Cuppi nurin vai cuppi kuntoon, miksi Miesten Suomen Cupin pelitapa muuttuu vuodelle 2019?

Julkaistu

  • Jalkapallosarjat

Jalkapallon Miesten Suomen Cup on muuttunut radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana niin pelitavan, osallistumisoikeuden kuin aloitusajankohdankin osalta. 

Palaute muutoksista on ollut runsasta ja paikoin erittäinkin kriittistä. Kaudelle 2019 kilpailuun tehdään jälleen pieniä muutoksia. Muutoksilla pyritään kasvattamaan kilpailun osallistujamäärää ja samalla palvelemaan paremmin eri tasoisia joukkueita. Selvyyden vuoksi, kun tässä kirjoituksessa puhutaan Cupista tai Suomen Cupista, tarkoitetaan nimenomaan Miesten Suomen Cupia. Sama pätee ilmauksiin sarjatasoista (Ykkönen ja Kakkonen).

Miten tähän on tultu?

Liiton kilpailutoiminnassa, Suomen Cup edustaa perinteikästä, ja arvokkainta kilpailua, jonka järjestämme. Cupin voittajalle tie on edelleen lyhyin Eurokentille. Jalkapalloromantikoille Suomen Cup taas kuuluu kesään. Kilpailua ei ole kuitenkaan käyty varsinaisella kesäkaudella sitten kesän 2009, ja tähän on useita syitä. Lienee paikallaa kerrata ensin hieman lähihistoriaa ja sitten pohtia, miksi ja miten Suomen Cupia nyt viedään eteenpäin.
 
Kriittinen tarkastelija voi huomauttaa, että vuonna 2009 kilpailu pelattiin kesäkaudella ja siihen osallistui 356 joukkuetta, mutta vuoden 2018 kilpailuun osallistui syksyn karsinnoissa ja talven lohkovaiheessa enää yhteensä 65 joukkuetta. Vuosien saatossa moni alempien sarjojen seura on tehnyt mukavan tilin saadessaan pääsarjajoukkueen kotikentälleen – ja vielä huikeampaa on tietysti ollut, jos Daavid on lyönyt Goljatin. 
 
Kaudella 2009 mahdollisuus tällaisten otteluiden syntyyn oli suurempi, kun Cupiin osallistuivat myös JKKI-joukkueita sekä A-juniorijoukkueita. Tuon kauden jälkeen kuunneltiin kuitenkin tarkasti seuroilta jo muutaman vuoden ajan tullutta kriittistä palautetta, ja päätettiin poistaa sekä JKKI-joukkueet että A-juniorijoukkueet Cupista. Juniorijoukkueilla oli (ja on edelleen) omia sääntöjä kilpatoimintaan, heidät koettiin liian nuoriksi aikuisten kilpailuun, ja JKKI-joukkueilla oli jatkuvia edustusoikeuksiin liittyviä haasteita. Nämä hankaloittivat osaltaan Cupin läpiviemistä, ja tämän lisäksi tarina kertoo, että kilpailun arvon arveltiin kärsivän, kun ”huippukunnossa olevat JKKI-veteraanit” pudottavat liiton aikuisten sarjojen joukkueita kilpailusta, ja mahdollisesti pääsevät vielä ”pikkufinaaleihin”, joita tuolloin järjestettiin normaalin Suomen Cupin finaalin yhteydessä.
 
Toisaalta on hyvä muistaa, että 3-4 ensimmäisen kierroksen pelaaminen huhtikuun alun ja toukokuun puoliväin välillä ei ollut ennenkään helppoa – ainakaan runsaiden ottelumäärien pääkaupunkiseudulla, jossa odoteltiin hiekkakenttien kuivuvan pelikuntoon talven jäljiltä. Otteluita pelattiin huomattavasti enemmän hiekkakentillä kuin jalkapallonurmilla. Pelipassikausi alkoi huhtikuun alussa, joten kiire saattoi yllättää pelipassien uusijat. Mielipiteitä jakavat myös varmasti aikojen kultaamat muistot ja värittämät tarinat siitä, oliko Suomen Cupin pelien vieminen minimimittoihin viritetyille ja mahdollisimman huonokuntoisille hiekka- ja/tai nurmikentille cup-kulttuuria vai kenttämanipulaatiota?
 
Nämä katkelmat historiasta muistutuksena niille, jotka haikailevat Suomen Cupin isojen osallistujamäärien perään ja ihmettelevät, miksi osallistujamäärä lähti putoamaan niin radikaalisti. Kaudella 2010 Cupiin osallistui 272 joukkuetta. Alkukierrosten pelien ajankohtaa aikaistettiin tammi-helmikuulle, jotta Veikkausliigan joukkueiden heinä-elokuu saataisiin hieman väljemmäksi Euro-pelien helpottamiseksi. 
 
