"Olen huolissani pienten seurojen asemasta Seurojen Palloliitossa." Jos pitäisi nostaa yksi asia, joka toistuu seurojen keskuudessa Seurojen Palloliitto -teemalla kulkiessani, nostaisin huolen pienten seurojen asemasta tulevaisuudessa. Ja siitä pitää tietenkin ottaa koppi ja kirjoittaa auki se, mitä aiheesta nyt jo voidaan sanoa.
Pienten seurojen asemasta kannetaan syystäkin huolta
Ympäri Suomea seuroja tavatessani olen havainnut, että pienten seurojen asemasta tulevaisuuden organisaatiossa – Seurojen Palloliitossa – eivät ole huolissaan pienten seurojen edustajat itse. Huolissaan ovat he, jotka nykyään viime kädessä vastaavat pienten seurojen palveluiden toteutumisesta eli piirien luottamustoimintaan osallistuvat henkilöt. Ja on tietysti selvää, että juuri he ovat huolissaan, koska he ymmärtävät pienten seurojen auttamisen haasteet kokemusperäisesti. He esimerkiksi kysyvät, miten sohvalla makaava passiivinen, osaamisen kehittämisestään kiinnostumaton valmentaja saadaan Palloliiton valmentajakurssille tulevaisuudessa, kun piiriorganisaatiokaan ei ole siinä onnistunut.
Huoli pienistä seuroista perustuu siis siihen, että useissa pienissä seuroissa ei edes tiedetä, mitä palveluja Palloliitto seuran kehittymisen tueksi voisi tarjota – saati että seura osaisi näitä palveluja käyttää. Pelkästään vapaaehtoispohjalta pyöritettävät seurat ovat vaikeimmassa asemassa, sillä ne menettävät helposti jo kerättyä (järjestelmällisesti dokumentoimatonta) osaamispääomaa, kun vastuunkantajat vaihtuvat. Seurojen taustoilla toimivat henkilöt eivät kehitä seuraa päätyönään vaan muiden kiireidensä ohella. Siksi kehittämistyö voi usein olla sekä hidasta että kausiluontoista, kun se parhaimmillaan (pelaajien ja suomalaisen jalkapallon kannalta) olisi järjestelmällistä ja kiinteä osa toimintakulttuuria.
Suuri pieni seura
Mutta, jos tilanne on näin synkkä, miksi kohtaamani pienet seurat eivät sitten ole itse omasta asemastaan huolissaan tulevaisuuden Palloliitossa?
Koska yllä kirjoittamani on valtava yleistys pienistä seuroista. Meillä on erilaisia pieniä seuroja. Tilaisuuksissa tapaamani pienet seurat ovat niitä aktiivisia verkottujia, jotka osaavat pyytää ne palvelut, joita tarvitsevat. Nämä seurat osaavat verkostoitua niiden seurojen ja osaajien kanssa, joita seurat tarvitsevat oman toimintansa tueksi. Miksi he siis olisivat huolissaan omasta asemastaan tulevaisuudessakaan?
Palloliiton laatujärjestelmätyöskentelystä seurojen kanssa vastaava kehityspäällikkö Henri Alho on tarkkanäköisesti todennut, että on ”pieniä pieniä seuroja” ja sitten on ”suuria pieniä seuroja” (ja tietysti seuroja tältä väliltä). Alho tarkoittaa, että hyvin profiloitunut, tavoitteensa resursseihinsa suhteuttanut ja verkottunut pieni seura voi olla hyvinkin vahva tekijä omalla toiminta-alueellaan.
Hyvinvoivia pieniä seuroja yhdistää kuitenkin toinenkin asia kuin se, että ne osaavat verkottua ja hakea apua. Näitä seuroja yhdistää se, että ne ovat aivan ensimmäiseksi määritelleet, mitä ne tavoittelevat – mitä menestys juuri niille tarkoittaa. Lisäksi ne ovat päättäneet, mitä ne ovat valmiita tavoitteidensa eteen tekemään. Lopuksi on hyvä, jos tavoitteet on asetettu realistisesti suhteessa panostuksiin. Vasta tässä vaiheessa Palloliiton palveluja voidaan alkaa kohdentaa vaikuttavalla tavalla seuran kehittymisen ja menestymisen tueksi.
