalla niitä koskevat erimielisyydet

e)    antamalla virikkeitä ja neuvoja jalkapalloharrastuksen laajenemiseksi sekä seurojen toiminnan tehostamiseksi

f)     edistämällä reilun pelin hengessä ruumiillista ja henkistä kasvua maamme jalkapalloilijoiden keskuudessa

g)    toimimalla aloitteellisesti olosuhteiden kehittämiseksi

h)   valvomalla ylimpänä elimenä, että Suomessa noudatetaan International Football Association Boardin (IFAB) vahvistamia ja kansainvälisen jalkapalloliiton (Fédération Internationale de Football Association, FIFA) julkaisemia jalkapallosääntöjä (Laws of the Game).

2. Liitto voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa sellaista ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

4 § Päätösvalta ja hallinto

1. Liiton ylintä päätösvaltaa käyttävät liittokokous ja liittokokousten välisenä aikana liittovaltuusto.

2. Liiton hallinnosta vastaa liittohallitus sekä sen alaisuudessa toimitusjohtaja, josta käytetään myös nimitystä pääsihteeri ja muu toimiston henkilökunta.

3. Liiton tai piirin palveluksessa oleva toimihenkilö ei voi kuulua liittohallitukseen tai liittovaltuustoon tai toimia liittokokousedustajana.

5 § Liiton jäsenyydet ja jäsenvelvoitteet

1. Liitto kuuluu jäsenenä FIFA:an ja Euroopan Jalkapalloliittoon (Union des Associations Européennes de Football, UEFA) sekä voi liittohallituksen päätöksellä liittyä jäseneksi muihin järjestöihin.

2. Liiton sekä liiton ja sen piirien toimielinten ja toimihenkilöiden, liiton jäsenten, niiden toimihenkilöiden, pelaajien ja pelaaja-agenttien tulee noudattaa toiminnassaan FIFAn ja UEFAn sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä.

3. Liitto noudattaa FIFAn laatimaa kansainvälistä ottelukalenteria.

4. Virallisiin kansainvälisiin otteluihin tai kilpailuihin tarvitaan FIFAn lupa.

6  § Jäsenyys liitossa

1. Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä liittohallituksen päätöksellä-rekisteröitynä yhdistyksenä toimiva piiri, seura ja yhteisö (molemmat viimeksi mainitut jäljempänä näissä säännöissä: seura), joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä ja myös FIFA:n ja UEFA:n sääntöjä,määräyksiä ja päätöksiä

2. Jäsenhakemus on laadittava kirjallisesti. Hakemus ja hakijan säännöt, kuitti     
liittymismaksusta ja, jos kysymyksessä on seura, asianomaisen piirihallituksen lausunto

on lähetettävä liittohallitukselle.

Päätöksestä annetaan kirjallinen ilmoitus hakijalle ja milloin hakijana on seura, myös asianomaiselle piirihallitukselle. Jos hakemusta ei hyväksytä, palautetaan liittymismaksu hakijalle.

3. Seuran, joka on hyväksytty liiton jäseneksi, on kuuluttava jäsenenä myös siihen liiton piiriin, jonka alueella sen kotipaikka on.

4. Jäsenet suorittavat vuosittain liitolle liittovaltuuston määräämän jäsenmaksun.

5.  Liiton jäsenet sitoutuvat noudattamaan FIFAn julkaisemia jalkapallosääntöjä.

6. Liiton jäseneksi hyväksytty seura ei voi olla toisen kansallisen jalkapalloliiton jäsen eikä se saa osallistua kilpailuihin toisen kansallisen liiton alueella ilman liiton, toisen kansallisen liiton ja FIFAn lupaa.

7 § Piirit

1. Maa jaetaan liiton toimintaa varten piireihin päämääränä seurojen toimintaedellytysten ja elinvoimaisuuden kehittäminen ja palvelujen parantaminen.

2. Piirien ja seurojen aloitteet piirien rajojen muuttamiseksi on asianomaisessa järjestyksessä esitettävä liittovaltuuston käsiteltäviksi.

3.  Piirit voivat järjestää niille kuuluvaa kilpailutoimintaa myös yhdessä.

8 § Jäsenyyden lakkaaminen

1.    Piirin tai seuran jäsenyys liitossa lakkaa, jos piiri tai seura

a) eroaa tai puretaan tai

b) erotetaan liitosta

2. Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti asianomaisen piirihallituksen välityksellä liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä liittokokouksen tai liittovaltuuston pöytäkirjaan.

3. Piiri tai seura voidaan erottaa liitosta, jos se toimii vastoin liiton tarkoitusta, jos se on jättänyt liitolle tai piirille erääntyneitä maksuja maksamatta, rikkoo liiton sääntöjä, liittokokouksen, liittovaltuuston tai liittohallituksen päätöksiä tai sallii jäsenensä syyllistyä sellaiseen menettelyyn tätä rankaisematta taikka jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa. Lisäksi seura voidaan erottaa, mikäli se muuttaa nimensä sellaiseksi, jota liitto ei hyväksy.

Esityksen erottamisesta voi tehdä myös piiri.

Erottamisesta päättää liittohallitus ja päätös siitä annetaan tiedoksi erotetuille kirjatussa kirjeessä. Erottamispäätöksestä ilmoitetaan myös piirille.

4. Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös liittovaltuuston ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjeellä liittohallitukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

5. Eroavan tai erotetun jäsenen on suoritettava liitolle kuluvan vuoden jäsenmaksu.

9 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas (3) vuosi syys-joulukuussa liittohallituksen kutsusta.

10 § Liittokokouksen koollekutsuminen

Ilmoitus varsinaisesta liittokokouksesta on julkaistava liiton kotisivuilla kuusi (6) kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu ja kokouksen esityslista on julkaistava liiton kotisivuilla ja lähetettävä sähköpostilla tai pyydettäessä kirjeitse jäsenille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta.

Jäsenten on ilmoitettava kokouksen esityslistalle haluamansa asiat liittohallitukselle neljä (4) kuukautta ennen liittokokousta.

11 § Liittokokousedustajat

1. Liittokokouksissa käyttävät jäsenten päätösvaltaa piirikokouksissa valitut edustajat. Liittohallituksen jäsen ei voi toimia liittokokousedustajana.