Kaudelle 2011 Veikkausliiga muuttui 12 joukkueen sarjaksi, jossa pelattiin kolminkertainen sarja. Veikkausliigajoukkueiden sarjapelien määrä kasvoi selvästi (26 ottelusta 33:en), ja tarvittavat pelipäivät otettiin kalenterista siirtämällä Cupin pelejä pois kesäkaudelta (pois lukien syyskuun lopussa pelattu finaalia, kesän välieriä ja lopukevään puolivälieriä) tammi-huhtikuulle. Nyttemmin jo edesmennyt Liigacup integroitiin osaksi Suomen Cupin karsintaa. Kaudelle 2011 Suomen Cupin joukkuemäärä putosi 233:en. 
 
Vuonna 2012 aloitettu Suomen Regions’ Cup on osoittanut, että mielenkiintoa cup-kilpailuihin on alemmissa sarjoissa edelleen. Kiinnostus uuteen kilpailuun oli hyvä ja jo ensimmäisenä vuonna siihen osallistui 163 joukkuetta. Uusi Cup-kilpailu laskettiin osaksi Palloliiton ”Cup-kilpailuja” ja ynnäämällä Suomen Cupin ja Regions’ Cupin joukkuemäärät yhteen, olemme olleet lähellä entisaikojen Cupin joukkueiden osallistujamääriä. Valitettava totuus kuitenkin oli, että Suomen Cup oli hieman heikossa hapessa ja sama oli tilanne myös Veikkausliigan järjestämässä Liigacupissa.

Isot muutokset

Vuoden 2016 Cupiin osallistuvien joukkueiden määrä laski 132:en. Kaudeksi 2017 Suomen Cupiin tehtiin radikaali muutos, kilpailuun luotiin alkukarsinnat, lohkovaihe ja varsinaiset pudotuspelit (hieman Mestareiden Liigan formaattia mukaillen). Liigacup lopetettiin, ja Veikkausliigan joukkueet integroitiin Suomen Cupiin sen 30 joukkueen lohkovaiheeseen yhdessä Miesten Ykkösen joukkueiden kanssa. Muutosta suunniteltaessa kuunneltiin seuroja, piirejä, Veikkausliigaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita ja kaupallisia toimijoita. 
 
Koska ilmoittautumisaika kilpailuun oli kesäkuussa 2016 tehtyjen päätösten jälkeen varsin lyhyt, tuntui kilpailun aloitus alempien sarjojen joukkueiden osalta jo syksyllä 2016 jopa ”ylimääräiseltä kilpailulta”. Osallistujamäärä oli lopulta pienehkö, mutta hyväksyttävä, eli 92 joukkuetta. Suunnitelmia hyväksyttäessä päätettiin, että sovituilla uudella pelitavalla kaksi kautta pelattaisiin, ja kuunneltaisiin palautetta ja kerättäisiin kokemuksia uusitun kilpailun toimivuudesta.

Palautetta

Kerätty palaute vahvisti niitä tuntemuksia, mitä Palloliiton kilpailutoiminnolle oli syntynyt kilpailun kulusta. Useimpien toive tuntuu edelleen olevan se, että Suomen Cupia pelattaisiin kesällä. Tätä toivetta on mahdotonta toteuttaa, kun Veikkausliiga tarvitsee 33 pelipäivää. Huhtikuun alusta lokakuun loppuun pelattavan Veikkausliigan pelitahti on jo nyt Euroopan tiiveimpiä, joten Suomen Cupin pelejä ei kesäkaudelle mahdu muutoin kuin Veikkausliigan nykyistä pelitapaa ja/tai joukkuemäärää muuttamalla, mikä vähentäisi liigan pelaamiseen tarvittavien pelipäivien määrää. Tämän vuoksi Suomen Cupia ei voi pelata pääosin kesällä.
 
Seurojen palautteissa kaivattiin myös ”pieni kohtaa ison” asetelmaa, ja varsinkin vierasjoukkueiksi karsinnoissa joutuneiden osalta pelien pelaamista viikonloppuisin. Pelien taso lohkovaiheessa koettiin varsin hyväksi, pois lukien jotkut Veikkausliigajoukkueen ja Kakkosen/Kolmosen joukkueiden kohtaamiset, jossa tasoero on osoittautunut liian suureksi. 
Miesten Kakkosen ja alempien sarjojen seurojen ongelma osallistua Suomen Cupiin on liittynyt sen alkukarsintojen ajankohtaan eli loppukesään/syksyyn. Kun Cupin ottelut olivat pääsääntöisesti arki-iltoina, joukkueilla on olosuhdehaasteita (esim. valojen puuttuminen), vierasjoukkueilla on haasteita lähteä pitkän matkan arkipeliin, joukkue on halunnut panostaa sarjassa pysymiseen tai nousemiseen, lisäksi varoitustilien täyttyminen ja kapean pelaajaryhmän loukkaantumishuolet sarjojen ratkaisuhetkillä ovat aiheuttaneet päänsärkyä. On siis ollut helppoa ja loogistakin olla osallistumatta – ja tämän ymmärtää helposti. 
 
