Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtaja Erkko Meri puhuu seurakulttuurista ja sen kehittämisestä suomalaisen jalkapallon kehityspäivillä Eerikkilän urheiluopistolla.
Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät järjestetään 7.–8. joulukuuta teemalla ”historian suurinta muutosta tekemässä”. Kaksipäiväinen Suomen Palloliiton sekä Sami Hyypiä Akatemian järjestämä tapahtuma kokoaa Eerikkilään valmentajia sekä valmennuspäälliköitä koko maasta.
Ensimmäiset jalkapallon kehityspäivät järjestettiin vuonna 2017. Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihinen kertoo, että silloin lähdettiin liikkeelle suomalaisen jalkapallon identiteetistä ja erityisesti siitä, millaisilla arvoilla suomalaisessa jalkapallossa halutaan toimia.
– Lisäksi pohdimme, minkälaisia pelaajia haluamme kasvattaa ja millaista peliä haluamme pelata tulevaisuudessa. Viime vuonna työstimme suomalaisen jalkapallon kilpailuetuja ja kävimme läpi maajoukkueidemme pelitapoja, Tihinen sanoo.
Viime vuonna kehityspäiville osallistui 180 valmentajaa. Tihinen toteaa, että jalkapallon kehityspäivät ovat luoneet pohjaa Palloliiton ja seurojen toimihenkilöiden yhtenäiselle toiminnalle.
– Tavoitteenamme on edelleen Seurojen Palloliiton ja seurojen yhteistyön tiivistäminen – tämä on yksi tärkeimpiä tekijöitä rakentaessamme yhteistä menestyspolkua tulevaisuuteen.
Kuinka rakentaa seurakulttuuria?
Kehityspäivien pääteemoina ovat tänä vuonna seuran ja liiton yhteistyön tehostaminen sekä seurakulttuurin rakentaminen. Seurakulttuurista ja sen kehittämisestä on puhumassa Käpylän Pallon juniorivalmentaja ja Juniorivalmentajat ry:n puheenjohtaja Erkko Meri.
– Määrittelen seurakulttuurin itse niin, että se koostuu tietyssä jalkapalloyhteisössä vakiintuneista toiminta- ja ajattelutavoista, joita yhteisössä kehitetään, Meri toteaa.
Seurakulttuuri on ottanut Suomessa suuria harppauksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Meri nostaa seurojen viestinnän asiana, joka on kehittynyt paljon – seurat tuovat rohkeammin esille saavutuksia, onnistumisia ja ihmisiä.
Meri iloitsee myös siitä, että monella seuralla on oma harjoituskeskuksensa ja mainitsee esimerkkinä Espoon Palloseuran, jonka toiminta keskittyy Espoonlahden urheilupuistoon.
– Kun keskittymiä syntyy, seuran toimijat ovat päivittäin yhdessä. EPS:ssa tämä on johtanut siihen, että edustusjoukkueen otteluissa on ollut todella mukavasti junnuja.
Meri valmentaa itse KäPa:ssa, jonka oma harjoitus- ja valmennuskeskus toimii Kumpulanlaaksossa. Seuran logo sekä värit ovat vahvasti esillä valmennuskeskuksen rakennuksessa.
– Meillä on esillä seuran kasvattien pelipaitoja ja erilaisia viirejä sekä pokaaleja, joita seura on voittanut. Nämä ovat ulkoisesti havaittavia esimerkkejä seurakulttuuristamme, Meri avaa.
– Pelaajamme tuntevat eri joukkueidemme valmentajia, ja valmentajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. On hyvä, että juniorijoukkueet pystyvät nykyään harjoittelemaan pitkälti samoissa paikoissa, eikä harjoituksia ole ihan ympäri kaupunkia.
Seurakulttuuri kehittyy pienten asioiden kautta
Seurakulttuurin suurimmat kehityskohteet Meri näkee joukkueiden välisessä yhteistyössä. Hänen mielestään seurojen tulisi yhä enemmän kartoittaa tavoitteitaan kulttuurin kehittämiseksi.
– Toivoisin seuroihin lisää koko yhteisöä koskettavia asioita. Eri ikäisten junioreiden välillä saisi olla enemmän yhteistä toimintaa – muun muassa kauden aloitustapahtumia tai päättäjäisiä. Seuroissa tarvitaan myös enemmän pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jotta tällaisista asioista pidettäisiin kiinni eikä hylättäisi esimerkiksi vuoden kokeilun jälkeen.
Seurakulttuuri syntyy pienistä asioista, ja Meri uskoo, että jokainen yksittäinen valmentaja voi tehdä osansa kulttuurin kehittämiseksi. Hän toteaa, että valmentaja voi omalla esimerkillään osoittaa, että seura on hänelle tärkeä.
– Valmentaja voi myös kertoa pelaajille seuran merkittävistä asioista – esimerkiksi, jos joku seuran pelaaja on valittu poikien tai tyttöjen maajoukkueeseen. Valmentaja voi kertoa, kuinka edustusjoukkueen pelit ovat menneet tai kutsua jonkun edustuksen pelaajan käymään harjoituksissa, Meri sanoo.
– Jos kentällä on ollut ennen harjoituksia eri ikäisiä junnuja, olen itse yrittänyt rohkaista heitä lämmittelemään tai pelaamaan rondoa yhdessä. On aina hyvä, kun eri ikäiset pelaajat ovat tekemisissä toistensa kanssa.
Kehityspäivillä nimekäs esiintyjäkattaus
Meri puhuu kehityspäivillä seurakulttuurista ja odottaa, että häntä haastetaan aiheen suhteen. Hän toivoo, että valmentajat jakavat rohkeasti omia ajatuksiaan ja käytäntöjään.
– Kun tapahtuman nimi on kehityspäivät, odotan, että pääsemme kehitykseen kiinni. Koulutuksissa ei aina tuoda esiin eriäviä näkemyksiä, jolloin keskustelu menee hymistelyksi. Jotta pääsemme yhteistä tavoitettamme kohti, siellä tulisi syntyä rohkeaa ja kriittistä keskustelua.
Erikoisvieraina kehityspäivillä ovat UEFA:n erotuomaripäällikkö Roberto Rosetti sekä Belgian muutosprosessista kertova koulutuspäällikkö ja naisten maajoukkuevalmentaja Kris Van Der Haegen.
Kansainvälisten vieraiden ja Meren lisäksi esiintyjinä ovat muun muassa Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva, Helmareiden päävalmentaja Anna Signeul, FC Hongan päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä ja puheenjohtaja Mariet Louhento, Sami Hyypiä Akatemian Hannele Forsman, Rovaniemen Palloseuran toimitusjohtaja Risto Niva sekä Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä.
Ilmoittautuminen kehityspäiville >>