2. Piirin kokousedustajien perusmäärä on neljä (4). Ahvenanmaan piirin liittokokousedustajien perusmäärä on kaksi (2).

Piirit saavat perusmäärän lisäksi liittokokoukseen lisäedustajia  sen perusteella paljonko  piirissä on ollut rekisteröityjä pelaajia liittokokousta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivä  seuraavasti:

1 lisäedustaja, kun rekisteröityjä pelaajia on 1 – 2000,

2 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 2001 – 4000,

3 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 4001 – 6000,

4 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 6001 – 9000,

5 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 9001 – 12000,

6 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 12001 – 15000,

7 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 15001 – 19000,

8 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 19001 – 23000,

9 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 23001 – 27000,

10 lisäedustajaa, kun rekisteröityjä pelaajia on 27001 – 32000 ja

sen jälkeen yksi lisäedustaja kutakin seuraavaa alkavaa 5000 rekisteröityä pelaajaa kohden.

Epäselvissä tapauksissa ratkaisee liittohallitus piirin edustajamäärän.

2. Piirikokouksen valitsemilla edustajilla tulee olla piirihallituksen antama yhteinen valtakirja, jossa mainitaan piirikokouksessa valittujen edustajien ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä nimet.

3. Liittokokouksessa kullakin edustajalla on yksi (1) ääni.

4. Piirin tulee ilmoittaa liittokokousedustajansa viimeistään kuukautta ennen liittokokousta liittohallitukselle.

5. Liittokokousedustajien lisäksi liittovaltuuston ja -hallituksen jäsenillä, liiton toimitusjohtajalla ja valiokuntien jäsenillä, piirien puheenjohtajilla sekä liiton kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja ainaisjäsenillä on oikeus olla läsnä liittokokouksessa ja osallistua keskusteluun, mutta ei päätösten tekemiseen.

6. Liittohallituksella on oikeus kutsua liittokokoukseen sidosryhmien edustajia, joilla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

12 § Liittokokousasiat

1. Varsinaisessa liittokokouksessa:

- valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kolme (3) ääntenlaskijaa

- tarkastetaan edustajien valtakirjat

- todetaan kokouksen laillisuus

- valitaan tarvittavat valiokunnat kokousasioiden käsittelyä varten

- käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta

- valitaan kolmeksi (3) vuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä Palloliiton puheenjohtaja

- valitaan kolmeksi (3) vuodeksi  liittohallituksen 1.  varapuheenjohtaja ja 2. varapuheenjohtaja, joista käytetään  nimitystä Palloliiton varapuheenjohtaja

- valitaan kolmeksi (3) vuodeksi liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet

- päätetään  liittohallituksen esittämästä toimintastrategiasta sekä

- päätetään muista liittokokouksen esityslistalla olevista asioista

2.    Sellaisia asioita, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa edustetusta äänimäärästä sitä kannattaa. Kokouksessa  ei kuitenkaan  voida käsitellä  yhdistyksen sääntöjen muuttamista, kiinteistön luovuttamista, kiinnittämistä tai yhdistyksen kannalta huomattavan omaisuuden luovuttamista, yhdistyksen purkamista tai muuta yhdistyslain 23 §:ssä mainittua asiaa, jos asia ei ole  ollut esityslistalla.  

13 § Ylimääräinen liittokokous

1. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin

a) edellinen liittokokous niin päättää

b) liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai

c) vähintään yksi kolmasosa (1/3) liiton piireistä tai seuroista vaatii sitä kirjallisesti liittohallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kolmen (3) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

2. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen ja kokouksen esityslista on lähetettävä jäsenille viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

3. Ylimääräisestä liittokokouksesta on muutoin soveltuvin kohdin voimassa, mitä näissä säännöissä varsinaisesta liittokokouksesta on määrätty.

14 § Liittovaltuusto

1. Liittovaltuuston muodostaa liittokokouksen valitsemat kolmekymmentä (30) varsinaista jäsentä ja heidän varajäsenensä.

2. Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus.

3. Liittovaltuusto pitää liittohallituksen kutsusta vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta.

4. Liittovaltuustoon voidaan valita vain alle 70-vuotias henkilö.

15 § Liittovaltuuston koollekutsuminen

1. Liittovaltuuston kutsuu koolle liittohallitus lähettämällä kokouskutsun sähköpostitse tai pyydettäessä kirjeitse esityslistoineen liittovaltuuston jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Ylimääräisen kokouksen kutsu on lähetettävä viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

2. Asioista, jotka liittovaltuuston jäsen, piiri tai seura haluaa liittovaltuuston käsiteltäviksi, on tehtävä esitys liittohallitukselle kevätkokouksen osalta helmikuun 1. päivään ja syyskokouksen osalta syyskuun 1. päivään mennessä.

16 § Liittovaltuuston kokoukset

1. Liittovaltuuston kevätkokous pidetään maalis-toukokuussa ja syyskokous loka-joulukuussa, liittokokousvuonna kuitenkin vasta liittokokouksen jälkeen.

2. Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet liittovaltuuston jäsenistä on läsnä.

3. Liittohallituksen jäsen ei voi kuulua liittovaltuustoon, mutta hänellä, kuten myös liiton  toimitusjohtajalla on puheoikeus liittovaltuuston kokouksissa.

4. Liittovaltuustosta liittohallitukseen valittu jäsen palaa sen liittovaltuuston jäseneksi tai varajäseneksi, josta hänet valittiin, jos häntä ei valita uudelleen liittohallituksen jäseneksi.

17 § Liittovaltuustoasiat

1. Liittovaltuuston kevätkokouksessa:

-    esitetään liittohallituksen vuosikertomus tileineen ja tilintarkastajien niistä antama lausunto

-    päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

-    päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden hallinto ja tilit antavat aihetta

-    käsitellään tarvittaessa liittokokousvuonna liittokokoukselle esitettävä liiton toimintastrategia ja annetaan siitä lausunto liittohallitukselle

-    käsitellään muut esityslistalla olevat asiat

2.    Liittovaltuuston syyskokouksessa:

-     valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja liittovaltuuston jäsenten keskuudesta seuraavaan syyskokoukseen saakka

-     valitaan kahdeksi (2) vuodeksi liittohallituksen jäsenet siten, että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa

-     valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, joista ainakin toisen ja hänen varamiehensä tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastajia

-     valitaan liittokokouskaudeksi  (valtuuston päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta  liittokokouskauden viimeisen vuoden loppuun) valitusvaliokunnan ja kurinpitovaliokunnan puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet

-     määrätään liiton liittymis-, jäsen- ja rekisteröityjen pelaajien lisenssi- ja rekisteröintimaksut

-     vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma

-     vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio

 -    käsitellään mahdolliset piirien rajojen muutosesitykset

-     päätetään mahdollisista muutoksista rangaistusmääräyksiin sekä valitusvaliokunnan ja kurinpitovaliokunnan johtosääntöihin

-     annetaan liittohallituksen pyytämät lausunnot kilpailu- ja muista määräyksistä sekä

-     käsitellään muut esityslistalla olevat asiat

18 § Ylimääräinen liittovaltuuston kokous

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, milloin liittohallitus niin päättää tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) liittovaltuuston jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaa tii määrätyn asian käsittelemistä varten.