Suomen Cupin erillismääräyksiin on toivottu muutosta ”testipelaajien” käyttöön lohkovaiheessa, mutta tämä ei ole mahdollista koska kyse on virallisesta kilpailusta, jonka voittaja saa paikan UEFA Euroopan Liigassa. Varoitusten kertymistä ja vaihtopelaajien lukumäärää voidaan aina tarkastella, ja näistä tulleet palautteet olivat hyvin yksimielisiä. Usealle Miesten Kakkosen ja alempien sarjojen seuroille haasteita on aiheuttanut kahdelle kalenterivuodelle levinnyt kilpailu, kun sekä seuran taloutta, että pelaajaliikennettä on ollut hankalampi suunnitella, jos menestys on vienyt lohkovaiheeseen saakka.  

Kohti uutta

Nyt Suomen Cupin pelitapa ei kohtaa yhtä radikaalia muutosta kuin kaksi vuotta sitten, mutta sen pelitapaa muokataan (toivottavasti) selkeämmäksi ja sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin heijastelee kentältä tullutta palautetta samalla kun se edelleen tukee huippuseurojen toimintaa pääsarjajoukkueiden kakkoskilpailuna.   
 
Varsinainen Suomen Cup pelataan neljännesvälieristä (16 joukkuetta) alkaen. Tässä vaiheessa, noin maaliskuun puolivälissä, kahdeksan Veikkausliigajoukkuetta arvotaan vierasjoukkueiksi kahdeksaan otteluun (eli pienempi kohtaa isomman). Kotijoukkueina ovat neljä Ykkösen joukkuetta, kaksi Kakkosen joukkuetta sekä edellisen kauden Regions’ Cupin kaksi finalistia. Ennen kuin näihin kahdeksaan neljännesvälieräotteluun on päästy, on pelattu Suomen Cupin alkukarsintaa seuraavasti;
 
- Veikkausliigajoukkueet on arvottu kahteen kuuden joukkueen alkulohkoon, jossa nämä pelaavat yksinkertaisen sarjan (5 ottelua), jonka päätteeksi kummankin lohkon neljä parasta joukkuetta pääsevät Suomen Cupiin.
- Ykkösen joukkueet on arvottu kahteen viiden joukkueen alkulohkoon, jossa nämä pelaavat yksinkertaisen sarjan (4 ottelua), jonka päätteeksi kummankin lohkon kaksi parasta joukkuetta pääsevät Suomen Cupiin.
- Kilpailuun ilmoittautuneet Kakkosen joukkueet, pelaavat uudessa Miesten Kakkosen Cup-kilpailussa lohkovaiheen ja pudotuspelit, jonka päätteeksi finalistit lunastavat paikan Suomen Cupissa. Kakkosen cupin oma finaali, pelataan Suomen Cupin finaalin yhteydessä. Kakkosen Cupiin saavat osallistua myös edellisen kauden pääteeksi Kakkosesta pudonneet joukkueet.
- Regions’ Cup pelataan edellisen kauden aikana nykyisellä tavalla ja siihen voivat osallistua muut kuin Veikkausliigan, Miesten Ykkösen ja Miesten Kakkosen joukkueet. Kaksi finalistia lunastavat siis paikan Suomen Cupiin seuraavaksi kevääksi.
 
Uudessa pelimuodossaan Suomen Cup mahdollistaa jokaiselle siihen, Kakkosen Cupiin ja/tai Regions’ Cupiin osallistuvalle joukkueelle mahdollisuuden voittaa Suomen Cup. Suomen Cup ja Regions’ Cup ovat nyt entistä paremmin yhteydessä toisiinsa, ja Kakkosen joukkueille on saatu oma kilpailu samaan pakettiin. Kilpailukausi rajoittuu nyt vain yhdelle kalenterivuodelle, pois lukien karsintana toimiva edellisen vuoden Regions’ Cup. Karsintavaiheessa pelataan oman sarjatason joukkueita vastaan. Kilpailusääntöjä on taas tarkistettu seurojen toiveiden suuntaiseksi mm. lisäämällä sallittujen pelaajavaihtojen määrää karsintojen lohkovaiheessa. 
 
Uskomme, että näillä muutoksilla kilpailua on saatu sorvattua paremmaksi. Edellä kuvatulla mallilla mennään taas pari-kolme vuotta, ja tehdään tarpeen mukaan korjauksia. Jos liiton ja Veikkausliigan sarjamuotoisessa kilpailutoiminnassa tapahtuu muutoksia, Suomen Cup reagoi tähän. Näin se aina on. Suomen Cup voi siis myös palata kesään. 
 
Pekka Soini
Kilpailutoiminnon esimies / Palloliiton lakimies   
 
Peter Lundström
Kilpailupäällikkö
  • Palloliitto