Takaisin
17.5.2018 klo 13.01

Marko Saloranta valottaa valmennustiiminsä rakennusta

Jaa:

Ⓒ SPL

Suomen U17-tytöt selvittivät tiensä historiallisesti EM-kisojen välieriin. Suomi taistelee perjantaina Espanjaa vastaan pääsystä turnauksen finaaliin. Marko Saloranta on läpi EM-kisojen jakanut kiitosta valmennustiimilleen.

Nyt päävalmentaja paljastaa, miten hän on loistavaan menestykseen Suomen valmentaneen tiiminsä koonnut.

 

Marko Salorannan mukaan taustatiimi on joukkueen sisällä oma joukkueensa, jonka yhteistyön laatu ja ilmapiiri välittyy väistämättä pelaajille. Päävalmentaja edellyttää tiiminsä jäseniltä tiettyä luonnetta.

 

- Ammattitaidon lisäksi haluan rinnalleni kovia työntekijöitä. Itse olen kova tekemään töitä, joten tarvitsen tiimiini samankaltaisia ihmisiä, muuten yhteistyöstä tulee vaikeaa. Tässä ryhmässä mukana on kovinkin erityyppisiä ihmisiä, mutta kaikkia leimaa se, että he ovat uupumattomia tekijöitä, Saloranta sanoo.

 

Tiimin rakennus

 

Valmennustiimin rakennusvaihetta ovat ohjanneet toimintakulttuuriin vakiintuneet käytännöt.

 

- Uuden ikäluokan mukaan valittava maalivahtivalmentaja kulkee joukkueen mukana läpi prosessin ensimmäisistä maaotteluista lähtien. Naisten maajoukkueen maalivahtivalmentaja ja tyttöpuolen linjauksista vastaava Tommi Laitila tekee päätökset maalivahtivalmentajista, joita maajoukkueissa käytämme. Tähän projektiin mukaan valikoitui Eemeli Reponen, Saloranta kertoo.

 

Nuorten maajoukkueissa myös aluevalmentajia on käytetty maajoukkuetoiminnassa kakkosvalmentajina jo vuosia. Siinä ideologian pohjana on välittää aluevalmentajien kautta kansainvälistä kokemusta alueiden ja seurojen hyödyksi. 

 

- Jonne Kunnaksella ei ollut aiempaa maajoukkuekokemusta, mutta hän oli omalla listallani korkealla. Häneltä löytyi oikeat ominaisuudet tehtävään, ja halusin Kunnaksen mukaan joukkueeseen, Saloranta avaa. 

 

Videoanalyytikko Mauri Heinonen on myös arvokas pala tiimiä. Hän koostaa valmentajille työskentelymateriaalin kentän ulkopuolelle.

 

- Heinonen tekee koosteet, mistä Kunnas aloittaa oman osuutensa. Otteluissa pelien päätyttyä Heinosella on klipit valmiina sekä joukkueen että yksittäisten pelaajien tilanteista, joista valmennusjohto sitten valitsee ne mitä joukkueelle näytetään ja kentällä työstetään, Saloranta avaa työnjakoa.

 

Suomi hyödyntää videoita myös otteluiden tauoilla.

 

- Heinonen koostaa sovituista teemoista 4-5 klippiä, joista valmennus valitsee yleensä kaksi, jotka käydään tauolla läpi kopissa. Oppijoita on erilaisia, mutta valtaosaa pelaajista auttaa tilanteiden näkeminen, Saloranta perustelee.  

 

Vahvuuksia täydentämään

 

Valmennukselle korvaamattomia ovat joukkueen fysioterapeutit Sannakaisa Vastamäki ja Petri Siponen. Heidän apunaan joukkueen varusteista on huolehtimassa huoltaja ja hieroja Kari Taivassalo.

 

- Taivassalolla on lopputurnauskokemusta jo naisten EM-kisoista 2009. Hänellä on ymmärrys siitä, mitkä asiat tässä tilanteessa ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Hänen apunsa mahdollistaa sen, että fysioterapeutit pystyvät keskittymään pelaajien suoritusvalmiuden optimointiin, Saloranta avaa.

 

Fysioterapeutit vastaavat muun muassa pelaajien loukkaantumisen ehkäisystä, kuormituksen- ja palautumisen seurannasta sekä alku- ja loppuverryttelyistä. 

 

- Heillä on laaja vastuu pelaajien hyvinvoinnista yhdessä lääkäri Aleksi Schreyn kanssa. Vastamäellä on osaamista huolehtia myös pelaajien henkisestä hyvinvoinnista sekä rakentaa ryhmädynamiikka. Itse keskityn pelin valmentamiseen, joten tarvitsen rinnalleni ihmisiä, jotka täydentävät omia vahvuuksiani, Saloranta kertoo.

 

Yksityiskohtaista työtä

 

Salorannan mukaan roolien jakaminen valmennustiimissä vahvuuksien mukaan on avainasia onnistumiseen. Kunnaksen erityisvastuulla ovat erikoistilanteet, joissa maalivahtivalmentaja Reponen on ollut apuna antamassa maalivahdin näkökulmaa tilanteisiin.