19 § Asioiden ratkaiseminen

1. Liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli yhdistyslaki tai nämä säännöt eivät toisin määrää.

Liiton varapuheenjohtajien, liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten, liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liittohallituksen jäsenten vaali toimitetaan käyttäen suhteellista vaalitapaa, jollei valittavista voida sopia. Suhteellisissa vaaleissa hyväksytään äänestykseen ehdokaslista, jonka on allekirjoittanut vähintään neljä (4) edustajaa tai valtuutettua. Vaalissa kukin ääni annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet äänimäärästä, kolmantena oleva yhden kolmasosan äänimäärästä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä.

2. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

20 § Liittohallitus

1. Liiton asioita hoitaa liittohallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä liittovaltuuston syyskokouksen valitsemat 8 jäsentä.  Liittohallituksen jäsenten keskuudessa tulee olla kummankin sukupuolen edustus.

2. Jos liittohallituksen jäsen eroaa kesken toimikauden, liittovaltuusto valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi ajaksi.

3. Liittohallitukseen voidaan valita vain alle 70-vuotias henkilö.

4. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Jos vähintään neljä (4) jäsentä ilmoitettua asiaa varten sitä vaatii, on liittohallitus kutsuttava koolle.

5. Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on puheenjohtajan kutsusta läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen kokouksissa.

6. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä vähintään kuusi (6) jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

7. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

21 § Liittohallituksen tehtävät

Lakia, näitä sääntöjä sekä liittokokouksen ja liittovaltuuston ohjeita noudattaen liittohallituksen tehtävänä on:

1) kutsua koolle liittokokoukset ja liittovaltuuston kokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja panna päätökset täytäntöön

2) hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet sekä pitää jäsenluetteloa

3) valvoa ja ohjata piirien ja seurojen toimintaa ja taloutta vahvistamalla niiden taloudellista asemaa koskevat määräykset

4) vahvistaa liiton toimisto-organisaatio, jota johtaa toimitusjohtaja

5) palkata ja erottaa liiton  toimitusjohtaja liiton toiminnan hoitamista varten tarvittava muu johtava henkilökunta sekä määrätä heidän tehtävänsä ja palkkauksensa

6) hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista täydellistä kirjanpitoa ja laatia liiton vuosikertomukset

7) päättää kansainvälisestä kilpailutoiminnasta FIFA:n ja UEFA:n periaatteiden mukaisesti

8) päättää kansallisesta kilpailutoiminnasta, sarjapaikoista ja niiden menettämisestä, kilpailutoiminnan kehittämislinjoista ja kilpailutoimintaan liittyvistä maksuista

9) tarvittaessa kilpailumääräyksillä asettaa rajoituksia seuroissa pelaavien pelaajien kansallisuuksien tai muiden kuin kansallisesti kasvatettujen pelaajien suhteen, edellyttäen, että ne eivät ole EU lainsäädännön vastaisia 

10) valmistella ja liittovaltuustoa kuultuaan hyväksyä kilpailumääräykset , valmistella ja hyväksyä muut määräykset sekä tehdä liiton sääntöjen muutosehdotukset

11) valvoa, että pelisäännöt ja kilpailutoimintaa koskevat määräykset ovat niiden kansainvälisten liittojen, joihin Suomen Palloliitto kuuluu, sääntöjen mukaiset

12) määritellä ja hyväksyä seurojen muodostaman ryhmän jalkapalloa koskevat toimivaltuudet, oikeudet ja velvollisuudet

13) ryhtyä toimenpiteisiin, jos piiri, seura tai seuran jäsen tai toiminnassa mukana oleva toimii vastoin liiton sääntöjä ja määräyksiä, sekä valvoa, että kansainvälisten liittojen seuralle, pelaajalle tai toimihenkilölle määräämät rangaistukset pannaan täytäntöön

14) ratkaista erimielisyydet, joista asianmukaisessa järjestyksessä on pyydetty liiton toimenpiteitä

15) asettaa tarvittavat valiokunnat ja lautakunnat sekä hyväksyä niiden johtosäännöt

16) seurata ja edistää jalkapalloilun kehitystä

17) päättää liiton yleispääsykortin myöntämisestä

18) päättää seuralisenssien ehdoista liiton sarjoihin  sekä  asettaa seuralisensseistä päättävät lisenssikomiteat ja lisenssivalituslautakunta

19) valmistella kansallisen UEFAn seuralisenssin ehdot UEFAn hyväksyttäväksi sekä valita UEFA seuralisensseistä päättävä lisenssikomitea ja lisenssivalituslautakunta

22 § Riitaisuuksien ratkaiseminen

1. Liiton, siihen kuuluvien piirien, seurojen, seurojen jäsenten tai pelaajien välillä syntyneet jalkapalloa koskevat riitaisuudet, ratkaistaan välimiesmenettelyssä  ellei  muista määräyksistä, riidan osapuolten keskinäisestä sopimuksesta tai voimassa olevasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Liittohallitus tai sen määräämä elin määrää välimiesoikeuden kokoonpanon, elleivät osapuolet sovi siitä keskenään.

Riitaisuuksien ratkaisua varten liittohallitus voi myös nimetä pysyvän välityselimen.

Liiton ollessa riidan osapuolena keskuskauppakamari määrää välimiesoikeuden kokoonpanon, jos siitä ei päästä sopimukseen.

2. Liiton tai seuran jäsen tai toiminnassa mukana oleva voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen säännöissä mainitun edellytyksin liiton tai piirin elinten tekemistä valittajaan kohdistuneista päätöksistä.

3. . FIFA:n ja UEFAn kurinpitoelimet ratkaisevat kaikki urheiluun liittyvät  FIFA:n  ja UEFA:n asioita koskevat kiistat, jotka syntyvät  FIFA:n tai UEFA:n ja niiden jäsenliittojen, niiden seurojen, pelaajien tai seurojen toimihenkilöiden välillä.

FIFA:n ja UEFA:n sääntöjen perusteella Lausannessa toimiva Urheilun pysyvä kansainvälinen välitystuomioistuin (CAS) ratkaisee kaikki siviilioikeudelliset taloudellisen luonteen omaavat FIFAn ja UEFAn asioita koskevat kiistat, jotka syntyvät FIFAn tai UEFAn ja niiden jäsenliittojen, niiden seurojen, pelaajien ja seurojen toimihenkilöiden sekä niiden itsensä välillä. CAS toimii joko tavallisena välitystuomioistuimena tai valituselimenä.

