Suomalaisen jalkapallon ja futsalin toimintastrategian 2016-2020 painavimmaksi valinnaksi päätettiin keväällä 2016 Pelaajan laadukkaan arjen merkittävä vahvistaminen.
Strategiatyötä tehtiin vuoden ajan yhdessä jäsenseurojen ja luottamusjohdon kanssa. Mukana valmistelussa oli parisen sataa seuraa ja lähemmäs tuhat henkilöä. Voitaneen siis perustellusti todeta, että suomalaisen futiksen tavoitteita ja suuntaa on yhdessä valmisteltu. Nyt laajan valmistelutyön laatua mitataan siinä, miten hyvin sen toimeenpanossa yhdessä onnistutaan.
Onnistunut visio ja strategia erottuu vähemmän onnistuneesta siinä, miten hyvin sen avulla kyetään viestimään jäsenistölle ja sidosryhmille siitä, mihin tulevina vuosina aiotaan keskittyä ja panostaa. Samalla strategian tulisi olla dokumentti, josta käy selkeästi ilmi mitkä asiat eivät ole fokusalueitamme. Parhaimmillaan ja hyvin johdettuna strategia ohjaa vahvasti organisaation talous- ja henkilöresurssien käyttöä.
Suomalainen jalkapalloperhe on mahdollisuuksien äärellä. Jo päätetyt erittäin merkittävät talouspäätökset strategian fokusalueiden edistämiseen yhdessä ylimääräisessä liittokokouksessa 20.1.2018 yksimielisesti päätetyn Seurojen Palloliitto -kehitysohjelman kanssa ovat selkeitä merkkejä siitä päämäärätietoisuudesta, jolla koko lajin toimintakulttuuria, resursointia ja organisoitumista ollaan valmiita uudistamaan. Tämä on ehdotonta, jotta unelmamme menestyvästä jalkapallomaasta, joka samanaikaisesti kykenee tuottamaan hyvinvointia suomalaiseen yhteiskuntaan, on mahdollista saavuttaa.
Seurojen talenttivalmennusohjelma on yksi näkyvimmistä toimenpiteistä, jolla nuorten arkiharjoittelun laatua halutaan kasvattaa. Kansainvälisen kilpailun jatkuvasti kiristyessä on välttämätöntä, että pelaajan kotipesän eli seuran toiminnallinen laatu kehittyy. Talenttivalmennusohjelma yhdessä alempien tasojen valmentajakoulutusuudistuksen kanssa ovat konkreettisia toimenpiteitä, joilla pelaajien arkiharjoittelun laatua voidaan nostaa ja samalla tarjota jäsenseuroissa harjoitteleville tytöille ja pojille entistä uskottavampi pelaajapolku kansalliselle ja myöhemmin kansainväliselle jalkapalloilijan uralle.
Suomalainen jalkapallo (tai mikään muukaan urheilulaji) ei tule koskaan menestymään kansainvälisessä kilpailussa kilpailijamaita suuremmilla harrastajamäärillä tai paremmilla taloudellisilla resursseilla. Siksi on välttämätöntä kyetä yhdessä tunnistamaan ne toiminnallemme mahdolliset osa-alueet, joilla voimme nyt ja tulevaisuudessa tavoitella asemaa pohjoismaisella, eurooppalaisella ja jopa globaalilla huipulla. Voimmeko kehittyä maailmalla tunnetuksi huipputekijäksi esimerkiksi harjoitteluolosuhteiden tai oppimisen ja koulutuksen osa-alueilla? Voimmeko näitä vahvuusalueitamme hyödyntäen nostaa omaa kilpailukykyämme tasolle, joka mahdollistaa nykyistä useammalle erotuomarille, valmentajalle ja pelaajalle uskottavia polkuja kansainväliselle huipulle tulevaisuudessa?
Miljoona lisäeuroa vuodessa seurojen valmennusosaamisen ja talenttivalmennuksen kehittämiseen on konkreettinen toimenpide, jolla yhteisen strategian tavoitteiden toteutumista on lähdetty tavoittelemaan. Käynnistynyt tutortoiminnan ja valmentajakoulutuksen uudistamistyö yhdessä nuorten talenttivalmennukseen seuroissa kohdennetun taloudellisen lisäpanostuksen kanssa ovat näkyviä lajin kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joilla seurojen arkivalmennuksen laatua halutaan parantaa.
Toiminnan vaikuttavuuden kasvattamiseksi tukea saavien seurojen kriteerejä (mm. seurojen laatujärjestelmä) on nyt käynnistyneelle talenttivalmennustukikaudelle nostettu, jotta tähän toimintaan kohdennetut eurot näkyisivät aiempaa vieläkin tehokkaammin valmennuksen kasvaneena laatuna lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten arjessa. Samalla tukea saavien seurojen roolia ja vaatimustasoa seudullisessa yhteistyöseuratoiminnassa on nostettu, jotta alueellisten kärkiseurojen tieto-taito valuisi myös alueen muiden seurojen toiminnan kehittämisen tueksi. Yhteistyöseuratoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja sen tuloksista viestitään koko lajiperheelle, jotta toiminnassa saatuja oppeja voidaan hyödyntää laajasti.
Yhtenä osana talenttivalmennusohjelman viestinnän tehostamista käynnistämme verkkosivuillamme juttusarjan, jossa tutustutaan tyttöjen ja poikien talenttivalmennukseen seurojen ja yksittäisten nuorten pelaajien näkökulmasta. Juttusarjan on tarkoitus ilmestyä jatkossa kahdesti kuukaudessa ympäri vuoden ja se käynnistyy tutustumalla läntisellä alueella porilaisen FC Jazzin talenttivalmentaja Miro Varhelahden työhön.
Timo Huttunen, Suomen Palloliitto
apulaispääsihteeri ja seurakehityksen valtakunnallinen vastaava