 

- He vastaavat yhdessä erikoistilanteista molemmissa päissä kenttää. Myös teeman harjoitusten johtaminen on heidän vastuullaan. On ihan sama pelataanko EM- tai MM-finaalissa, niin minä pysyn hiljaa, kun kyse on erikoistilanteista. Kunnas ohjaa erikoistilanteet aina, koska joukkueelle on selkeintä, että ohjeet tulevat yhdestä suunnasta, Saloranta toteaa jämptisti.

 

Saloranta tiimeineen uskoo pallon olevan pelin kontrolloinnin väline. Jo prosessin alusta asti Suomea on leimannut erittäin yksityiskohtainen valmistautuminen otteluihin. Suomen pelisuunnitelma mukautuu toki tarvittaessa vastustajaan, mutta omasta identiteetistään joukkue ei luovu. Suomella on myös huolellisesti pohdittuna variaatioita tilanteen tai vastustajan mahdollisiin muutoksiin.

 

- Kunnas on johtanut myös vastustajien tarkkailutiimiä jo ennen jatkokarsintavaihetta. Arttu Pitkäkangas on toiminut hänen apunaan matkan varrella, samoin kuin Markus Paananen täällä kisoissa, mutta koko paketin vastuu on Kunnaksella. Hänen johdollaan tiimi on tehnyt hyvin yksityiskohtaista työtä, Saloranta kiittää.

 

Vastuu jakautuu

 

Maajoukkueessa realismia on ajan niukkuus. Joukkueen yhteisiä harjoituspäiviä on vähän. Salorannan tiimi on ratkaissut asian niin, että yhdessä harjoituksessa pyritään käymään läpi kolme opetettavaa asiaa.

 

- Jokaisen valmentajan vastuulla on yksi sovittu asia. Näin saamme yhdestä harjoituksesta enemmän irti.

 

Maalivahtivalmentaja Reposella on maalivahtivalmennuksen lisäksi iso vastuu Suomen pelin avaamisesta maalivahdin ja alimpien pelaajien osalta. Pelin avaaminen on Suomen hyökkäyspelin perusta.

 

- Myös puolustussuuntaan maalivahdin ja puolustuslinjan yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Euroopan kärkijoukkueita vastaan olemme menestyneet boksipuolustamisessa hyvin, mikä ei ole aikaisemmin ollut minkään suomalaisen maajoukkueen vahvuus, mutta siinäkin olemme päässeet aika pitkälle maalivahdin ja puolustuslinjan yhteistoiminnan osalta, Saloranta toteaa.

 

Salorannan mukaan hän on valmentajana jo uransa alussa pyrkinyt löytämään tiimiinsä ihmisiä, jotka ovat kovia tekemään töitä, joihin voi luottaa ja joiden kanssa vastuuta on mahdollista jakaa.

 

- Olisi silkkaa hulluutta ajatella, että vanhakantainen yhden ihmisen sirkus kantaisi nykypäivän rajussa kilpailussa mihinkään. Pitää ymmärtää ja hyväksyä se, että valmentaja tarvitsee ympärilleen itseään etevämpiä ihmisiä eri osa-alueilla.

 

- Vastuu jakautuu osaamisen mukaan, mutta sen vastuun jakaminen vaatii myös minulta jatkuvaa opettelua. Kaikki valmentajat ovat varmasti enemmän tai vähemmän kontrollifriikkejä, joten se ei ole aina helppoa. Jos menestyä haluaa, täytyy vaan uskaltaa päästää irti ja ymmärtää, että tuo ihminen tekee tämän asian itseäni paremmin. Kun oikeat osaajat ja ihmiset ovat löytyneet, heihin pitää uskaltaa luottaa.

 

”Myös virheitä tapahtuu”

 

Joukkueelle puhuessaan Saloranta korostaa jatkuvasti rohkeutta. Rohkeutta uskaltaa tavoitella omia rajojaan ja koetella osaamisensa ylärajoja. 

 

- Ainoastaan omia virheitäni kohtaan olen armoton. Se on minulle äärimmäisen hankalaa, varsinkin jos koen, että tilanne olisi jollain tapaa ollut mahdollista ennakoida. 

 

Saloranta tiedostaa rajojaan etsivän toimintakulttuuriin riskit, mutta suurempana uhkana hän kokee passiivisuuden. Pelin ja pelaajien kehittymisen vuoksi hän on valmis riskin kantamaan.

 

- Luotan joukkueeseen ja ihmisiin ympärilläni. Virheet eivät ole minulle ongelma, koska tiedän miten paljon kaikki ympärilläni tekevät töitä. Kun tehdään paljon ja etsitään huippusuorituksen rajoja niin kentällä kuin sen ulkopuolella, on todennäköistä, että myös virheitä tapahtuu. Se on osa prosessia ja elämää. 

 

Suomi kohtaa EM-kisojen välierissä perjantaina 18.5. Espanjan. Toisessa välierässä kohtaavat hallitseva mestari Saksa ja Englanti.

 

EM-turnauksen kolme parasta joukkuetta etenevät marraskuussa Uruguayssa pelattaviin ikäluokan MM-kisoihin.  Lue lisää UEFA:n verkkosivuilta.