Edellä mainittujen elinten päätökset ovat lopullisia.

Liitto vastaa siitä, että liiton ja sen piirien toimielimet ja toimihenkilöt, liiton jäsenet, niiden toimihenkilöt, pelaajat ja pelaaja-agentit noudattavat CAS:in päätöksiä.

23 §  Kurinpitoelimet

1.     Liiton kurinpitovaltaa käyttäviä elimiä ovat:

a)    kurinpitovaliokunta

b)    valitusvaliokunta

c)    liiton toimitusjohtaja tai nimeämänsä henkilö liiton rangaistusmääräyksissä mainituissa asioissa

d)    lisenssikomitea ja lisenssivalituslautakunta seuralisenssimääräyksissä mainituissa seuralisenssinvaatimuksiin liittyvissä asioissa

2.     Kurinpitovaliokunnan valitusvaliokunnan sekä liiton toimitusjohtajan tai hänen nimeämänsä henkilön toimivallasta ja rangaistuslajeista säädetään liittovaltuuston hyväksymissä rangaistusmääräyksissä. Lisenssikomitean ja lisenssivalituslautakunnan toimivallasta, kokoonpanosta ja toiminnasta säädetään liittohallituksen hyväksymissä  seuralisenssimääräyksissä.

3.     Kurinpitovaltaa käyttävät elimet ovat toiminnassaan ja päätöksenteossaan  itsenäisiä ja riippumattomia liiton muista elimistä

4.     Kurinpitovaliokunta ja valitusvaliokunta koostuvat puheenjohtajasta , varapuheenjohtajasta ja enintään 5  muusta jäsenestä. Valiokunnissa on molempien sukupuolien edustus.

5.     Valitusvaliokunta toimii valituselimenä rangaistusmääräyksissä mainittujen elinten päätöksiin.

6.     Kurinpitovaliokunnan ja valitusvaliokunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oltava oikeustieteellinen tutkinto. Valiokunnan jäsenten tulee olla toiminnassaan ehdottoman puolueettomia. Jäsenen tulee pidättyä sellaisen asian käsittelystä, jossa hänen puolueettomuutensa vaarantuu.   Valiokunnan jäsenet eivät saa olla liittohallituksen jäseniä eivätkä liiton tai sen piirin henkilöstöä.

7.     Valiokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä ovat läsnä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.  Varapuheenjohtaja  toimii valiokunnan kokouksen puheenjohtajana varsinaisen puheenjohtajan ollessa estyneenä.

8.     Jos valiokunnan jäsen eroaa tai on estynyt toimimaan valiokunnan jäsenenä, liittovaltuusto valitsee hänen tilalleen uuden henkilön.

24 § Nimenkirjoitus

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai  toimitusjohtaja kaksi yhdessä tai joku heistä sen toimihenkilön kanssa, jolle liittohallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

25 § Tilit ja tilintarkastus

1. Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi.

2. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on jätettävä liiton vuosikertomuksen, pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen ohella tilintarkastajille maaliskuun 15 päivään mennessä.

3. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa maaliskuun 31 päivään mennessä.

26 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamista ja liiton purkamista koskeva päätös on tehtävä liittokokouksessa. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

27 § Liiton purkaminen

Mikäli liitto puretaan, luovutetaan sen varat sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön taikka muun yhteisön tai laitoksen toiminnan tukemiseen, joka suorittaa lähinnä samaa työtä, mitä liitto on tehnyt.

28 § Jäsenten velvollisuudet

Liiton piiri ja seura on velvollinen pitämään tiliä tuloistaan ja menoistaan, pöytäkirjaa kokouksistaan sekä jäsenluetteloa.

Piiri ja seura on velvollinen antamaan pyydettäessä nämä asiakirjat liittohallituksen tarkastettavaksi.

29 § Jäsenseurojen muodostama ryhmä

Liiton jäsenseurojen muodostama ryhmä voi toimia jalkapalloilussa vain liiton luvalla ja alaisuudessa. Sellaisen ryhmän säännöt ja määräykset on alistettava liiton hyväksyttäväksi.

30 § Palkitseminen

1. Liiton tarkoituksen toteuttamista erittäin ansiokkaasti edistänyt henkilö voidaan liittokokouksen päätöksellä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi tai liittovaltuuston päätöksellä kunniajäseneksi tai ainaisjäseneksi. Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä ja ainaisjäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä äänioikeutta.

2. Liittohallitus voi myöntää ansioituneille henkilöille liiton kultaisen tai hopeisen ansiomerkin. Lisäksi liittohallitus voi antaa liiton tarkoitusta ansiokkaasti toteuttaneelle henkilölle tai yhteisölle liiton kullatun, hopeoidun tai pronssisen ansiolevykkeen.

31 § Muut määräykset

Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

STADGAR FÖR FINLANDS BOLLFÖRBUND r.f.
Översättning (inofficiell)

1 § Föreningens namn

Föreningens namn är Suomen Palloliitto ry, på svenska Finlands Bollförbund rf. I internationella sammanhang kan användas det inofficiella namnet Football Association of Finland. Föreningens hemort är Helsingfors. I dessa stadgar benämns föreningen som förbund.

2 § Syfte och etiska grunder

1. Förbundets syfte är att som idrottens centralorganisation på riksnivån leda, övervaka och styra samt utveckla finländsk fotboll och utgöra en förenande länk mellan dem som utövar fotboll samt med de medlemsdistrikt och föreningar som tillhör förbundet.  Till fotboll hör även futsal.

2. Grunden för verksamheten är att uppfylla idrottsrörelsens etiska normer och idrottens grundregler om fair play samt verka mot användningen av dopingmedel.

3. I verksamheten understryks de krav som uppställts gällande omgivning och miljö samt förverkligande av jämlikhet.

4. Det är förbjudet att diskriminera ett land, en individuell eller en grupp av människor på grund av etnisk härkomst, kön, språk, religion, politik eller något annat skäl.

