Epätietoisuus. Sehän vasta kamala olotila on. Olotila, joka näkyy yhteisössä luottamusta nakertavana ilmiönä. Ja synnyttää olon, ettei ole osa tarinaa.
Ja, kun olet itse vastuussa viestinnästä – vastuussa siitä, että epätietoisuus loistaisi poissaolollaan – huomaat tehtävän olevan perfektionistisesta näkökulmasta mahdoton. Mutta silti on sinnikkäästi yritettävä, koska yhteisössä tulee vaalia sitä, että kaikki tuntevat kuuluvansa tarinaan.
Minun yksi tehtäväni on viestiä koko jalkapalloyhteisöä koskettavasta Seurojen Palloliitto -kehitysohjelmasta. Se ei ole helppoa, koska maagisen seksikäs aihe tämä kehitysohjelma ei ole. Mutta epätietoisuuden aiheuttajana se on erinomaisen suuri ja moniulotteinen kokonaisuus.
Yksi koko ajan vastaantuleva viestinnän haaste on, ettemme ole onnistuneet kertomaan tulevan muutoksen vaikutuksista pelaajiemme ja heidän perheidensä arkeen. Eli miten se, että nykyiset piirit ja keskusorganisaatio sulautuvat yhteen 1.1.2020 alkaen muuttaa heidän harrastusympäristöään.
Samana aikaan on kuitenkin todettava, että Seurojen Palloliitto -kehitysohjelma on Palloliiton historian suurin organisaatiomuutos. Tavat tuottaa olemassa olevia palveluita muuttuvat, kun jatkossa palvelut ovat valtakunnallisesti johdettuja ja alueellisesti toteutettuja. Samalla muuttuvat tietysti johtamisen ja tekemisen käytännöt. Jotta uudet palveluketjut, johtamisen tavat ja seurakeskeisen mallin mindset toimivat tehokkaalla tavalla, vaatii se huolellista toimintamallin rakentamista. On tärkeää, että uusi organisaatio saadaan pelaamaan oikealla tavalla yhteen ja palvelut toimivat seurojen näkökulmasta sujuvasti. Samalla toimintamallin pitää olla joustava, jotta palveluita voidaan jatkuvasti kehittää yhdessä seurojen kanssa – ja tarpeen mukaan luoda myös uusia palveluita.
Seurojen Palloliiton suoria vaikutuksia pelaajien arkeen arvioitaessa on myös huomattava, että pelaajien ja heidän perheidensä palvelut suomalaisessa jalkapallossa tulevat pääosin seuroilta. Seurojen Palloliiton näkökulmasta suomalaisten pelaajien palveleminen tarkoittaa kilpailutoiminnan järjestämisen lisäksi ensisijaisesti sellaisia toimia, jotka lisäävät seurojen (toimijoiden) osaamista ja hyvinvointia.
Siksi (Seurojen) Palloliiton – onnistuessaan palvelemaan seurojaan kohti yhä parempaa tekemistä – tulisi vaikuttaa positiivisesti mutta epäsuorasti pelaajien ja heidän perheidensä arkeen. Tämän epäsuoran vaikuttamisen takia, viestiminen aiheesta on vaikeaa.
Pelaajien ja heidän perheidensä arki ei siis muutu suoraan Seurojen Palloliitto -toimintamallin käynnistyessä. Lähipelit jatkuvat, valmentajat saavat valmentajakoulutusta ja pelipassi ostetaan edelleen samalla tavalla kuin ennen. Kaiken kaikkiaan yhdessä piirien kanssa tunnistetut parhaat palvelut piirien alueiden pelaajille on tarkoitus toteuttaa jatkossakin.
Seurojen toiminnan laatuun ja sitä kautta epäsuorasti pelaajille tarjottavan toiminnan laatuun voidaan vaikuttaa siten, että valmentajakoulutuksen saatavuus ja sisällöt kehittyvät (paremmat valmentajat), seuratoimijoiden kohtaamisia lisätään (parempia toimintamalleja, parempi palveluita seurayhteistöiden kautta) ja seurojen päätoimisten työntekijöiden ja joukkueenjohtajien koulutuksia tarjotaan ympäri Suomen (osaavammat ja siten yhä laadukkaammin toimivat seurat).
Lisäksi on kolme keskeistä muutosta, jotka vaikuttavat erityisesti seurojen arkeen ja sitä kautta pelaajille tarjottavaan toimintaan
Seurakeskeisyys: Palloliiton toiminnan lähtökohta on kehittää omia palveluitaan ja luoda uusia palveluita yhdessä seurojen kanssa. Tämän on tuotettava yhä paremmin seurojen tarpeita vastaavia palveluita ja siten nostettava seurojen toiminnan tasoa myös pelaajien näkökulmasta.
Suuruuden ekonomia: Kun rakennetaan palveluita seuroille, käytössä ovat kaikki valtakunnalliset asiantuntijat. Tämä kehitystyö tehdään siis laajemmilla hartioilla kuin mihin mikään alue yksin kykenisi.
Erikoistuminen: Uuden toimintamallin ytimessä on se, että pirstaleiset roolit ovat historiaa. Asiantuntijamme pääsevät kapeamman toimenkuvan myötä syventämään osaamistaan nykyistä paremmin. Syvemmällä osaamisella palveluiden laatu tulee olemaan jatkuvasti parempi.
Lopuksi haluan korostaa, että Seurojen Palloliitto -toimintamallin ylösajon tavoite on rakentaa Palloliitosta sellainen kokonaisuus, joka mahdollistaa toiminnan nostamisen uudelle tasolle. Kun Palloliitto onnistuu tässä ja seurat saavat nykyistä parempaa tukea, vähitellen tämä näkyy myös pelaajien arjessa Hangosta Utsjoelle.
Tavoitteena on yhä paremmat jalkapallotarinat, jonka juonessa on mukana koko jalkapalloyhteisö.
Lisätietoja Seurojen Palloliitosta >>
Veli-Matti Rinnetmäki, kehityspäällikkö (Seurojen Palloliitto)
- - -
Blogi on osa Seurojen Palloliitto -viestintää. Viestinnän kokonaisuus on koottuna Seurojen Palloliitto -sivujen "Tarinat ja blogit" osiossa >>