Meidän on autettava seuroja, joilta puuttuu oma profiili ja suunta (koputtamalla vaikka oveen)
Meidän ei tarvitse olla huolissaan seuroista – pienistä tai isoista – jotka tietävät mihin pyrkivät ja mitä se vaatii. Metaforana voidaan todeta, että hyvinvoivan seuran tulevaisuuden unelmat on kirjattu näkyvästi led-valoilla harjoituskentän aitaan. Tällöin yhteisön tekeminen kulkee helpommin samaan suuntaan ja myös oikeanlainen ulkopuolinen tuki löytää vaikuttavasti perille.
Huolissaan tulee olla niistä seuroista, joiden tulevaisuuden suunta on sumuinen. On avainkysymyksiä, miten viestimme näihin seuroihin ja miten saamme ne liitettyä mukaan suomalaisen jalkapallon kehittämisverkostoon. Kaikki on pidettävä matkassa mukana, ja siksi passiivistenkin seurojen oviin on koputettava. Silti lopulta ratkaisun avaimet ovat seuroissa itsessään: muutos lähtee seuran sisältä eikä kukaan voi sitä ulkopuolelta pakottaa.
Suomalainen jalkapallo tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän seuroja, jotka haluavat kehittyä ja ovat valmiita panostamaan siihen. Näille seuroille meillä on jo olemassa ratkaisu: laatujärjestelmä. Se on työkalu, jolla seuran toiminta-ajatusta ja tulevaisuuden unelmia pääsee kirkastamaan yhdessä Palloliiton asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on synnyttää prosessi, jolla seura voi kehittää toimintaansa omien resurssiensa sallimalla tavalla. Siis tavalla, joka ei kuluta vastuunkantajia puhki mutta luo työlle kirkkaan tarkoituksen ja mitattavat onnistumiset. Työssä myös määritellään, mitä palveluja Palloliitto voi tarjota seuran tueksi ja mitä mahdollisuuksia yhteistyö muiden seurojen kanssa luo. Pienillä seuroilla ei välttämättä yksin ole resursseja palkata esimerkiksi osaajaa kehittämään seuran valmentajia, mutta yhteistyössä pienet seurat voivat tällaisen rekrytoinnin tehdä.
Kirkkautta!
Kun seuralla on kirkas käsitys, mihin se pyrkii ja mitä se on valmis tavoitteidensa eteen tekemään, Palloliitto voi tarjota edellytyksiä seuran menestymiselle. Siksi pienet passiiviset seurat tulee ahkeralla jalkatyöllä saada mukaan laatujärjestelmätyöhön luomaan unelmia, joiden eteen tehdään järjestelmällistä työtä, vaikka vastuunkantajat vaihtuisivatkin.
Ratkaisevaa kuitenkin on se, miten seura ottaa tekijöidensä kautta vastuuta omasta tulevaisuudestaan.
Siis kirkkautta ja ahkeruutta tulevaan vuoteen!
Veli-Matti Yli-Rinne, kehityspäällikkö (Seurojen Palloliitto)
- - -
Blogi on osa Seurojen Palloliitto -viestintää. Viestinnän kokonaisuus on koottuna Seurojen Palloliitto -sivujen "Tarinat ja blogit" osiossa >>
Tulevaisuudessa kirjoitetaan mm.
- Palloliiton koulutuksen ja muiden valmennusmetodien suhteesta
- Seurojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä
- Unelmoidaan seurapalveluista tulevaisuudessa
- Seurojen menestymisen määritelmistä, ja kuinka Palloliitto voi tukea seurojen menestystä
Mistä sinä haluaisit kuulla enemmän, syvemmin? Laita ideasi [email protected].