5. Förbundets värderingar är glädje, framgång, tillförlitlighet och samhällelighet.

3 § Verksamhet

1. Förbundet eftersträvar i sin verksamhet att:

a) leda, representera och som högsta organ övervaka finländsk fotbollsverksamhet i hemlandet och utlandet samt följa reglerna, direktiven och bestämmelserna i de internationella förbund vilka förbundet tillhör.

b) anordna nationella och internationella tävlingar

c) arrangera tillräcklig )skolning för distrikt, föreningar och föreningsmedlemmar

d) fastställa tävlings- och straffbestämmelser samt övriga tävlingsbestämmelser och avgöra meningsskiljaktigheter gällande dem

e) ge uppslag och råd för att utveckla fotbollsintresserade samt stärka befintliga föreningars verksamhet

f) främja fair play-andan och främja fysisk och andlig fostran bland fotbollsutövarna inom landet

g) uppmuntra initiativ för att utveckla förhållandena för utövarna

h) som högsta organ i Finland, övervaka att fotbollsreglerna (Laws of the Game) bekräftade av International Football Association Board (IFAB) och publicerade av internationella fotbollsförbundet (Fédération Internationale de Football Association, FIFA) följs i Finland.

2. Förbundet kan äga och besitta lös och fast egendom samt för att nå önskade mål bedriva förvärvsverksamhet som direkt ansluter sig till detta.

4 § Beslutanderätt och förvaltning

1. Förbundets högsta beslutanderätt utövas av förbundsmötet och under tiden mellan förbundsmötena av förbundsfullmäktige.

2. Förbundets förvaltning skötsav förbundsstyrelsen samt av den underlydande verkställande direktören, som även kan benämnasgeneralsekreterare och övrig kontorspersonal.

3. Tjänsteman som är i förbundets eller distriktets tjänst kan inte tillhöra förbundsstyrelseneller förbundsfullmäktige eller delta som representant vid förbundsmötet.

5§ Förbundets medlemskap och medlemsförpliktelser        

1. Förbundet är medlem i FIFA och Europeiska Fotbollsförbundet (Union des Associations Européennes de Football, UEFA) och kan medels beslut av förbundsstyrelsen ansluta sig till andra organisationer.

2. Förbundet samt förbundets och dess distrikts organ och funktionärer, förbundsmedlemmar, deras funktionärer, spelare och spelaragenter ska i sin verksamhet följa FIFAs och UEFAs regler, bestämmelser och slutgiltiga beslut.

3. Förbundet följer den internationella matchkalendern sammanställd av FIFA.

4. FIFAs tillstånd krävs för internationella matcher eller tävlingar.

6§ Medlemskap i förbundet

1. Till medlem i förbundet kan med förbundsstyrelsens beslut antas som registrerad förening verkande distrikt, förening och samfund (båda sistnämnda benämns härefter förening i dessa stadgar) som förbinder sig att iaktta förbundets stadgar, regler och slutgiltiga beslut och även FIFA:s och UEFA:s stadgar, regler och slutgiltiga beslut.

2. Ansökan om medlemskap görs skriftligt. Ansökan och sökandes regler, kvitto över anslutningsavgift och, om det är fråga om förening, vederbörande distriktsstyrelses utlåtande bör sändas till förbundsstyrelsen.

Beslutet sänds skriftligt till sökanden och då sökanden är förening, sänds det skriftliga beslutet även till vederbörande distriktsstyrelse. Om ansökan inte godkänns återsänds anslutningsavgiften till ansökaren.

3. Förening som antagits som medlem i förbundet, bör som medlem även tillhöra det distrikt inom förbundet, på vars hemort det finns.

4. Medlemmarna erlägger årligen till förbundet en av förbundsfullmäktige fastställd medlemsavgift.

5. Förbundsmedlemmar förbinder sig att följa fotbollsregler publicerade av FIFA.

6. En förening godkänd som förbundets medlem får inte vara medlem i ett annat nationellt förbund och inte heller delta i tävlingar inom ett annat nationellt förbunds territorium utan tillstånd av förbundet, det andra nationella förbundet och FIFA.

7§ Distrikten

1. För förbundets verksamhet delas landet i distrikt där föreningarnas verksamhets-förutsättningar och livskraft kan utvecklas samt servicen förbättras.

2. Av distrikten eller föreningarna tagna initiativ för att ändra distriktsgränserna bör vederbörlig ordning framläggas för förbundsfullmäktige.

3. Distrikten kan även tillsammans arrangera till dem hörande tävlingsverksamhet.

8§ Upphörande av medlemskap

1. Distrikts eller förenings medlemskap i förbundet upphör om distrikt eller förening

a) utträder eller upplöses eller

b) utesluts ur förbundet

2. Medlem som önskar utträda ur förbundet bör via vederbörande distrikt göra en skriftlig anmälan till förbundsstyrelsen eller dess ordförande eller meddela därom till förbundsmötet eller förbundsfullmäktiges protokoll.

3. Distrikt eller förening kan uteslutas ur förbundet om det eller den verkar mot förbundets syften, om det eller den låtit bli att betala till förbundet eller distriktet tillhörande förfallna avgifter, bryter mot förbundets stadgar, förbundsmötets,förbundsfullmäktiges eller förbundsstyrelsensbeslut eller tillåter sin medlem att göra sig skyldig till sådant förfarande utan bestraffning eller om i föreningslagen nämnd uteslutningsgrund eljest föreligger. Förening kan dessutom uteslutas om den efter att den godkänts som medlem i förbundet ändrar sitt namn till ett sådant som förbundet inte godkänner.

Framställning av uteslutning kan även göras av distrikt.

Förbundsstyrelsen beslutar om uteslutning och beslutet tillkännages medelst rekommenderat brev till den uteslutna.  Beslutet om uteslutning meddelas också till distriktet.

4. Den uteslutna medlemmen äger rätt att föra uteslutningsbeslutet till förbundsfullmäktiges prövning medelst skrivelse till förbundsstyrelsen inom 2 månader efter beslutet kommit till vederbörandes kännedom.

5. Utträdande eller utesluten medlem skall till förbundet erlägga medlemsavgift för innevarande år.

9§ Förbundsmöte

Ordinarie förbundsmöte hålls vart tredje (3) år under september-december på kallelse av förbundsstyrelsen.

10§ Kallelse till förbundsmötet

Meddelande om ordinarie förbundsmöte skall publiceras på förbundets hemsidasex (6) månader innan mötet. Möteskallelse och föredragningslista skall publiceras på förbundets hemsida samtsändas via e-post, eller på begäran per brev,till medlemmarna senast två (2) månader innan mötet.

Medlemmar bör meddela fyra (4) månader innan mötet till förbundsstyrelsen de ärenden som de vill ha till mötets föredragningslista.

11 § Förbundsmötets representanter

1. Beslutanderätt vid förbundsmöten har medlemmar som valts till representant vid distriktsmöte. Medlem i förbundsstyrelsen kan inte verka som förbundsmötesrepresentant.

2. Distriktens grundantal av förbundsmötesrepresentanter är fyra (4). Ålands Bollförbunds grundantal är två (2) representanter.

Distrikten får förutom sin grundrepresentation tilläggsrepresentanter,på basen av hur många registrerade spelare distriktet hade den 31.12 året innan förbundsmötesåret, enligt följande:

1 tilläggsrepresentant då antalet registrerade spelare är 1 - 2000,

2 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 2001 - 4000,

3 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 4001 - 6000,

4 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 6001 - 9000,

5 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 9001 - 12000,

6 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 12001 -15000,

7 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 15001 - 19000,

8 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 19001 - 23000,

9 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 23001 - 27000,

10 tilläggsrepresentanter då antalet registrerade spelare är 27001 - 32000 och

därefter en tilläggsrepresentant för varje därpå följande 5000 registrerade spelare.

Vid oklara fall avgör förbundsstyrelsen distriktets representationsantal.

2. Till förbundsmötet valda representanter bör ha en av distriktsstyrelsen utfärdad gemensam fullmakt där det anges av distriktsmötet valda representanters och deras personliga suppleanters namn.

3. På förbundsmötet har varje representant en (1) röst.

4. Distriktet bör senast en månad innan mötet meddela namnen på sina förbundsmötesrepresentanter till förbundsstyrelsen.

5. Förutom förbundsmötesrepresentanterna har även förbundsfullmäktiges och förbundsstyrelsens medlemmar, förbundets verkställande direktöroch utskottsmedlemmar, distriktens ordföranden samt förbundets hedersordförande, hedersmedlemmar och ständiga medlemmar rätt att närvara vid förbundsmötet och delta i diskussionen men inte delta i beslutsfattandet.

6. Förbundsstyrelsen har rätt att till förbundsmötet bjuda in representanter från sina intressegrupper, dessa representanter har rätt att delta i diskussionen men inte rösträtt.

12§ Förbundsmötesärenden

1. Ärenden vid ordinarie förbundsmöte:

- väljs ordföranden för mötet, sekreterare, två (2) protokolljusterare och tre (3) rösträknare

- granskas representanternas fullmakter

- konstateras mötets laglighet

- väljs behövliga utskott för handläggning av mötets ärenden

- handläggs förbundsstyrelsens redogörelse över förbundets verksamhet och ekonomi

- väljs för tre (3) år förbundsstyrelsens ordförande som benämns Bollförbundets ordförande

- väljs för tre (3) år förbundsstyrelsens 1. viceordförande och 2. viceordförande, vilka benämns Bollförbundets viceordförande

- väljs för tre (3) år till förbundsfullmäktige trettio (30) ordinarie medlemmar och deras personliga suppleanter

- fattas beslut angående den av förbundsstyrelsen framlagda verksamhetsstrategin

- beslutes om övriga ärenden på förbundsmötets föredragningslistan

2. Ärenden som inte finns upptagna på föredragningslistan kan vid mötet upptas till behandling om mins tre fjärdedelar (3/4) av det vid mötet representerade antalet röster understöder dem. På mötet kan dock inte följande ärenden behandlas om de inte finns på föredragningslistan; ändringar i föreningens stadgar, överlåtande eller intecknande av fastighet eller överlåtande av för föreningen märkbar förmögenhet, upplösande av föreningen eller annat som nämns i 23 § i föreningslagen.

13§ Extra förbundsmöte

1. Extraordinarie förbundsmöte hålls då

a) föregående förbundsmöte så beslutar

b) förbundsfullmäktige eller förbundsstyrelsen anser det vara nödvändigt

c) minst en tredjedel (1/3) av förbundets distrikt eller föreningar skriftligen hos förbundsstyrelsen så yrkar för behandling av bestämt ärende

Extraordinarie förbundsmöte skall hållas inom tre (3) månader från det att yrkandet framställts.

2. Kallelse till extraordinarie förbundsmöte och mötets föredragningslista bör tillställas medlemmarna senast trettio (30) dagar före mötet.

3. Beträffande extraordinarie förbundsmötet gäller i tillämpliga delar i övrigt vad i dessa stadgar är bestämt om ordinarie förbundsmöte.

14§ Förbundsfullmäktige

1. Förbundsfullmäktige utgörs av trettio (30) ordinarie medlemmar och deras suppleanter som invalts av förbundsmöte.

2. Förbundsfullmäktiges medlemmar och deras suppleanter bör representeras av bägge könen.

3. Förbundsfullmäktige håller årligen på kallelse av förbundsstyrelsen två (2) ordinarie möten.

4. Till förbundsfullmäktige kan endast väljas person som är under 70 år.

15§ Sammankallande av förbundsfullmäktige

1. Förbundsfullmäktige sammankallas av förbundsstyrelsen som sänder möteskallelse inklusive föredragningslista via e-post, eller på begäran per brev,till förbundsfullmäktiges medlemmar senast fjorton (14) dagar innan mötet. Kallelse till extra möte bör sändas senast trettio (30) dagar efter det att yrkandet framställts.

2. Ärenden som medlem i förbundsfullmäktige, distrikt eller förening vill uppta till behandling av förbundsfullmäktige bör för vårmötets del framställas senast 1 februari till förbundsstyrelsen och för höstmötet senast 1 september.

16§ Förbundsfullmäktiges möten

1. Förbundsfullmäktiges vårmöte hålls i mars-maj och höstmötet i oktober-december, under förbundsmötesår dock efter förbundsmötet.

2. Förbundsfullmäktiges möte är beslutsförande, när förutom ordförande eller viceordförande minst hälften av förbundsfullmäktiges medlemmar är närvarande.

3. Förbundsstyrelsemedlem kan inte tillhöra förbundsfullmäktige men har liksom förbundets verkställande direktörrätt att uttala sig på förbundsfullmäktiges möten.

4. Medlem som har valts till förbundsstyrelse från förbundsfullmäktige återvänder som medlem eller suppleant till den förbundsfullmäktige han/hon valdes från, om han/hon inte återväljs till förbundsstyrelse.

17§ Förbundsfullmäktigeärenden

1. vid förbundsfullmäktiges vårmöte:

- föredrages förbundsstyrelsens årsberättelse jämte räkenskaper och revisorernas därom angivna utlåtande

- beslutes om fastställande av bokslut

- beslutes om beviljande av ansvarsfrihet för förbundsstyrelsen och övriga redovisningsskyldiga samt om de  åtgärder som föregående års förvaltning och räkenskaper kan föranleda

- behandlar vid behov förbundets verksamhetsstrategi, som bör framläggas åt förbundsmötet under förbundsmötesåret, och man ger utlåtande om detta åt förbundsstyrelsen

- behandlas övriga på föredragningslistan upptagna ärenden

2. Vid förbundsfullmäktiges höstmöte:

- väljs förbundsfullmäktiges ordförande och vice ordförande bland förbundsfullmäktiges medlemmar fram till följande höstmöte

- väljs för två (2) år förbundsstyrelsens medlemmar sålunda att hälften av medlemmarna årligen är i tur att avgå

- väljs två (2) revisorer och två (2) revisorssuppleanter av vilka åtminstone den ena och hans suppleant bör vara CGR- eller GRM-revisorer

- väljs för en förbundsmötesperiod (från början av det kalenderår som inleds efter fullmäktiges beslut och till slutet av året den sista året för förbundsmötesperioden)besvärsutskottets och disciplinutskottets ordförande, viceordförande och övriga medlemmar

- fastställs storleken på förbundets inskrivnings-, medlems- och registrerade spelares licens och registreringsavgifter

- fastställs verksamhetsplan för nästa verksamhetsår

- fastställs budgeten för nästa verksamhetsår

- behandlas eventuella ändringar av distriktsgränserna

- fastställs eventuella ändringar i  straffbestämmelserna samt besvärsutskottets och disciplinutskottets instruktioner

- avges till av förbundsstyrelse begärda utlåtanden om tävlings- och andra bestämmelser samt

- behandlas övriga ärenden på föredragningslistan

18§ Extra förbundsfullmäktigemöte

Förbundsfullmäktige håller extraordinarie möte då förbundsstyrelsen så beslutar eller då minst en tredjedel (1/3) av förbundsfullmäktiges medlemmar skriftligen hos förbundsstyrelsen för behandling av bestämt ärende så yrkar

19§ Ärendens avgörande

1. Vid förbundsmötet och förbundsfullmäktiges möte avgörs ärenden genom enkel röstmajoritet om inte föreningslagen eller dessa stadgar annat bestämmer.

Valet av förbundets viceordföranden, förbundsfullmäktiges medlemmar och suppleanter, förbundsfullmäktiges ordförande och viceordförande samt förbundsstyrelsens medlemmar verkställs, såvidainte mötet kan enas, med proportionellt valsätt. Vid proportionella val godkännsför omröstning kandidatlista som undertecknats av minst fyra (4) representanter eller befullmäktigade. I valet ges varje röst till någon kandidat på kandidatlistan. Från varje kandidatlista får den, som har fått mest röster, kandidatlistans hela röstantal som sitt jämförelsetal, den andra får hälften av rösterna, den tredje en tredjedel av rösterna och så vidare och de som blir valda bestämmes i enlighet med jämförelsetalens ordning.

2. Vid lika röstetal avgör mötesordförandens röst, vid val lotten.

20§ Förbundsstyrelsen

1. Förbundsstyrelsen sköter förbundets angelägenheter och består av på ordinarie förbundsmötet vald ordförande och viceordföranden samt vid förbundsfullmäktiges höstmöte valda 8 medlemmar.  Förbundsstyrelsens medlemmar bör representeras av bägge könen.

2. Om en medlem i förbundsstyrelsen avgår mitt under sin mandatperiod, väljer förbundsfullmäktige en ny medlem för den återstående mandatperioden.

3. Till förbundsstyrelsen kan endast väljas person som är under 70 år.

 4. Förbundsstyrelsen sammanträder på kallelse av ordförande. Om mins fyra (4) medlemmar för angivet ärende så yrkar, skall förbundsstyrelsen sammankallas.

5. Förbundsfullmäktiges ordförande och viceordförande har på kallelse av ordförande närvaro- och yttranderätt på förbundsstyrelsens möten.

6. Förbundsstyrelsen är beslutför då minst sex (6) medlemmar, av vilka en är ordförande eller vid dennes förhinder en är viceordförande, är närvarande

7. Ärenden avgörs genom enkel röstmajoritet. Faller rösterna jämnt avgör ordförandens röst, vid val lotten.

21§ Förbundsstyrelsens uppgifter

Med iakttagande av lag, dessa stadgar samt av förbundsmötet och förbundsfullmäktige utfärdade direktiv är förbundsstyrelsens uppgift att:

1) sammankalla förbundsmötena och förbundsfullmäktiges möten, bereda ärenden som skall föreläggas dessa och verkställa besluten

2) anta och utesluta förbundets medlemmar samt föra medlemsmatrikel

3) övervaka och styra medlemsdistriktens och föreningarnas verksamhet och ekonomi genom att förstärka bestämmelser som rör deras ekonomiska ställning

4) fastställa förbundets kontorsorganisation, som leds av den verkställande direktören

5) avlöna och avskeda förbundets verkställande direktöroch övrig personal i ledande ställning, som behövs för skötande av förbundets verksamhet samt besluta om deras uppgifter och löner

6) förvalta förbundets egendom samt hålla en full ständig bokföring om förbundets inkomster och utgifter och uppgöra förbundets årsberättelse

7) besluta om den internationella tävlingsverksamheten i enlighet med FIFA:s och UEFA:s principer

8) besluta om den nationella tävlingsverksamheten, serieplatser och förlorande av serieplatser, tävlingsverksamhetens utvecklingslinjer och till tävlingsverksamheten hörande avgifter

9) vid behov med tävlingsbestämmelser införa begränsningar rörande de spelare i klubbarna som har annan än finländsk nationalitet eller inte är nationellt fostrade spelare, förutsatt att dessa inte bryter mot EU:s lagstiftning

10)bereda och efter att ha hört förbundsfullmäktige slutligt godkänna tävlings- och andra bestämmelser samt ge förslag till förändringar i förbundets regler

11) övervaka att spelreglerna och tävlingsbestämmelserna överensstämmer med bestämmelserna i de förbund till vilka Finlands Bollförbund tillhör

12) bestämma och godkänna av föreningar formade fotbollsgrupper, deras behörighet, rättigheter och skyldigheter

13) vidta åtgärder, om distrikt, förening eller föreningsmedlem eller andra medverkande verkar mot förbundets regler och bestämmelser, samt tillse att de straff som internationella förbund bestämt för förening, spelare eller funktionär, verkställs

14) avgöra meningsskiljaktigheter som vederbörligen anhållits om hos förbundet

15) tillsätta erforderliga utskott och nämnder samt godkänna instruktioner för dessa

16) följa och främja fotbollsutvecklingen

17) besluta om beviljande av förbundets allmänna inträdeskort

18) besluta om klubblicensens villkor för förbundets serier samt tillsätta de licenskommittéer och den licensklagonämnd som besluter om serielicenser

19) bereda villkor av nationell UEFA:s klubblicens för godkännande av UEFA samt utse den licenskommitté och den licensklagonämnd som besluter om UEFA klubblicenser

22§ Avgörande av meningsskiljaktigheter

1. Meningsskiljaktigheter rörande fotboll, som uppstått mellan förbund, dithörande distrikt, föreningar, föreningsmedlemmareller spelare, avgörs med skiljemannaförfarande om de inte kan avgöras genom andra bestämmelser, kontrakt mellan de inblandade parterna eller i kraft varande lagstiftning.

Förbundsstyrelsen eller av dess nämnd organ utser medlemmar vid skiljemanna-förfarandet om inblandade parter inte kan enas därom.

För att avgöra meningsskiljaktigheter kan förbundsstyrelsen välja ett ordinarie skiljemannaorgan.

Då förbundet är delaktigt i meningsskiljaktigheten utser Centralhandelskammaren medlemmar, om parterna inte kan nå överenskommelse.

2. Förbundets eller föreningens medlemmar eller andra verksamma kan besvära sig till idrottens rättssäkerhetsnämnd med utgångspunkt från dess regler av förbund eller distrikt mot besväranden gjorda beslut .

3. FIFA:s och UEFA:s disciplinorgan avgör alla idrottsliga ärenden som tillhör FIFA och UEFA och som uppstår mellan FIFA eller UEFA och dess medlemsförbund, deras föreningar, spelare eller föreningars funktionärer.

Enligt FIFA:s och UEFA:s stadgar avgör Idrottens internationella skiljedomstol (CAS) iLausannealla civilärenden av ekonomisk karaktär gällande FIFA:s och UEFA:s ärenden och tvister som uppstår mellan FIFA eller UEFA och deras medlemsförbund, spelare och föreningars funktionärer samt tvister dem emellan. CAS fungerar endera som vanlig skiljedomstol eller som överklagningsorgan.

Ovan nämnda organs beslut är slutgiltiga.

Förbundet ska garantera att förbundets och dess distrikts organ och funktionärer, förbundsmedlemmar, deras funktionärer, spelare och spelaragenter följer CAS:s beslut.

23 § Disciplinorganen

1. De organ som utövar den disciplinärmakten inom förbundet är:

     a) disciplinutskottet

     b) appellationsutskottet

     c) förbundets verkställande direktör eller av honom utnämnd person i de
ärenden som nämns i förbundets disciplinbestämmelser

     d) licenskommittén och licensklagonämnden i ärenden rörande klubblicenskrav nämnda i klubblicensbestämmelserna

2. I de av förbundsfullmäktige godkända straffbestämmelserna regleras typen av straff och de befogenheter som disciplinutskottet, appellationsutskottet samt förbundets verkställande direktör eller av honom utnämnd person har. Licenskommitténs och licensklagonämndens befogenheter, sammansättning och verksamhet regleras i de klubblicensbestämmelser som godkänts av förbundsstyrelsen.

3.  De organ som utövar disciplinärmakt är i sin verksamhet och sitt beslutsfattande självständiga och oberoende av förbundets övriga organ

4.  Disciplinutskottet och appellationsutskottet består av ordförande, viceordförande och högst fem (5) övriga medlemmar. I utskotten skall bägge könen vara representerade.

5.  Appellationsutskottet verkar som överklagningsorgan gällande straffbestämmelser på nämnda organs beslut.

6.  Disciplinutskottets och appellationsutskottets ordförande och viceordförande skall inneha juridisk slutexamen. Utskottets medlemmar skall i sin verksamhet vara totalt opartiska. En medlem bör avstå från att behandla ett ärende där hans opartiskhet kan ifrågasättas. Utskottens medlemmar får inte vara medlemmar av förbundsstyrelsens och inte heller vara förbundets eller det distriktets personal.

7.  Utskottet är beslutfört då ordförande eller viceordförande och minst hälften av de övriga medlemmarna är närvarande. Om rösterna faller jämnt vid ett möte så är ordförandens röst avgörande. Viceordförande fungerar som ordförande för utskottets möte om den ordinarie ordföranden är förhindrad att delta.

8.  Om en medlem i utskottet avgår eller är förhindrad att fungera som medlem i utskottet utser förbundsfullmäktige en ersättare.

24§ Namnteckning

Förbundets namn tecknas av förbundets ordförande, viceordförande eller verkställande direktör, två tillsammans eller någon av dem jämte den eller de funktionärer som förbundsstyrelsen berättigat att teckna namn.

25§ Räkenskaper och revision

1. Förbundets räkenskaps- och verksamhetsår är kalenderår.

2. Förbundets räkenskaper avslutas kalenderårsvis och de skall inlämnas till revisorerna senast den 15 mars tillsammans med förbundets årsberättelse, mötesprotokoll och övriga handlingar.

3. Revisorerna skall avge sitt utlåtande senast 31 mars.

26§ Ändring av stadgar

Beslut om ändring av dessa stadgar och om förbundets upplösning skall fattas vid ordinarie förbundsmöte. Beslutet träder i kraft, om det understöds av minst tre fjärdedelar (3/4) av det vid mötet representerade antalet rösterna.

27§ Upplösning av förbundet

Om förbundet upplöses, överlåts förbundets medel för stödjande av sådan registrerad förening eller stiftelse eller annan sammanslutnings eller institutions verksamhet, som utför närmast samma arbete som förbundet utfört.

28§ Medlemmarnas skyldigheter

Förbundets distrikt och förening är skyldig att föra bok över sina inkomster och utgifter, mötesprotokoll samt medlemsmatrikel.

Distrikt och förening är skyldig att på begäran ge dessa handlingar för kontroll hos förbundsstyrelsen.

29§ Grupp formad av medlemsförening

En grupp formad av förbundets medlemsföreningar kan verka inom fotbollen endast med förbundets lov och underlydande Sådan grupps stadgar och bestämmelser måste underkastas förbundets godkännande.

30§ Premiering

1. Person som särskilt främjat förverkligandet av förbundets syften kan medels beslut av förbundsmötet kallas till förbundets hedersordförande eller medels beslut av förbundsfullmäktige bli hedersmedlem eller ständig medlem. Hedersordförande, hedersmedlem eller ständig medlem är befriade från medlemsavgiften och har ingen rösträtt.

2. Förbundsstyrelsen kan tilldela person, som gjort sig förtjänt därav, förbundets förtjänsttecken i guld eller silver. Dessutom kan förbundsstyrelsen tilldela person eller förening som förtjänstfullt främjat förverkligandet av förbundets syfte, förbundets förtjänstplakett i guld, silver eller brons.

30§ Andra bestämmelser

Annars iakttas stadgandena i lagen om föreningar.

Inofficiell översättning, om texten är stridande mot den finska texten, följer man den sistnämnda.